Alkuperäisessä on vikana nykylukijan näkökulmasta se että teksti selittää aivan turhaan kuvia. Ranskani ei ole kovin fluenttia mutta sen verran minäkin tuosta ymmärrän. Selittely syö tehoa hienolta ja mietityltä kuvitukselta.
tämä itselläkin kävi mielessä ja muistelin että ossain Tex Willer púolella oli pitkä otos josta oli karsittu tekstit pois monisivuisesta taloon ratsastuksesta ja tunnelman määrä kasvoi mittavasti.
Tämä on toki aikansa lapsi eikä muutenkaan pahinta kuvassa mies metsässä, kuvateksti mies metsässä ja miehen repliikki "olen metsässä" -osastoa.
Se että Derib on halunnut lisätä tekstit on valinta se että Buddy yllättyy on valinta, vaikka sille ei ole syytä sivun sisällä eikä sarjakuvankaan.
Kun löytää vain puolet saaliista se kummastuttaa tietenkin ja hämmästys olisi looginen jos viimeisessä ruudussa olisikin helikopteri ja Iiro Viinanen upottamassa hampaansa peuranruhoon tai jos potkan puolikas kävelisi yhä omin avuin.
Sitten mikäli kokonaisuudessa tarinassa Buddy on kohdannut aiemmin" raivokkaan " kissapedon tai kuullut muilta (metsästäjät/intiaanit jne) tällaisesta juttua, tai jos Buddy olettaa sen olevan susilauma olisi reaktio looginen mutta nyt hämmästysruutu ja ilveksen katse ovat turhia.
Järjettömän hienoja ja osoitus kyvyistä toki mutta ruåtsalaisia lainaten torta på torta.
Siis miten siä sen noin päin luet? Buddy pelästyy puumaa vasta sen jälkeen näytetään puuma isossa kuvassa ja vasta sitten silmät lähikuvassa.
Ohessa tuo konseervatiivinen ja miksi se mielestäni menee väärässä järjestyksessä.
eikä mene, järjestys on tapahtumasarjaltaan loogisempi, seurattavampi. Upotettavat kuvat ovat joskus hyvä kerronnallinen ratkaisu, mutta eivät aina.
Vähän kuin se käsivarakin.
Se miksi minä jankutan kontekstista on se että vaikka meillä nimi on sarjakuva niin se tarina on minkä minusta pitäisi olla pääasia.
Kuvapankista etsityistä clipartpiirroksista VOI saada kasaan sarjakuvan, mutta liimaamalla siistejä clipartkuvia peräjälkeen ei saada automaattisesti sarjakuvaa.
Sommittelu on osa-alue ja voi joko auttaa tai haitata tarinankerrontaa jos sen ei lainalaisuuksia tunne.
Derib tuntee ja tekee omasta tekstistään mutta yksittäisenä sivuna tämän upotuselementit eivät toimi.(paitsi tietenkin graafisina vastapareina/painoina tässä sivussa)
Deribin kaksi ylempää pikkuruutua antavat Buddyn kummastelun ja pohdinnan ja pieninä erillisiä ruutuina ison ruudun alla olisivat varmasti rikkoneet sivun mittaisen verivanan, nyt vain tarpeetta rikkovat kerronnan.
Sommittelu on toki graafisesti tasapainossa ja yksittäiset ruudut malliesimekkejä itsessään, mutta syy siihen miksi aiemmin vertasin kitarasankareihin oli se että tämä sivu on Santanan kappaleen vastine: melodinen rullaava ja sujuva ja siihen on laitettu lisäksi puolentoista minuutin soolo.
Okei, olet taitava ja pätevä, tuli selväksi, mennäänkö eteenpäin?
Jos siinä seuraavalla sivulla on jokin looginen syy miksi verivanan pitää olla sivun pituinen, ok, itsepä kuuntelin 20 sekunnin otteen santanan soolosta, mutta nyt se on todella se että hyvän näköinen äärettömän taitavan tekijän sivu joka on halunnut tehdä siitä tarpeetta sekavamman kuin pakko olisi.
Itse en tästä tehoja löytänyt lainkaan, hienoa piirrosta kyllä.