Kirjoittaja Aihe: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?  (Luettu 48848 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

hannhell

  • Jäsen
  • Viestejä: 511
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #75 : 05.06.2013 klo 13:52:55 »
 >:D
Ai niin, onhan meillä Sarjakuva-Finlandia.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 777
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #76 : 05.06.2013 klo 14:18:53 »
Ai niin, onhan meillä Sarjakuva-Finlandia.

Toisaalta 1950-luvun kirjallisuudesta muistetaan riidat ja panettelut, ja joskus sitä kaipaa samanlaista heimoveljeyttä mitä saa kun riitely pakottaa valitsemaan puolensa. Kvaakkikin nousee yleensä puheenaiheeksi vain kun jotkut riitelee.

No voi Jaska Jokunen sentään... Kvaak on toki meidän känisijöiden ja ärisijöiden luvattu maa ja paratiisi, sitä en kiistä.
Sarjakuva-Finlandia taas on palkinto ja suhtautuminen siihen kertoo myös kapeista längistä päässä.
Se juuri tämä "kun meillä on näin pienet markkinat niin pakkoko kakkua on jakaa näin monelle" tajuamatta että se kakku on kielikuva ja jos tarjonta olisi oikeasti laaja-alaista niitä kakkuja olisi enemmän.
te voitte pitää voileipäkakkunne, meillä on juustokakku, keliaakikkojen kakku on tossa pöydässä.

Ja puuttuuhaan sarjakuvalta meidän oma Timo K Mukka.


Ehdin kirjoittaa pitkän sepustuksen kritiikin luonteesta ja yleisestä medialukutaidosta ja ennen muuta sen puutteesta.

Mutta eipä sitä näemmä tarvitakaan.

Piikikkyys ole varsinaisesti kadonnut mihinkään ja
Natsimuumiot voittivat?
on korkeintaan Pyrrhinen sellainen.

riitoja ja ilkeilyä harva kaipaa, vielä harvempi tajuaa ilkeilevänsä tai haastavansa riitaa, itseni  suhteen ei ole ollut epäselvyyttä tai ongelmaa.

..... Jossain vaiheessa tuli sitten tämä suomalaisen sarjakuvan menestystarina kollektiiviseksi harhaksi ja sitä tässä kaiketi ajetaan kun ei ketään enää harmita mikään lehtien sivuilla eikä netissäkään. Tuntuu aika tylsältä harrastaa sarjakuvia Suomessa vuonna 2013. Joku tuore paskiainen ja alan jämähdystä elävöittävä skandaali olisi nyt paikallaan.
itse en hallusinoiviin kuulu, suomalaisella sarjakuvalla menee ihan ok, mutta ei hyvin.
Ihan puhtaasti se on kiinni siitä keneltä kysyy.
Osa kertoo euroopan valtaamisesta ja arvostuksesta ja molemmat voi kuitata hymähdyksellä.

Yksi kaverini ei ole vuoden 1990 jälkeen muutanut kantaansa toistuvista kysymyksistäni ja tarjonnasta huolimatta:
"Suomessa sarjakuvaa tekee Petri Hiltunen, muut näpertelevät jotain mitätöntä paskaa"
Itse en allekirjoita lausuntoaan täysin mutten kovin montaa nimeä listalleen pysty hyvällä omallatunnolla lisäämään.

Silti en häntä nostaisi ensimmäiseksi Römpötiksi Römpötin paikalle vaikken itse eroa ehkä erottaisikaan.

Sarjakuva-Finlandia ja festarit pitävät sarjakuvan näkyvyyttä yllä mutten jaksa nähdä että mikään skandaali olisi enempää kuin se viikon näkyvyys sekään.

Jotenkin 1990-2000 oli sitä sarjakuvan ja sen kritiiikin suhteen synkintä aikaa. Etabiloiduttiin oikein urakalla tai kansankielelllä: maalattiin itsemme nurkkaan.
Onneksi maalikin kuivuu joskus.
Sitä odotellessa tässä.
voi olla että odotan vielä tovin mutta aikaa on.

Oma harmitus kesti vuosia eikä ole vieläkään lähtenyt, mutta  sarjakuvalla ja sarjakuvakritiikillä on yhä sama ongelma: määrää on aivan liian vähän jotta laatua olisi riittävästi.
Se kaverini kun ei vieläkään ole yksin.
Ihmisiltä vaan useimmilta loppuu halu haastaa luodut kollektiiviset harhat tai keskittyvät yksin positiivisuuteen.
Minusta kun positiivisuudella on kautta linjan saavutettu sama kuin HIVpositiivisuudella.

Minulla on vain vähän journalismikoulutusta, riittävästi että tiedän sen niukkuuden, mutta journalismiin ja kritiikkiin pätee yksi asia: se että ne pyrkivät objektiivisuuteen.
Sen saavuttaminen on TEOREETTISTA ja vain teoreettista.

Sarjakuvakritiikkia toki tarvitaan mutta kritiikin kritiikki meiltä loistaa poissaolollaan.
« Viimeksi muokattu: 05.06.2013 klo 14:30:02 kirjoittanut Curtvile »

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 556
  • Kuka mitä häh?
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #77 : 05.06.2013 klo 14:57:59 »
Natsimuumiot voittivat?

No ei. Kaikki hävisivät.

Sarjakuvan Timo K. Mukka oli Kalervo Palsa, hänen jälkeensä ei ole uutta ruohoa kasvanut.

Joka niemen ja notkon opistoissa on eripituisia sarjakuvakursseja, mutta sarjakuvaSTA kirjoittamista ei opeteta Suomessa käytännössä lainkaan.
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 278
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #78 : 05.06.2013 klo 16:13:00 »
Sarjakuvahistorian ja -kritiikin kirjoittamisen ynnä sarjakuvantutkimisen perusopinnot. Jonnekin.

Timo

Lönkka

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 186
  • Life goes on (except for those who die)
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #79 : 05.06.2013 klo 16:45:02 »
Sarjakuvan Timo K. Mukka oli Kalervo Palsa
Vesa näköjään ehti tämänkin sitten heittäää kehiin ensin...

Mutta joo, tismalleen näinhän se on; Palsa = Mukka.

Gothicus

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 788
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #80 : 05.06.2013 klo 17:18:43 »
... alan jämähdystä elävöittävä skandaali olisi nyt paikallaan.
Sarjakuvapiirejä ravisuttava skaandaali olisi suurelle lukevalle yleisölle vain hupaisa episodi. Jos edes sitä...
"Ihminen on ihmiselle kettu."

Divine

  • Sykkivä
  • Jäsen
  • Viestejä: 878
  • Rega flexis mur!
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #81 : 05.06.2013 klo 17:28:18 »
Sarjakuvapiirejä ravisuttava skaandaali olisi suurelle lukevalle yleisölle vain hupaisa episodi. Jos edes sitä...
Joo, tulee mieleen se, kun aikoinaan tuntui että koko media toitotti siitä ravisuttavasta skandaalista kun Nightwish antoi avoimellä kirjeellä Tarja Turuselle kenkää. Isäni kysyi, että pitäisikö tietää mikä on tämä Nightwish ja kuka on tämä Tarja Turunen.

Mattipekka Ratia

  • Jäsen
  • Viestejä: 89
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #82 : 05.06.2013 klo 19:52:13 »
Vanhassa mediassa on edelleenkin rajallinen määrä tilaa käytössä, joten sarjakuvan on ansaittava paikkansa kriitikon miekan alla olemalla kiinnostavampaa kuin muut samasta tilasta kamppailevat kulttuurituotteet. Tämä onkin iso mutta. Jos sisältö edellä mennään, niin vuositasolla jo pelkkä kotimainen kaunokirjallisuus hakkaa kiinnostavuudessaan, syvyydessään ja pelkästään nimikkeiden määrässä vuosittaisen sarjakuvatarjonnan ääretön kolme. Siihen lisää käännös-, tieto- ja lastenkirjallisuus ja kymmenkunta muuta kulttuurinalaa alalajeineen, niin vaikea on sarjakuvan siitä joukosta lehteen ponnistaa. Otan vertailun vuoksi esimerkiksi äskettäin täällä hehkuttamani Egomania-sarjakuvan. Mainio opus, mutta jos joutuisin pistämään toiseen vaakakuppiin Juha Hurmeen samasta teemasta upeasti kirjoittaman Hullu-kirjan, niin on päivänselvää, että kulttuuritoimittajana päätyisin julkaisemaan arvion jälkimmäisestä.

Kritiikin tilalle ovat lehdissä tulleet sellaiset lyhyet esittelyt.
Jos kuitenkin sarjakuva-arvio lehteen päätyy, olisi kritiikin oltava lukemisen arvoinen, jotta sillä olisi mitään merkitystä.

...kritiikeissä ei saada esiin, mikä teoksessa on nimenomaan sille ominaista, mikä tekee siitä ainutkertaisen.
Tekisi mieli väittää, että sarjakuvan liika tunteminen voi olla kirjoittajalle jopa rasite. Suuri yleisö ei välttämättä ymmärrä tai pidä millään lailla oleellisina viittauksia Ligne claire -koulukuntaan tai Will Eisneriin. Piirtäjääkin ehkä kiinnostaisi enemmän kuulla miten kriitikko tulkitsee teoksen sisältöä. Peräänkuulutan taas sarjakuvakentän ulkopuolisia kriitikkoja ”sarjakuvaa suurempien” aiheiden ollessa kyseessä. Tällä tarkoitan teoksia, joissa sisältö nousee muodon ja tradition yläpuolelle, ja teos alkaa kiinnostaa muitakin kuin vain sarjakuvaan vihkiytyneitä. Esimerkkinä käykööt vaikkapa Guy Delislen sarjakuvat maailman poliittisista polttopisteistä sekä Logicomix. Molemmat antavat maallikkotoimittajalle ja -lukijalle tarttumapintaa ilman laajaa sarjakuvallista sivistystä. Ymmärrän hyvin että suuri media kirjoittaa mieluummin näistä kuin vaikkapa mestarillisesti piirretyn lännensankarin täpärästä pelastumisesta varmalta kuolemalta.

Kaksi oivaltavinta sarjakuvakritiikkiä, mitä hakematta tulee mieleen, ovat molemmat sarjakuvagheton ulkopuolelta: Amerikkalaisen samuraigangsteri Billin analyysi Teräsmiehestä on ehkä tyhjentävin, armottomin ja tiivistetyin näkemys mitä hahmosta on ikinä esitetty. Ranskalaisen ministeri Taillard De Vormsin analyysi Tintistä on puolestaan yhtä henkeäsalpaava! Molemmat esimerkit ovat tietysti fiktiivisiä, ensimmäinen elokuvasta Kill Bill (osa 2) ja jälkimmäinen Ulkoministeriö-sarjakuvan osasta 1.  Tosielämän kritiikeissä ei vastaavaan lentoon päästä.

tertsi

  • Vieras
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #83 : 05.06.2013 klo 20:02:51 »

Tekisi mieli väittää, että sarjakuvan liika tunteminen voi olla kirjoittajalle jopa rasite. Suuri yleisö ei välttämättä ymmärrä tai pidä millään lailla oleellisina viittauksia Ligne claire -koulukuntaan tai Will Eisneriin. Piirtäjääkin ehkä kiinnostaisi enemmän kuulla miten kriitikko tulkitsee teoksen sisältöä. Peräänkuulutan taas sarjakuvakentän ulkopuolisia kriitikkoja ”sarjakuvaa suurempien” aiheiden ollessa kyseessä.
Hyvä pointti.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 041
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #84 : 05.06.2013 klo 20:09:44 »
Tekisi mieli väittää, että sarjakuvan liika tunteminen voi olla kirjoittajalle jopa rasite.

Ja tekisi mieli väittää, että väite on absurdi niin sarjakuvan kuin muunkin taiteen kohdalla. Kirjallisuusarvostelijalle ei voi kirjallisuuden tunteminen olla rasite, elokuva-arvostelijalle ei voi elokuvan tunteminen olla rasite jne.

Suuri yleisö ei välttämättä ymmärrä tai pidä millään lailla oleellisina viittauksia Ligne claire -koulukuntaan tai Will Eisneriin.

Hyvästä kritiikistä voi oppia jotakin uutta ja jopa lisätä ymmärrystään eri asioista.

Piirtäjääkin ehkä kiinnostaisi enemmän kuulla miten kriitikko tulkitsee teoksen sisältöä.

Kritiikki on tarkoitettu ehkä sittenkin enemmän lukijoille kuin taiteilijalle itselleen.

tertsi

  • Vieras
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #85 : 05.06.2013 klo 20:31:19 »
Minusta sarjakuvakritiikki on hiukan eri asia. Sarjakuvaa tuntee suuri yleisö niin kauhian surkeasti. Tietyllä tavalla heille pitää kirjoittaa kuin "lapselle", josa asia sanotaan ilkeästi. Muu menee yli hilseen. Alan harrastajat halajavat sitten ihan erilaista tekstiä. Heitä on niin kovin vaikea miellyttää.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 041
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #86 : 05.06.2013 klo 20:37:13 »
Minusta sarjakuvakritiikki on hiukan eri asia. Sarjakuvaa tuntee suuri yleisö niin kauhian surkeasti. Tietyllä tavalla heille pitää kirjoittaa kuin "lapselle", josa asia sanotaan ilkeästi. Muu menee yli hilseen. Alan harrastajat halajavat sitten ihan erilaista tekstiä. Heitä on niin kovin vaikea miellyttää.


Totta kai päivälehteen ja Sarjainfoon ja Kvaakiin voi kirjoittaa eri tyylillä ja eri asioita painottaen. Toisaalta, jos aina kirjoitetaan kuin lapsille, niin semmoisiksi sitä sitten helposti myös jäädään.

tertsi

  • Vieras
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #87 : 05.06.2013 klo 20:38:42 »
Aina sillöin tällöin voi toki myös yrittää sarjakuvasivistää sitä suurta yleisöä. Siis jos joku joskus pääsee johonkin oikeeseen lehteen kirjoittelemaan.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 041
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #88 : 05.06.2013 klo 20:42:11 »
Aina sillöin tällöin voi toki myös yrittää sarjakuvasivistää sitä suurta yleisöä. Siis jos joku joskus pääsee johonkin oikeeseen lehteen kirjoittelemaan.

Sivistämistä tietty kaikki inhoavat, pitävät, jostain syystä, teennäisenä ja elitistisenä. Mutta ainahan voi yrittää. Sarjakuvan suhteen varsinkin on vielä tekemistä.

tertsi

  • Vieras
Vs: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
« Vastaus #89 : 05.06.2013 klo 20:45:18 »
Mulle kyllä kelpaa posliinipytty. Kyykkypaska-aikaan ei ole ikävä.