Siitä ei tullut muistaakseni kuin viimeinen eli neljäs osa, joka suomentui Teräsmieheen 11/1988. Onkohan niin, että ko. numeron kirjepalstalla Riku Perälä selostaa, miksi muita osia ei nähty. Mahdollista selitystä en muista. Veikkaan, että kyseessä oli joko painofilmien hukkuminen tai toimituksellinen päätös. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi ollut kyse siitä, että muualla Pohjolassa (Teris taisi vielä tuolloin olla yhteispainatus) arveltiin Elin suvun historian märehtimisen karkottavan satunnaisia lukijoita, jotka halusivat nähdä Teristä itseään. Se tarkistakoon, jolla kyseinen lehti on ulottuvillaan. Jos ei tuosta numerosta selitystä löydä, kannattaa halutessaan kahlata myös muiden lähikuukausina ilmestyneiden Teristen lukijapalstat.