Teräsmies

[Veli Loponen]

Mä laskin vain seitsemän (tosin siellä otsikkokuvassa on vielä se yksi Mooren juttu, jota ei kuitenkaan ole itse listassa.
Noista mulla on lukematta kaksi (Secret Identity ja What's so funny), joihin pitää ehkä sitten tutustua. Kingdom Comea en laskisi Teräsmies-tarinaksi, kun päähenkilöitä on siinä muitakin. Enempi Oikeuden Puolustajien juttu.
Mutta muuten valinnoista...
Mooren What happened on itseoikeutetusti mukana. Se on aidosti klassinen tarina ja vielä monin verroin parempi The End -juttu, mitä Marvel on omille sankareilleen saanut tehtyä. Tarina solmii hyvin yhteen myös sen myötä loppuvan aikakauden ja alkavan aikakauden. Mukana on vielä vanhan Teräsmiehen hassuutta, mutta kuitenkin uuden ajan kierolla ja synkällä tavalla.
All-Star Superman on myös paikallaan listalla. Mun mielestä se toimii mun kaltaisten vanhempien fanisetien nostalgian nälän tyydyttäjänä ja on samalla myös hyvä tarina. Siinä ei myöskään yhtään haittaa se, että tarina tapahtuu "kuplassa", jatkumon ulkopuolella.
For all seasons on vähän hassu valinta. Onhan se hyvä, mutta tukeutuu aika paljon Byrnen Man of Steeliin. Tää menee käytännössä Loebilla ja Salella samaan sarjaan kuin samankaltaiset tarinat Marvelilla (Spider-mab blue jne.). Näissäkin paino on nostalgialla, ainakin mun näkökulmassa ja tarinallinen vahvuus jää lopulta aika kevyeksi juuri sen takia, että se rakentuu niin paljon aikaisemman varaan.
Red Sonin lukemisesta on niin pitkä aika, että en muista siitä paljoakaan. Muistan etenkin alkupuolesta tykänneeni, mutta viimeisen osan piirtäjävaihdos (?) lässäytti kokonaisuuden. Mutta onhan tää Elseworlds-tarinoiden parhaimpia Teräsmiehiä.

Mutta onko nää sitten ne parhaat Teräsmies-tarinat? Byrne-fanina olisin ottanut mukaan luultavasti jotain häneltä. Man of Steel on erinomainen reboot. Myös Byrnen juoksun lopetus on huikea. Välistä löytyy muutama erityisempi juttu, eli vaihtoehtoja olisi ollut sielläkin.
Väittäisin, että esi-kriisilliseltä ajaltakin on jokunen listalle sopiva juttu Mooren päätöstarinan lisäksi. Harmillisesti niitä ei ole mukaan otettu.

[Reima Mäkinen]

Onko noita muita kuin Red Son tullut suomeksi? Se on kai ainoa mitä noista olen lukenut, eikä kyllä jättänyt oikein mitään kummallista vaikutelmaa.

[Veli Loponen]

Onhan niitä. Kovakantisina For all seasons, All-star ja Kingdom Come. Mooren What happened on tullut kanssa kaksi kertaa. Ensin lehdessä 1986 ja myöhemmin kovakantisessa kokoelmassa.

[Jarkko Sikiö]

Hyvinhän nämä on suomennettu, kuten ehdittiin viestini naputtelun aikana jo todeta.

* Mooren tarina julkaistiin ennen Byrnen numeroja ja myöhemmin omassa Mooren työt kokoavassa kovakantisessa. Iän myötä olen arvostanut sitä aina vain enemmän.

* Teräsmies: Neljä vuodenaikaa oli mieleeni enemmän kuin tekijöiden työt keskimäärin. Tykkäisin varmaan vielä enemmän tänään.

* Valtakunta ja voima -tarinasta Kvaak löytää mm. omat sfnet-arkistoidut viestini DC-spesiaaliin liittyen ja se koottiin myöhemmin yksiin kansiin.

* All-Star julkaistiin sekin paitsi DC-spesiaalissa myös kokoelmana, joka oli lyhyen mieleenpainuvasti nimetty "Teräsmies". Tämä on ihan juhlimisen arvoinen.

* Kahden edellisen lisäksi saman käsittelyn on saanut Punatähden poika, ja on Millar-räväkkyydellä enemmän makuuni kuin vaikkapa Valtakunta ja voima.

Noista mulla on lukematta kaksi (Secret Identity ja What's so funny), joihin pitää ehkä sitten tutustua.

Secret Identity -tarinaa sivutaan hiljattain julkaistussa TCJ:n Stuart Immonen -haastattelussa (kannattaa lukea, avasi minulle aivan tuntemattoman puolen taiteilijan tuotannosta).

Itse en muista tarinasta suuremmin innostuneen, kun puolestaan tuota aivan viimeistä pidin huonona (varmaan kuvitus ei siinä vetänyt tai jotain), vaikka se sitkeästi on näillä parhaat tarinat -listoilla.

Uusista erityisesti Superman Smashes the Klan on saanut paljon kiitosta ja on varmaan kärjessä, kun seuraavan kerran etsin käsiini Teräsmies-erillistarinan.

[X-men]

Secret Identity

Tuota löytyy Stadin ja lähialueen kirjastoista normi- ja deluxeversiona.

[Reima Mäkinen]

Tuota löytyy Stadin ja lähialueen kirjastoista normi- ja deluxeversiona.

Siinäpä olisi tosiaan mielenkiintoinen lukulista! Kuvittelisin että mulla on jopa hyllyssä/laatikossa osa noista, mutta jotensakin hahmon seuraaminen on jäänyt niin huonolle, että en aivan ilman kirjojen ja lehtien kansikuvia tunnista. Punatähden poika on toki helppo ja tuo Valtakunta ja voima, jos se nyt on se mitä luulen...

Vähän sama ilmiö näissä kuin siinä kun koetan jotain Barksin juttuja perata esille sekalaisista julkaisuista. Helmet hukkuvat perushuttuun. Supersankaripuolella vielä kuvituksen jonkin asteinen geneerisyys luo vaikutelman loppumattomasta suosta, josta ei ota selvää muuten kuin kahlaamalla läpi ummet ja lammet. Kyllä on leväperäistä harrastamista tämä...

[X-men]

Siinäpä olisi tosiaan mielenkiintoinen lukulista! Kuvittelisin että mulla on jopa hyllyssä/laatikossa osa noista, mutta jotensakin hahmon seuraaminen on jäänyt niin huonolle, että en aivan ilman kirjojen ja lehtien kansikuvia tunnista. Punatähden poika on toki helppo ja tuo Valtakunta ja voima, jos se nyt on se mitä luulen...

En muista luinko tuon SIn vai en aikoinaan kun se oli silloisessa lähirkirjastossa mutta kuvauksen perusteella se on enemmän Clark Kentteilyä kuin Teristelyä.

[X-men]

Toisaalla paljastellaan ja toisaalla ei paljastella salaisia henkilöllisyyksiä. Toki nuo Man of tomorrow tarinat ovat oma jatkumonsa omilla tekijöillään.

[X-men]

Superperheellä on superongelmat: Jonathan Kent meni tavalliseen kouluun ja joutui käyttämään peruukkia ettei henkilöllisyys paljastuisi (turha sanoa että turha toivo) mutta ~40 vuotta sitten silloinen Terästyttö muutti hiuksensa blondista brunetiksi kamman avulla jonka serkkupoika oli tehnyt (ja kilpailijalla on ollut image inducerit (kait sille joku nimi on på finska) käytössä yli 40 vuotta) mutta eihän wanhoja keinoja voi käyttää.

Hassua sinällään että Terästyttö (vm. 2004) ei tarvinnut sen kummempaa kuin lasit kun kävi opinahjoa ja Teräspojalle (Clark Kent) rja Teräsmiehelle iitti lasit myös pitämään salainen henkilöllisyys salaisena.

Jonathan Kentiin liittyen tämän syntymä on retconnattu siten että tämä syntyi Fortress of Solitudessa ja WW jne toimivat kätilöinä Mrs Supermanille eli Convergence on unohdettu.

[Darzee]

Eikös Byrnen 1980-luvun Teris-tarinoissa selitetty, että Teris liikuttaa aina päätään supernopein pikku liikkein, jotta hänestä ei saisi terävää valokuvaa. Siviilitamineissaan Clark taas on vain niin eri oloinen kuin Teris, ettei heitä osaa yhdistää - tästähän on väännetty paljon vitsejä. Frank Quitelyn All-Star Supermaniin tekemässä kuvituksessa tämä ero näkyy hyvin. Clarkilla on kumara ryhti, tukka pikkuisen lytyssä ja hömelö ilme. Teris taas on suoraselkäinen ja valpas, eikä otsaa varjosta kuin tuttu hurmurinkihara.

[Veli Loponen]

Eikös Byrnen 1980-luvun Teris-tarinoissa selitetty, että Teris liikuttaa aina päätään supernopein pikku liikkein, jotta hänestä ei saisi terävää valokuvaa. Siviilitamineissaan Clark taas on vain niin eri oloinen kuin Teris, ettei heitä osaa yhdistää - tästähän on väännetty paljon vitsejä.

Joo, noinhan se oli. Kriisiä edeltävällä ajalla asiaa selitettiin niin, että Clark Kentin sininen puku oli jotenkin hypnoottinen ja esti porukkaa tekemästä yhteyttä. Se selittää, miksi Clark Kentillä aina oli sininen puku. Vaikkakin luulen, että siinä oli ensin ehkä painoteknisistä syistä väritetty puku siniseksi pidemmän aikaa ja sitten haluttiin selittää, miksi Kentillä on aina saman värinen puku päällä.

[Kahkonen]

Eikö silmälasien lisäksi merkittävä harhautus ollut myös S-hiuskiehkura, joka on Kentillä harjattu piiloon.

[Lurker]

Joo, noinhan se oli. Kriisiä edeltävällä ajalla asiaa selitettiin niin, että Clark Kentin sininen puku oli jotenkin hypnoottinen ja esti porukkaa tekemästä yhteyttä. Se selittää, miksi Clark Kentillä aina oli sininen puku. Vaikkakin luulen, että siinä oli ensin ehkä painoteknisistä syistä väritetty puku siniseksi pidemmän aikaa ja sitten haluttiin selittää, miksi Kentillä on aina saman värinen puku päällä.

Kryptonilainen superhypnoosis se oli!

https://www.google.fi/amp/s/screenrant.com/superman-secret-power-glasses-mind-control/amp/

[X-men]

Eikös Byrnen 1980-luvun Teris-tarinoissa selitetty, että Teris liikuttaa aina päätään supernopein pikku liikkein, jotta hänestä ei saisi terävää valokuvaa.

Joo mutta unohdettiin pian (ehkä jopa Byrnen aikaan jo).

Eikö silmälasien lisäksi merkittävä harhautus ollut myös S-hiuskiehkura, joka on Kentillä harjattu piiloon.

Olihan se tuokin.

Kryptonilainen superhypnoosis se oli!

Joo tuollakin seliteltiin asiaa yhteen aikaan (voi sanoa että unohdettiin pian).


Lisäksi Teräsmies selitti jollekulle pre-Crisis aikaan että Clark Kent seisoo ryhdittömänä kun taas Teris seisoo selkä suorana joten CK on jokusen sentin Teristä lyhyempi.

[Darzee]

Lisäksi Teräsmies selitti jollekulle pre-Crisis aikaan että Clark Kent seisoo ryhdittömänä kun taas Teris seisoo selkä suorana joten CK on jokusen sentin Teristä lyhyempi.

Frank Quitely kuvittaa tämän eron All-Star Supermanissa mestarillisesti, kuten aiemmin mainitsin.

Kun Teris 1990-luvulla kasvatti pitkän tukan, Clark piti poninhäntää. Kukaan ei epäile mitään. Kun Teräsmiestä tarvitaan, tukka ja takki auki, rillit taskuun ja baanalle.

Joo, noinhan se oli. Kriisiä edeltävällä ajalla asiaa selitettiin niin, että Clark Kentin sininen puku oli jotenkin hypnoottinen ja esti porukkaa tekemästä yhteyttä. Se selittää, miksi Clark Kentillä aina oli sininen puku. Vaikkakin luulen, että siinä oli ensin ehkä painoteknisistä syistä väritetty puku siniseksi pidemmän aikaa ja sitten haluttiin selittää, miksi Kentillä on aina saman värinen puku päällä.

Nämä selitykset ovat sarjakuvaharrastuksen kovaa ydintä, ainakin meille supersankarisarjojen lukijoille. Hypnoottinen puku...sarjakuvalehtien hopea-ajan sankareilla trikoot eivät tosiaan ole mitä vain rättejä. Salaman puku rävähtää hänen päälleen avautuvasta sormuksesta, jonka sisään se on nätisti viikattuna Barry Allenin ollessa siviilit yllä. Ihme kyllä Salama ei markkinoi tätä ratkaisua Terikselle, vaikka tämäkin saisi "virka-asun" päälleen supernopeasti.

Byrnen 1980-luvun jutuissa taidettiin selittää, että Teris säilyttää siviilivaatteitaan viittansa salataskussa. Eivätpä ne siellä pahemmin pullota, joten Teris osaa kyllä viikata kamppeensa yhtä särmästi kuin aliupseerioppilas.

Clarkin sininen puku on jo sen verran ikoninen, että se menee samaan kategoriaan Aku Ankan merimiesasun, Tintin sinisen paidan ja golfhousujen sekä Hessun kenkien kanssa.