Buddy Longway

[Secos-Bill]

Mutta kirjoitusjärjestelmä on tuontitavaraa, Wikin mukaan sitä aloitettiin kehitellä 1840-luvulla, eli kaipa sitä jotkut sitten käyttivät Buddyn aikoihin. Toisaalta jos sitä kehitelleet lähetyssaarnaajat olisivat olleet ranskalaisia, niin mikä olisi ollut tulos. Vakiintuihan sioux-sanakin ranskalainen kirjoitusmuoto...

Niin ja itse sarjaa olen lukenut toistaiseksi vasta sen yhden sivun, joka oli täällä jossain sommitteluketjussa... 

[Jarkko Sikiö]

Tuossa yhteydessä samasta nimestä on voinut syntyä myös useampi kirjoitusasu.

En tiedä miten Amerikan alkuperäiskansojen tapauksessa asiat ovat menneet, mutta ei se maahanmuuttajien kohdallakaan niin tarkkaa ollut, miten tulijoiden nimet kirjattiin.

Sen tiedän, että mm. Pääsiäissaaren alkuperäiskansan tapauksessa sama suku saattoi "jakautua" kahden eri kirjoitusasun vuoksi. Ei se paikallisista ketään vaivaa, ja tietävät kuka on kenelle sukua, mutta ulkopuolisesta tilanne tuntuu jotenkin vääryydeltä.

[Crying Blue Rain]

Ainakin minä olen paasannut tästä nimiasiasta ihan liikaa...kyseessä on sen verran laadukas sarjakuva, että pitäisi siitä riittää muutakin puhetta.

Vaikka piirrostyylissä on karikatyyrimäisyyttä ja ekassa albumissa näkyy jopa niitä nappisilmiä, tämä on tunnelmaltaan ja aihepiireiltään hyvin realistinen western. Väkivaltaa ja raakuutta on välillä, muttei mässäilyyn tai ylettömyyteen asti.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Joo, puhutaan muustakin kuin nimestä. Itse albumin sisällöstä: Kun luin alpparin ensimmäisen kerran, minusta oli yllättävää ja virkistävää, kun Sainuk lensi hevosen selästä pois yrittäessään kesyttää sitä. Se osoitti sitä, että vierasrotuista villiä ei ihanteellistettu täydelliseksi hevosten käsittelijäksi eikä myöskään rakennettu pelkäksi etäiseksi (rakkaus)kohteeksi, vaan kyseinen nainen oli realistinen, mokailevakin ihminen. Tällainen tasa-arvoinen ihmiskuvaus oli aika uutta 70-luvun alussa. Nämä seikat vielä syvenevät myöhemmissä albumeissa.

[Sigma]

Ekan ranskalaisen integraalin ekstroissa piirtäjä Derib kertoo mm., miten hän innostui alun perin hevosista ja ratsastamisesta. Siihen tulivat lisäksi halut oikoa intiaaneista tehtyjä hollywood-stereotypioita, mikä näkyy kautta linjan Deribin piirrosalbumeissa. Lapsena hänen suosikkinsa historiallisena hahmona oli ollut turkismetsästäjä Davy Crockett, mikä hyvin selittää Buddyn hahmoa. Lisäksi Buddyn ja Sainukin muodostama liitto, turkismetsästäjien ja intiaanien väliset suhteet, kiehtoi häntä ajatuksena. Omiin ajatuksiinsa hän peilaa tarinoissa näkyvää luontoa, parisuhdetta ja humanismia.

[pappa-sami]

Nimi- ja kirjoitusasuista, ja samalla lakotojen kulttuurista, löytyy näppärä populaariteos suomeksi Lakotat - kotkan ja biisonin kansa (SKS, 2009), jonka Rani-Henrik Andersson on tehnyt väitöskirjansa pohjalta.

Kiitos vinkistä. Kävin tänään ostamassa opuksen Tiedekirjasta (Snellmaninkatu 13, Helsinki). Se oli alennuksessa eli maksoi vain 10 euroa.

[Reima Mäkinen]

Kieliasiat aina kiinnostaa. Ja Apollon julkaisut.

Jotenkin jäin karsastamaan tuota "lakotat kirjoittavat normiaakkosin"-väitettä. Sivun keskiosassa näkyy kuva jonkun Lakotaheimon hepun laatimista aakkosista. Amerikan intiaanit käyttivät Andrew Robinsonin mukaan aika laajasti piktogrammeja eli kuvakirjoitusta, Etelä-Amerikassa oli jopa jonkinlaista solmukirjoitusta tai solmimalla tehtyjä muistiinpanoja. Länsimainen kirjoitusjärjestelmä toki varmaan alkoi 1800-luvun mittaan sitten hyvin hiljaa syrjäyttää inkkarien perinteisen kirjoittamisen. Piktogrammien kanssa oli kuitenkin semmoinen hankaluus että viestijöiden piti oikeastaan tuntea toisensa, jotta viestistä saisi mitään selvää.

[Crying Blue Rain]

Lakotaa on 1800-luvulta lähtien kirjoitettu etupäässä latinalaisilla kirjaimilla, joten ymmärtääkseni niitä voi huoletta pitää kielen ensisijaisena kirjoitusjärjestelmänä, jota myös kieltä äidinkielenään puhuvat käyttävät ja ovat käyttäneet jo pitkään.

Lakota-kuvakalenterien piktogrammit sivuutin, koska ne eivät liity tähän lakotankielisten erisnimien transkriptio-ongelmaan.

Lisätään vielä, että en missään tapauksessa ole lakota-asiantuntija vaan pelkkä aiheeseen pinnallisesti perehtynyt harrastelija.

[tmielone]

Teeman historiadokumentti Villi länsi kiinnostanee muitakin Buddy Longwaysta innostuneita, etenkin kun ekan jakson teemana on vuoristot. Nähtävissä areenasta vielä 28 päivää.

Itse en ole nähnyt kuin vähän ohjelman alusta mutta vaikutti lupaavalta. Ajattelin, että voisi toimia sopivana johdantona Buddyn maailmaan.

[Janne]

Sitten vaan tiedoksi, että kun Apollon julkaisemia Buddyja alkaa tulla, ja jos niitten jälkeen suuntaa Tukholmaan, niin kannattaa ottaa vanhat ja rapistuneet svedu-Buddyt mukaansa ja kiikuttaa divariin. Voi saada kunnon kasan kruunuja käteensä. Eivät kuulemma liiku siellä. Ei ollut kummassakaan vanhan kaupungin divarissa ainuttakaan albumia. Etenkin numeron 5 jälkeiset albumit ovat todella kysyttyjä. Eli toisen integraalin, jos sellainen tulee, jälkeen kannattaa alkaa varailla hyttipaikkoja.

[tertsi]

Hommasin sitten kuitenkin tuon Deribin juhlakirjan. Seuraava kuukausi eletäänkin melko vähällä ja nestepitoisella ravinnolla.

[tmielone]

Teeman historiadokumentti Villi länsi kiinnostanee muitakin Buddy Longwaysta innostuneita, etenkin kun ekan jakson teemana on vuoristot. Nähtävissä areenasta vielä 28 päivää.

Itse en ole nähnyt kuin vähän ohjelman alusta mutta vaikutti lupaavalta. Ajattelin, että voisi toimia sopivana johdantona Buddyn maailmaan.

Viikonloppuna sain tuon katsottua ja pinnallisesta käsittelystä huolimatta sisälsi paljon kiinnostavaa infoa. Ekassa jaksossa tutustuttiin siis Appalakkeihin, Kalliovuoriin ja Sierra Madren vuoriin. Jokaisessa vuoristossa touhuttiin eri asioita: Appalakeilla elettiin intiaanien kanssa sovussa (kunnes intiaanit roudattiin reservaatteihin) ja tehtiin puusavottaa, Kalliovuorilla käyskenteli turkismetsästjiä pääasiassa majavien perässä ja Sierra Madrelta kaivettiin kultaa.

Jos olen oikein käsittänyt, niin Buddy Longway sijoittuu Kalliovuorille, jossa tuon ohjelman mukaan harrastettiin aktiivisesti turkismetsästystä 1800-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1840 turkismetsästäjiä oli siellä kolmisen tuhatta. Suurin syy majavien metsästykseen oli miesten hattumuoti. Silinterihattuihin tarvittiin majavan aluskarvaa ja mitä isompi herra, sitä korkeampi hattu, joten majavan turkiksille oli kysyntään. Sitten hattumuoti muuttui, turkisten kysyntä lopahti ja turkismetsästäjien piti keksiä muuta tekemistä. Monesta tuli oppaita länteen muuttaville siirtolaisille tai armeijalle.

[ekku]

Hyvin toimittu Egmontilla. Kiitokset.

Ekku

[Toni]

Hyvin toimittu Egmontilla. Kiitokset.

Ekku

Eikös se ollut Apollo, joka tän piti tehdä?

[EetuT]

Banana Pressillä lukee Buddyn kustantajana Revontuli. Todella mielenkiintoista, jos kyseessä ei ole virhe (mikä on täysin mahdollista koska monen kustantajan tuotteita on lisätty yhtäaikaa).