* * * HAHMONI... * * *

[Loru_Laura]

Kun mulla... oli jo mielessä millainen se mun sarjishahmoni on.Jne.Sitten huomasinkin,että se ei ole...No en nyt tiedä miten sen sanoisin. XD Se ei kuitenkaan ollut...Hyvä!Joten mistä keksisin millaisen teen?Tikku-ukko?Ihan vain ihminen?Millaisia teidän hahmonne ovat?Ja mun on turha alkaa koittaa tekemään jotain sarjista,missä on ihan ihmiset,lihaksien kanssa (XDD) koska heti ensimmäisen kuvan jälkeen,mä kyllästyn siihen. (Koska en osaa piirtää ihmisiä! )

Ja kertokaa mielipiteenne tikku-ukko sarjakuvista,joilla on kuitenkin kädet ja jalat,niinkuin mustina palloina. XD Mitäs sanotte?Mun mielestä (samoin kavereideni) olen lahjakas tikku-ukko piirtäjä. XDD Niistä mun tekemistä tulee kuulemma tavallista hienompia. X)

[tertsi]

Ja kertokaa mielipiteenne tikku-ukko sarjakuvista,joilla on kuitenkin kädet ja jalat,niinkuin mustina palloina. XD Mitäs sanotte?Mun mielestä (samoin kavereideni) olen lahjakas tikku-ukko piirtäjä. XDD Niistä mun tekemistä tulee kuulemma tavallista hienompia. X)

Oman hamon voi tehdä vaikka niin, että piirtelet pari tuntia eri näköisiä tyyppejä. Sitten tarkastelet niitöä jotka miellyttävät sua. Sitten voit yhdistellä eri hahmojen piirteitä tai muuten vain kehitellä hahmoja eteenpäin. Lopuksi valitset sen josta tykkäät eniten tai joka sopii ideaasi parhaiten.


Mustat pampulakätiset tikku-ukot ovat ihan jees, jos tarinasi istuvat niihin. Jotain ilmeitä niille ukoille olisi varmaan hyvä tehdä.

Lopuksi: sarjakuvien tekeminen on harvoin helppoa ja hauskaa, vaan vaatii ikuista harjoittelua ja harjoittelua jne...

[Loru_Laura]

Mitä mieltä olette mun uuden sarjakuva hahmon nimestä, joka on Íre Kamavifji. Íre on haltiakieltä ja sitten tuo Kamavifji tuli jostakin huitsin kekkulista. Mulla meni jonkin aikaa ennen kun osasin kirjoittaa Kamavifjin oikein.   Sanokaa vain rehellinen mielipide. X)

[kitani]

Voisit oikeasti pitää nämä kaikki viestit samassa ketjussa, turha perustaa aina uutta.

[bgt]

Mitä mieltä olette mun uuden sarjakuva hahmon nimestä, joka on Íre Kamavifji.

Tuo "vifji" on vähän monotoninen... Satsi i-kirjaimia.  Ja löröttelevä.

"Kamavif" olisi jämäkämpi.

[Kitty Vane]

Mitä mieltä olette mun uuden sarjakuva hahmon nimestä, joka on Íre Kamavifji.

Tuo "vifji" on vähän monotoninen... Satsi i-kirjaimia.  Ja löröttelevä.

"Kamavif" olisi jämäkämpi.

Olen samaa mieltä sinisen tiikerin kanssa, tuo "-vifji" pääte on jokseenkin vaikea lausua ja sen lukeminenkin on vaikeaa samankaltaisten kirjainten paljouden takia.
Itse ehdottaisin muotoa "Kamavjif" se ääntyy sujuvasti, ainakin omasta mielestäni.

Mitä hahmon ulkomuotoon tulee, kannattaa vaan piirtää ja piirtää ja piirtää. Kokeile eirlaisia tyylejä (ja välineitä) kunnes löydät sellaisen mikä sopii tarinaasi ja mikä miellyttää myös sinun silmääsi.
Tikku-ukkoja voi toki käyttää, kunhan ne vaan sopii tarinasi tyyliin ja niistä saa tehtyä tarpeeksi ilmeikkäät. Hyvin pelkistettyjen hahmojen vaarana on yleensä se että niiden ilmaisukyky on rajallinen ja kokonaisuudessaan tikku-ukko sarjakuvat tuppaavat näyttämään lapsellisilta ja hutaistusti tehdyiltä, ihan kuin tekijä ei olisi viitsinyt panostaa työhönsä kunnolla.
Eli harjoittele piirtämistä ja kuvallista ilmaisua, ei siihen muu auta. On turha mennä siitä mistä aita on matalin vaan sen takia että se olisi helppo ratkaisu. Taidon lisäksi piirtäminen vaatii myös paljon työtä.

[Myytti]

kysymys: Minkälaisia ovat hienommat tikku-ukot?
(_¨)
- II-
 JL

[Jonir]

Nopeasti (ja pienellä määrällä tuuria) saa aikaiseksi hyviä hahmoja kuuntelemalla musiikkia, tällöin voi keksiä jopa ideoita tarinaan. Kuten esimerkiksi kuuntelemalla Slipknottia voi keksiä todella synkkiä hahmoja ja POTF:ia kuuntelemalla taas rakkaus tarinan.
Musiikki on hyvä myös piirtäessä sillä sitä kuuntelemalla unohtaa piirtämisen työläyden ja keskittyy siihen hauskaan puoleen.

[Sherry]

Nopeasti (ja pienellä määrällä tuuria) saa aikaiseksi hyviä hahmoja kuuntelemalla musiikkia, tällöin voi keksiä jopa ideoita tarinaan. Kuten esimerkiksi kuuntelemalla Slipknottia voi keksiä todella synkkiä hahmoja ja POTF:ia kuuntelemalla taas rakkaus tarinan.
Musiikki on hyvä myös piirtäessä sillä sitä kuuntelemalla unohtaa piirtämisen työläyden ja keskittyy siihen hauskaan puoleen.

Oot oikeassa. Erilaisia hahmoja saa tosin mun mielestä parhaiten aikaiseksi kun kuuntelee radiota. Musiikki vaihtelee sopivasti, eikä ikinä tiedä mitä seuraavaksi tulee. Hyvää harjoitteluakin se on, kun koetat saada hahmon piirrettyä joten kuten loppuun saman kipaleen aikana. Ainakin itsellä kuluu aika mukavasti..

[refu]

Musiikin kuuntelu on mukavaa piirtäessä. Varsinkin Slipknotin.

Musiikki on hyvä myös piirtäessä sillä sitä kuuntelemalla unohtaa piirtämisen työläyden ja keskittyy siihen hauskaan puoleen.

Tämä on totta, mutta, jos keskittyy kuuntelemaan niin voi vahingossa sohaista piirroksen pahasti penkin alle 

[Caza]

Musiikin kuuntelu on mukavaa piirtäessä. Varsinkin Slipknotin.
Tämä on totta, mutta, jos keskittyy kuuntelemaan niin voi vahingossa sohaista piirroksen pahasti penkin alle 

Minä kuuntelen piirtäessäni jotain rauhallista tausta musiikkia. Yksikään piirros ei ole mennyt vielä sohaisemisesta pieleen.

[Piber]

Nick Bertozzi (Jonka sarjakuvaan liittyviä tutoriaaleja löytyy tuosta
http://video.google.com/videosearch?q=Nick+Bertozzi )
on sanonut että sillä ei ole väliä vaikka piirtäisit tikku ukkoja, kunhan ne tekee pirun mielenkiintoisia asioita.
Eli piirros palvelee tarinaa ei toisin päin.
Anna siis mennä vaan, voit vaikka piirtää tarinan uudelleen myöhemmällä iällä, kun piirrustustaidot on kehittynyt. Don Rosan tarinoista osa on lapsena jo tehtyjä.
Sitäpaitsi mitä ideaa piirtämisessä olisi jos siinä ei olisi haastetta.
Itse suorastaan nautin kun saa väkertää ja päkertää pienten perspektiivi, yksityiskohta ja antoomisten asioiden kanssa.

[Lättä]

Nick Bertozzi (Jonka sarjakuvaan liittyviä tutoriaaleja löytyy tuosta
http://video.google.com/videosearch?q=Nick+Bertozzi )
on sanonut että sillä ei ole väliä vaikka piirtäisit tikku ukkoja, kunhan ne tekee pirun mielenkiintoisia asioita.
Eli piirros palvelee tarinaa ei toisin päin.

Aivan totta, SinintheCity. Pitää tosin huomioida, että kuvista pitää saada selvää, joten tikku-ukkojen pitää olla kuitenkin helppoja hahmottaa. Toinen pointti on tähän liittyen se, että ainakin minä (suokaa kaikki anteeksi) en jaksa aloittaa lukea sarjakuvaa, jossa on epäselvät tai tylsän näköiset hahmot. Piirtämistä ei siis pidä kokonaan sivuuttaa - ne pitää pitää tasapainossa.