Teräsmies

[X-men]

Teriksen ja Terästytön pre-Crisis seikkailuja ei tapahtunut ollenkaan (tai Teriksen osalta vähäisissä määrissä) ja ne Doom Patrolin seikkailut missä oli Terästyttö mukana retconnattiin PG + DP yhteistarinaksi mikäli tarina kuului jatkumoon ja muutakin muokattiin unohduksiin vähän kaikilta tai sitten hahmo vain katosi (pre-Crisis Catwoman Earth-One).

[Laine, Jukka]

Kuten olen sanonut monta kertaa, ei DC hirveästi jatkumoa rakentanut ennen Kriisiä. Sen jälkeen pyrittiin jonkin aikaa marvelmaiseen tiiviiseen jatkumoon, mutta pois siitä liu'uttiin vähitellen 90-luvulla.

[Laine, Jukka]

Nyt ei tietenkään lähdetekstiä löydy, mutta olen lukenut jostain, että jossain vaiheessa pohdittiin tosiaan Teriksen listimistä, mutta ”vain” Maa-1:n version. Maa-2:n Teris olisi sitten paljastanut, ettei hän oikeasti ikäänny, pyyhkinyt harmaat hiukset ohimoiltaan ja rypyt kasvoiltaan ja ryhtynyt uuden Maan Terikseksi. Tätä olisi pidetty tyylikkäänä, koska Kal-L kuitenkin on hahmon ”alkuperäinen” versio.

Vähän hölmö idea, että Kal-L olisi pitänyt vanhenemisilluusiota yllä sekä Teräsmiehenä että Clark Kentinä. John Byrnen Generations esitti Teräsmiehen hyvin hitaasti ikääntyvänä, mutta Clarkina hän käytti maskia. Tuhannen vuoden päästä vasta oli harmaat hiukset.

Tästä ideasta on luultavasti juttua Crisis Absolute editionin kakkoskirjassa, jossa on näitä suunnitelmia. En ole lukenut, mutta pyrin korjaamaan tilanteen.

[X-men]

Ennen Crisista oli juttua ainakin meikäläisissä Teriksissä että mitenkäs tuo lisääntyminen hoituu kun kaikki Teriksen kehossa on superia ja vaihtoehtoja oli jokunen mutta näköjään nyky-Teris on tuon ongelman osittain korjannut kun pitää maratonsessioita vaimonsa kanssa aina välillä.

[OCR]

Osaako kukaan neuvoa mistä suomalaisen teräsmies lehden numeroista löytyy John Byrnen tekemiä tarinoita?

[Sampsa Kuukasjärvi]

Osaa monikin. Katso Sarjakuvarockista. Täällä on DC-julkaisujen aloitussivu. Byrnen juttuja oli Teriksessä numerosta 1 – 2/87 alkaen numeroon 4/90 saakka. Myös Legendat-erikoisjulkaisu vuodelta 87 kannattaa mainita tässä yhteydessä.

Byrnen paljon myöhempi huumoria yrittänyt Teräsbritti-tarina (DC-spesiaali 2/07) ei ole kummoinen.

[OCR]

Kiitos tiedosta

[Veli Loponen]

Byrnen paljon myöhempi huumoria yrittänyt Teräsbritti-tarina (DC-spesiaali 2/07) ei ole kummoinen.

Teräsbritti oli John Cleesen ideoima ja Kim Johnsonin kirjoittama. Byrne vain piirsi sen ja hyvin piirsikin.

[Darzee]

Vähän hölmö idea, että Kal-L olisi pitänyt vanhenemisilluusiota yllä sekä Teräsmiehenä että Clark Kentinä. John Byrnen Generations esitti Teräsmiehen hyvin hitaasti ikääntyvänä, mutta Clarkina hän käytti maskia. Tuhannen vuoden päästä vasta oli harmaat hiukset.

Tästä ideasta on luultavasti juttua Crisis Absolute editionin kakkoskirjassa, jossa on näitä suunnitelmia. En ole lukenut, mutta pyrin korjaamaan tilanteen.

Kerro toki täälläkin, jos aiempi muistelukseni lukemastani osoittautuu todeksi tai tarkennuksia kaipaavaksi. Teräsmiehen ikääntymisestä on taidettu puhua täällä ennenkin. Tulkinnat vaihtelevat. Ajatus Teräsmiehen hitaasta vanhenemisesta on minusta jotenkin luontainen. Kuolemattomuus tai vastaava sopii niin hyvin Teriksen liki jumalallisten voimien kokonaisuuteen.

Sarjakuvantekijät eivät ole olleet samaa mieltä poikkeuksetta. Kal-L:lle kaiketi alettiin piirtää harmaata tukkaan ja ryppyjä naamaan 1970-luvun lopulla Oikeuden Liiton uusissa seikkailuissa (vai jo aiemmin)? Mutta jo 1980-luvulla ikääntymisestä oli eri tulkintoja. Superman #400:ssa (suom. Teräsmies 10/1986) on lyhyt tarina, jossa Teris on kokonaan valkotukkainen vanhus tuhat vuotta tulevaisuudessa. Kal-L:n ikääntymisvauhdilla se olisi ollut vainaa jo pitkään.

[Laine, Jukka]

Absolute Crisiksessa ei ollut tuosta mainintaa. Mutta puuttui siitä paljon muutakin, mitä on käynyt muualla ilmi.

[X-men]

Earth-Onen Teris kävi ns. ympyrän ajassa eli mitä pidemmälle tulevaisuuteen matkusti sitä vanhempi tätä tuli kunnes ympyrä täydentyi ja palasi takaisin nykyhetkeen ja oli taas nuori. Earth-Twon Teriksen vanheneminen meni vähän miten sattuu.

Rebootin jälkeen vanhaa Teristä on nähty noissa tulevaisuustarinoissa mutta ne taasen eivät ole kuuluneet kaanoniin.

[Jarkko Sikiö]

Tomasi-Gleason-kaksikon Superman-aloitus oli kirkkaasti Rebirth-uudistuksen parhaat kuusi ensimmäistä numeroa. Tasan tarkkaan vuosi sitten summasin ensimmäiset kehut Rebirth-ketjuun.

Kuitenkaan jatko ei sitten missään vaiheessa päässyt samalle tasolle. Kaikenlaista harhailua ensin Super Sons -sarjan alustamisessa, Darwyn Cooken -muistamisessa ja sitten vielä huumorinumerot ja crossover-seikkailut siihen väliin.

Siihen se into sitten vuodeksi sammuikin. Sääli, että sellaiset isommat vedot tuosta sitten lopulta jäi puuttumaan, koska juuri kuusiosaisissa seikkailuissa Tomasi on parhaimmillaan. On tässä taustalla sellainen isommalla pensselillä vedetty kokonaisuus, mutta se ei ole riittävän vahva vetämään kokonaisuutta kasaan.

Gleasonin parhaat numerot jäivät niin ikään alkupuolelle.

Kuuden numeron perusteella odotukset olivat korkealla, ja lopulta epätasaisuus ja keskinkertaisuus tuottivat ison pettymyksen. Loppujen lopuksi sitten perheteemasta ei saatu sen suurempia irti, vaikka Tomasi sitä moneen otteeseen kääntelee.

Kuitenkin perhe sopii Teräsmiehelle luontevasti – ainakin Teräsmiehen poika on helpompi hyväksyä kuin Batmanin poika, eikä tässä vaadittu mitään uskottavuuden rajoja venyttävää taustajuonta – ja kymmenvuotias Teräspoika on itsessään hyvä lisä.

Tuskin tähän aivan hetkeen enää palaan, mutta joku sadepäivä varmaan tarkistan, että olisiko siellä joku kehuja kerännyt tarinakokonaisuus odottamassa.

[Jarkko Sikiö]

Totesin tuoreeltaan (eli vuosi sitten jo silloin runsaan vuoden ikäisen) Rebirth-uudistuksen jälkeisen Action Comics -sarjan lemahtavan ysäriltä.

Dan Jurgens aloittaa Doomsday-hahmolla, mikä melko tarkkaan sijoittaa sarjan kartalle, eli paino on nyt tosiaan action-sanalla. Sarja on turpaanvetoa Teriksen ystäville jatkossakin.

Tomasin Superman-sarjan kanssa risteävässä crossover-sarjassa selviää kuka on tämä mystinen Rebirth-uudistuksen alkunumeroissa haahuileva Clark Kent, joten sitä edeltäviin Action Comics -numeroihin ei oikein enää kiinnostanut tarttua.

Jurgens on vähän niitä kirjoittajia, että melkein twiitit ovat kiinnostavimpia kuin miehen kirjoittamat tarinat. Kuitenkin Revenge-tarinakaari siinä numeron 980 tietämillä on ihan hauskaa turpaanvetoa. Siinä on melko lailla Teräsmiehen ikävimmät vastustajat Mongulista Cyborg Supermaniin.

Ei tätä voi suositella, mutta jos joku 90-luvun Terikseen tuntee mitään nostalgiaa, niin tämä on just niille.

New Superman on sitten ihan täyttä kukkua, pysykää kaukana ja pitäkää rahat taskussa. Ensimmäinen tarinakaari jäi minulla puoleen väliin, totesin silloin että rahat meni jo, nyt enää tuloutetaan tappiot, mutta yhtään sivua en enää omaa aikaani siihen panosta.

Ensimmäinen sivu jo riitti sen selvittämiseen, että on pelkkää mämmipakettia, eikä tätä saa pakotettuna alas. Ei pystynyt edes silmäilemällä vetämään ensimmäistä kokoelmaa alas.

Ihanko totta pitää vetää tällainen elseworlds-tyyppinen juttu Rebirth-aloitukseen, että on Kiinan Teräsmies, Kiinan Batman, Kiinan Ihmenainen ja Kiinan Lois Lane. Ei Kiinan kiitos.

[Laine, Jukka]

Justice League China oli mielestäni satiiria kuinka kiinalaiset kopioivat amerikkalaisia tuotteita. Mutta eihän tuo edennyt mihinkään. Liekö sensuuri iskenyt?

[Jarkko Sikiö]

Lopulta Jurgensin Action Comics -juoksu on ollut mielikuvia parempaa luettavaa.

Revengen lisäksi The Oz Effect -tarinakaari on kelpo luettavaa, vaikka mennään pitkälle retcon-toilailun puolelle. Tässä taitaa olla jotain leikkauspintaa Doomsday Clock -minisarjaan, arvaan.

En tiedä, onko kyseessä ennemmin vastareaktio comicsgaten vai yleisemmin Yhdysvaltojen päivän politiikan suuntaan, mutta Jurgens kirjoittaa varsin kantaaottavaa tekstiä.

Joukkoon on mahtunut vihapuhetta ja pelastaapa Teris välillä pakolaisia joukkoampumiselta (onko tämä oikea käännös mass shooting -termille, ulkosuomalaisena on vaikea pysyä aina kaikesta kärryillä).

En nyt jaksa kaivella vanhoja, mutta moni tekijä on todennut Marvelin ja DC:n toimitusten olevan valtaosin oikeistokonservatiivien käsissä, mutta onhan se hyvä jos tekijöiden annetaan kuuluvammin käyttää omaa ääntään.