Yhden entisen Sarjainfon päätoimittajan kanssa on joskus tuopin ääressä haikailtu että mitä sitä kustantais jos sais lottovoiton tai nakkiperinnön. Onhan toki itseisarvo että on omalla äidinkielellä saatavilla sarjakuvan parhaimmisto. Vähän niinkuin sarjakuvan Keltainen kirjasto. "Jättäis niille sellaisen kulttuuriperinnön että ne ei itekään tajuais!" uhosi kyseinen nuori setä, jonka toivelista on muuten alkanut toteutua...
Itselläni nousee yli kaiken muun (ja voisin luetella satoja nimekkeitä) Regis Francin Cafe de la plage. Franc on se Tapiirista ja Sarjakuvan maailmoista tuttu jänisten piirtäjä. Vähän niinkuin syvällinen ja älykäs Lewis Trondheim. Cafe de la Plage on sarjakuvan Kadonnutta aikaa etsimässä. Sivuja on useita satoja (ilmestyi aikoinaan sunnuntaistrippimuodossa Le Parisien-lehdessä), päähenkilöiden elämä etenee vuosikymmenien ajan - tai "etenee" on kyllä ehkä vähän liioittelua, pääosin sarjassa ei ns. TAPAHDU juuri mitään. Ja olikohan vielä niin että tarina jää kesken...
Jotain hankkeen vuorenvarmasta taloudellisesta MIELETTÖMYYDESTÄ kertoo se että molemmat albumijulkaisutformaatit taisivat olla Francin omakustanteita. Uusintaeditioita ei ole. Divareista olen niitä metsästänyt. Kirjasta ei ole yhtään kaunista editiota millään kielellä. En tiedä miksi esim. Assot eivät ole tarttuneet tähän. Tai ehkä edellä kävi jo ilmi aika monta hyvää syytä. Lisäksi Francilla on maine hankalana ja katkeroituneena vanhana miehenä... myöhemmät tuotokset eivät aivan ole nousseet samalle tasolle...
Ja silti. Se on mestariteos. En nyt haluaisi taas mennä tähän mutta jos se olisi kirja tai elokuva, niin...
Sitten julkaisisin myös Palsan kootut ranskaksi mutta se on toinen juttu. Ja varmaan joku sen tekeekin vielä. Olen varma että sarjakuvan kulta-aika on vasta edessäpäin ja klassikot löydetään uudelleen.
Tässä ketjussa saa ja pitääkin myös tunnustaa ikää. Olen varma että tästä tulee hyvä.