Sarjakuva-aiheista kirjallisuutta

[Reima Mäkinen]

Haastankin ihmiset täällä mainitsemaan jonkun timanttisen muttei ihan valtavirtaa olevan taiteilijan, niin kerron kyllä löytyykö vai ei.

Kyllähän Gravetti näistä kartalla on ollut. Suomeksikin tuli se Sarjakuvaromaani -esittelyteos samoihin aikoihin mangan historiakatsauksen kanssa joskus 15v sitten. Varsin kattavia nuokin, mutta alaa pitkään harrastaneelle tuttua huttua. Tuhanteen mahtuu vielä sitten aika monta nimikettä lisää. Erityisesti sellaisille aikuisille olen suositellut, joille sarjakuva ei ole tuttu, mutta jotka haluaisivat tsekkailla "hyviä sarjakuvia", olen sitä suositellut. Pitkän listan vaikeus lienee ehkä siinä, että jos mietitään että halutaan mukaan tasapuolisesti eri genrejä, uutta ja vanhaa, niin myös se "hyvyys" ja "laatu" alkaa olla aika venyvä käsite.

[hdc]

Täällä pitäisi olla (lähes) kaikki listatut sarjakuvat.
https://www.listchallenges.com/1001-comics-you-must-read-before-you-die/list/2

Aika yllättävää, että jopa Alix sekä Micheluzzin Air Mail olivat päässeet listalle.

Joitain hyvinkin yllättäviä valintoja (ei ehkä ansiottomuutta, ennemminkin "tuonkin ovat onnistuneet kaivamaan esiin").
Ja sivustolla oli jotain epämääräisiä krediittejä, vääriä kansikuvia tms mutjoo.

Huvikseni aloin laskea montako olen tuolta lukenut, joko juuri mainitun tarinan tai pitempää sarjaa edes sen verran että rohkenen sanoa tuntevani sarjan, vaikken kokonaan olisikaan lukenut, tyyliin ainakin yhden albumillisen verran...
Sain 298 mikä on näköjään enemmän kuin 99% vastaajista (ja päälle sitten sarjoja joita olen silmäillyt joitain strippejä tai sivuja tms tai joiden lukemisesta en ollut ollenkaan varma) ja onhan niiden lukemattomienkin joukossa aika monta "pitäisi kyllä"-sarjaa...

[hdc]

Mutta ennen kuin katsoin listaa, mietin joitain eurotekijöitä "mahtaako olla"-linjalla, ja listalta kyllä löytyi Francois Bourgeon, Regis Loisel, Claire Bretecher, Thomas Ott, Fred, Jean Dufaux, Yslaire, Nazario...

Marc-Antoine Mathieuta, Benoit Sokalia ja Florence Cestacia en huomannut.

[Timo Ronkainen]

Mitä olen nyt nopsasti selaillu tota 1001-kirjaa, niin sen listaus ei ole yhtenevä ton linkin takana olevan listan kanssa kyllä.

248 of 998  ·  25%
You did better than 98% of users on this list
Your rank: #48 of 2 871 users on this list
You beat the avg. score of 39

Hyllyssä on vielä muutamia tuolla listalla olleita odottelemassa.
Sitten joidenkin kohdalla oli hyvin epävarmaa, että paljonko esim jostain pitkään jatkuneesta sanomalehtisarjasta on pitänyt lukea, että voi sanoa sitä lukeneensa. Samoin pitkään jatkuneissa lehdissä jne. Sitten joistakin oli otettu ihan yksittäisiä albumeita tai jopa yksittäisiä sarjakuvan jaksoja, mm. joku kahdeksansivuinen Alex Tothin sarjakuva siellä oli  (olin onnekseni lukenut) ym.
Lisäksi tuolla oli kyllä monia mielenkiintoiselta vaikuttavia juttuja, joisten olluna kuullukaan.

Timo

[hdc]

Joo, onhan siellä paljonkin tulkinnanvaraisia...merkkasin Juliet Jonesin sydämen luetuksi kun olen sen Jalava-albumin lukenut...Winnie Winkle mietitytti kanssa, kun olen sen Kulmalan kaverit -albumin lukenut mutta siinähän nimihenkilö Winnie on jo ihan sivuhenkilö...
Ja toisaalta jätin jotain strippejä merkkaamatta vaikka olen yksittäisiä strippejä lukenut sen verran että voisin sanoa että on joku käsitys sarjan keskeisistä piirteistä.

[Illodiini]

Sokalin puuttuminen kyllä hämmästyttää.

[Reima Mäkinen]

240/998 · 24%

Ruksin luetuksi ehkä puolet sellaisista, vaikkapa manga- tai sanomalehtisarjoista joita olen aloittanut pokkarin tai pari. Ja jotain sellaisia sarjoja, joita en ole lukenut, mutta joiden kuvitusta olen huolella tutkinut, fanittanut, kenties nähnyt leffan. Eli tulos olisi voinut hyvin olla arviolta jotain 40 enemmän tai vähemmän.

Aika yllättävää, että jopa Alix sekä Micheluzzin Air Mail olivat päässeet listalle.

Aikas hämmentävä monenkin listalle päässeen osalta. Mitä esim. Howard the Duck tekee tuolla?! Mukana useampia aika umpisurkeitakin ja mangapuolella valinnat oli tehty mielestäni kyllä melko randomina. Monia japanilaisa klassikkosarjoja ei ollut vielä joskus 10-15  vuotta sitten saatavissa länsimaisista kielistä kuin ranskaksi jos sitäkään. Tuskin on kaikkia noista on vieläkään englanniksi käännetty? Nopealla googlaamisella Ashita no Joe, ei löytynyt. Omistan ekan pokkarin, mutta en ruksinut, kun ei pysty lukemaan. Kuvia vain olen zoomaillut. :-)

Tuo oli vähän sellainen mahdollisimman monesta maasta jotakin mukaan -lista. Positiivista kuitenkin se että jenkkilä ei ollut mitenkään yliedustettuna.
 

Hyllyssä on vielä muutamia tuolla listalla olleita odottelemassa.

Sama. Aika montakin. Ollut jo monta vuotta. 

Hongkongin ja Taiwanin -sarjat näyttivät puuttuvan kokonaan. Etelä-Koreasta oli mukana muutama, esimerkiksi alakoulutasoinen Priest, josta jaksoin vaivoin aikanaan ekan pokkarin kahlata läpi.

[hdc]

Kyllähän Gerberin Howard the Duck on ainakin genrensä piirissä huomattava teos, merkittävä osa 70-luvun "supersankareita aikuisemmille lukijoille"-kehitystä ja siinä satiirisin, metatietoisin ja eksistentialistisin.

Mutta joo, "jotain mahdollisimman monesta maasta"-linja paistaa kyllä jolloin on ihan aiheellista kysyä onko kaikki oikeasti laadukkaita ja relevantteja teoksia ympäri maailmaa...
Eurosarjojen joukossa oli kyllä kanssa joitain joita ei luultavasti ole ikinä englanniksi julkaistu, valikoidut mangat sen sijaan taisivat olla ja se varmaan rajoittaa valikoimaa. Ja olihan siellä jotain aika hämmentäviäkin valintoja joista voisi kuulla perusteita (ilahduin mm. Nanananin Bluesta ja kai se on kanssa laajemman joukon edustajana, mutta vaikka esim. Nodame Cantabile on symppis sarja niin onko sen paikka nyt oikeasti tällä listalla...)

[Illodiini]

Keskustelussa tulevat hyvin rajattujen hakuteosten hyvät puolet ja varsinkin ongelmat. Näillä on varmasti sekä kustannusaikataulu että kustannukset yleensä kriteerinä, eikä näistä yleensä voida puhua samassa viitekehyksessä kuin vaikkapa mesenaatti- tai elämäntyöprojektit. Parhaidenkin teosten sisältöön mahtuu ns. fillereitä. Ja jotain jää puuttumaan kiireen, huolimattomuuden tai jopa makuasioiden takia. Joskus jokin niistä onnistuu ulkoisista paineista huolimatta yli odotusten. Ja mielestäni tämä on yksi niistä. Varsinkin kun lisää sinänsä suppeiden esittelyjen päälle omat nettihakunsa. On siellä Ville Rantakin teoksellaan, jos häntä sattuu ihailemaan.

[Illodiini]

Hongkongin ja Taiwanin -sarjat näyttivät puuttuvan kokonaan.

Ehkäpä näitä ei sitten ole käännetty länsi-euroopaksi. Ei minunkaanlaisen yleisneron repertuaariin kuulu sujuva kiina.

[VesaK]

Kyllähän Gerberin Howard the Duck on ainakin genrensä piirissä huomattava teos, merkittävä osa 70-luvun "supersankareita aikuisemmille lukijoille"-kehitystä ja siinä satiirisin, metatietoisin ja eksistentialistisin.

Joo, Howard oli hitti joka päätyi sanomalehtisarjaksikin. Marvel sai sillä kalasteltua kaipaamiaan aikuisempia lukijoita. Sitten HTD:sta tehtiin magazine-versio, ns. vieläkin aikuisempi (ja Gerber oli jo saanut kenkää). Siitä lähti alamäki, ja kun vielä paikalle tuli George Lucas, joka oli saanut tuhannen taalan idean tehdä Howardista elokuva... Vaikka onhan sekin teelmys nykyään "kulttielokuva". Siinä kiteytyy lähestulkoon kaikki 1980-luvun viihteestä.
Howardin paluuta valkokankaalle vilautellaan aina välillä (Guardians of the Galaxy). Gerber itse teki lopulta jatkoa hahmolleen, ainakin melkein. Ikävä kyllä hän kuoli liian aikaisin. Sen jälkeen uusia HTD:n sarjakuvaversioita on ilmestynyt joitakin, mutta eivät ne ihan samaa renttusekoilu-henkeä ole tavoittaneet.

[Reima Mäkinen]

Sori, sekoitin Howard the Duckin sarjakuvainkarnaation DC:n halpiskopioon Duck Destroyeriin.  Eikä kyllä ole Howardin seikkailuistakaan tuota mainittua alkuaikojen helmeä osunut käsiin...

Parhaidenkin teosten sisältöön mahtuu ns. fillereitä. Ja jotain jää puuttumaan kiireen, huolimattomuuden tai jopa makuasioiden takia.

Isoin puute tuossa mielestäni on se että se on vain yhden ihmisen laatima. (Kun kirjan nimi ei kuitenkaan puhu Gravettin suosikeista vaan tyyliin absoluuttisesti tärkeimmistä.)

Mielestäni yhteen genreen tai vaikkapa maahan keskittyvät listaukset ovat yleensä toimivampia joka suhteessa kuin näin laajasti maailmaa syleilevät. Kun rajaus on tiukempi, taiteen vertailu tuntuu mielekkäämmältä ja hedelmällisemmältä.

Ehkäpä näitä ei sitten ole käännetty länsi-euroopaksi. Ei minunkaanlaisen yleisneron repertuaariin kuulu sujuva kiina.

Olihan siellä listassa nopeastikin katsoen ainakin 5 Etelä-Korealaista. Jotenkin ne meni ohi koska valitut sarjat eivät olleet mitenkään kansallisia klassikoita. Nyt tarkemmalla katsomalla huomasin joukossa yhden "vanhan mestarin" Kim Dong Hwan The Color of Earth lunastaa kyllä paikkansa listalla - näin uskallan sanoa, vaikka en olekaan sitä lukenut.
Sen sijaan Taiwanilaisia ei sattunut silmään. Heistä esimerkiksi Chen Uen, jolta on ilmestynyt alppareita Japanissakin (ja jonka esittelen Mangan värit -kirjassa) olisi nyt vähintään ansainnut tulla mainituksi. Länsimaisille kielille Taiwanilaista on alkanut tulla vasta tuon kirjan ilmestymisen jälkeen.

Mutta mukana oli kuin olikin ainakin yksi kiinalainen, digimaalari Benjamin (kirjallaan Orange), joka mielestäni ei kyllä paikkaa ansaitsisi. Kuvat ovat kyllä nättejä ja niistä itsekin innostuin, mutta eihän se tyyppi pahemmin sarjakuvia ole tehnyt. Ainakaan itse en ole huomannut mitään sihen viittaavaa, että hänet sarjakuva-ansioista tulisi palkita.

Heivaisin listasta myös seuraavat:
Miss Remarkable & Her Career (Joanna Rubin Dranger)  _{EI TÄTÄ. Naiskiintiöllä olisi voinut ottaa Ruotsista sitten vaikkapa Cecilia Toruddin  Ensamma mamman.}
Pure Trance (Junko Mizuno) _{Omintakeinen tyyli, mutta eivät nämä Mizunon jutut sisällöltään mitään sarjakuvahistorian merkkiteoksia ole.}
Lum, Rumiko Takahashilta ^{oli muitakin sarjoja, mutta vaikkapa Mermaid saga tai Rumic Theater olisi voinut sopia paremmin kuin tämä varhainen työ.}
Yu-Gi-Oh _{Mitä tämä rumasti piirretty oheistuotemainos tekee listalla?}
The Airtight Garage _{Moebius/Giraud oli jo muutenkin edustettuna. Tämän tilalle vaikka Silver Surfer.}
Clampilta useampia sarjoja _{Yksikin Clamppi olisi minusta riittänyt.}

Voiko muuten ruksia Best of Bitterkomix (Conrad Botes and Anton Kannemeyer)in jos on lukenut Pappa Afrikassa?

Sitten puutteisiin, haku ei näyttäisi oikein pelaavan tekijän nimellä, joten näissä saatan osassa mennä metsään.
Ekaks mangat.
Sanctuary (Sho Fumimura), _{Piirtäjä Ryoichi Ikegamilta olisi odottanut jotain muutakin.}
Tyttösarjat oli heikosti edustettuna. Spottasin vain:
Song of the Wind and Trees (Keiko Takemiya)
Thomas's Heart (Moto Hagio) _{Hagiolta olisi hyvin voinut ottaa muutakin.}
Sitten puuttui oikeastaan kokonainen iso genre eli naisille suunnattu poikarakkaus. Sitä edusti vain (ja vielä hieman nihkeästi edustava) Banana Fish. Itse en näitä jaksa kuin selata, mutta silti olen sitä mieltä että olisi sietänyt ottaa mukaan.
Lisäksi mielestäni
Ultraman olisi ansainnut paikan, koska sen impacti on ollut aikamoinen Aasiassa ja ulottunut jenkkilään asti.
Makoto Kobayashin What's Michael taas on paras kissasarja, mitä olen lukenut.

Hongkongista: Tony Wong: Batman Hong Kong, Jademan yritteli julkaista Wongin sarjoja jenkeissä jo -90 luvun alussa ja 10 vuotta myöhemmin Comics One julkaisi honkkarikamaa laajemmalla paletilla.

Länkkäreistä puuttui ainaskin:
Lobo tai mitä tahansa Simon Bisleyltä
Teenage mutant turtles
Druillet
Todd McFarlane
Gil Kane
P. Craig Russell
Ja naapurimaasta vielä kaupan päälle:
Ratte, Magnus Knuttsonin ja Ulf Janssonin polittinen sanomalehtisarja

Mietin sitäkin että tuosta listasta olisi mielenkiintoista ruksia just niin päin kuin on tarkoitettu, eli kaikki ne mitä ei ole lukenut tai mistä ei tiedä. (Paitsi niitä jotka on kuitenkin tsekannut ja havainnut että ei kiinnosta.)

[hdc]

Kuinkakohan paljon lopulta on Gravettin yksin laatimaa...noissa paremmin tutkimissani kirja- ja lastenkirja-1001-kirjoissa on kanssa yksittäinen toimittaja joka vastaa koko projektista, mutta käytännössä on iso joukko tekijöitä ympäri maailmaa jotka ovat laatineet esittelytekstit ja oletettavasti kanssa vaikuttaneet hyvin paljon siihen mitä teoksia tulee mukaan.
Mistä seuraa sitten jonkinlaista yhteismitattomuutta, esim. kirjakirjassa on yleisenä periaatteena että siinä ei ole mukana runoja, näytelmiä eikä juuri novellejakaan (paitsi joitain kokonaisuuksina tunnettuja novellikokoelmia)...paitsi että mukaan on kuitenkin tullut pari kolme ilmeisen randomia valintaa, jossa luultavasti jonkunmaalainen toimittaja on päättänyt kuitenkin laittaa mukaan jonkun eeppisen runoelman vaikka kukaan muu ei niin tee...

Ja eipä näihin listoihin kannata niin vakavasti suhtautua absoluuttisina totuuksina, ennemminkin ne ovat just esittelyjä ja vinkkilistoja että mitä kaikkea maailmasta löytyy mitä kannattaisi ainakin tsekata, ja silloin kattavuus ja jotkut oudotkin valinnat kyllä puoltaa paikkaansa.

Itse tiputtelisin ensimmäisinä niitä tapauksia joissa samalta tekijältä tai jopa samasta sarjasta on useita sarjakuvia mukana. Ymmärrettävää silloin kun tekijä on tehnyt kovin monenlaista juttua, tai sarjassakin on ollut useita tekijöitä ja suunnanvaihtoja: jonkun Batmanin niputtaminen yhteen olisi aika tolkutonta joten muutama esimerkkikokonaisuus on kannatettava...mutta useita Goscinny-Uderzo-Asterixeja? Onhan ne toki hyviä mutta ei niitä erikseen tarvitsisi mainita. Tai tarvitaanko kaikki nuo Crumbit?

The Color of Earth on hyvä, suosittelen lämpimästi (paljon en ole manhwaa lukenut, mutta mm. lukemistani Kim Dong Hwa -sarjoista se on kyllä paras)

Poikarakkauttahan on se Thomas's Heart
Fumi Yoshinaga on kanssa kunnostautunut alalla, vaikka listalle valittu Ooku ei sitä edustakaan (mutta se on muuten hyvä, arvostettu ja suosittu joten sinänsä perusteltu valinta)

Pitäisi oikeastaan vilkaista kanssa niitä esittelyjä, että onko esitelty ihan vaan teos vai nostetaanko saman tekijän muuta tuotantoa kanssa samalla esiin...

Mainitsemissasi puutteissa on kyllä otollisia nimikkeitä, joita soisi kanssa mukaan.

[haplo]

Myös tuo Takemiyan Kaze to ki no uta, eli Song of Wind and Trees on poikarakkautta.

Jokainenhan meistä loisi erilaisen listan, jos sellainen pitäisi tehdä, joten yksittäisten teosten mukanaoloa tai puuttumista en hirveästi jaksa miettiä. Mutta kyllä tuolta uutta kiinnostavaa taitaisi löytyä.

[Lurker]

--
Isoin puute tuossa mielestäni on se että se on vain yhden ihmisen laatima. (Kun kirjan nimi ei kuitenkaan puhu Gravettin suosikeista vaan tyyliin absoluuttisesti tärkeimmistä.)
--

Gravett kertoo Comic Heroes Magazinen haastattelussa:

I recruited 67 international connoisseurs and co-writers onto my Team 1001, so I could count on their personal tastes and insights to help me hone the final 1001 down from a long, long shortlist of nearly twice as many candidates. With their feedback, I was tinkering with the list right down to the last moment, (...)

http://paulgravett.com/articles/article/1001_comics