Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvamarkkinoiden koko  (Luettu 96854 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 088
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #300 : 27.02.2021 klo 04:55:06 »
Edellinen viestini selkokielellä on, että some ei myy ja täytyy keskittyä tekemään omaa juttuaan mahdollisimman hyvin.

Suosittelumarkkinointi (suusta suuhun) on tehokkain markkinoinnin muoto. Kanavat täytyvät olla kunnossa, ja ne täytyy hajauttaa.

Olosuhteet ovat sitten eri asia, että jos ei ole kuin yksi kanava ja tulee korona. Kanavan voi vielä rakentaa itse, mutta koronaan on vain sopeuduttava.

Sen varaan ei kuitenkaan voi laskea, että maailma olisi mitään kenellekään velkaa. Kuten ei senkään, että ketjun viestit liittyisivät sen aiheeseen.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 088
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #301 : 27.02.2021 klo 14:29:39 »
Cahiers de la bande dessinée, Casemate ja DBD ovat minusta hyviä lehtiä. Ja käsittelevät vain sarjakuvaa.

Kyllä, kovatasoiset julkaisut keskittyvät tiukasti omaan. Sekajulkaisut menettävät identiteettiään, eikä muu sisältö ole vetovoimaista.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 881
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #302 : 06.03.2021 klo 12:45:36 »
Kyllä, kovatasoiset julkaisut keskittyvät tiukasti omaan. Sekajulkaisut menettävät identiteettiään, eikä muu sisältö ole vetovoimaista.
Seka- siis siinä mielessä että käsitellään eri medioiden (sarjakuva, peli, elokuva) tuotteita, niinkö? Meillähän on kotimainen esimerkki päinvastaisesta, Tähtivaeltaja. Mutta siinä onkin keskitytty kohtalaisen tarkkaan rajattuun sisältöön, eli scifi-spefi -akseliin. Tuokin toki on kukoistanut ja ollut mahdollista enemmän harrastuksen kuin ammattimaisen tekemisen pohjalta. Yhtään suurimuotoisempi printtijulkaiseminen edellyttäisi sitä että olisi olemassa ne sarjakuvamarkkinat, eli kustantajia jotka mainostaisivat julkaisussa. Valitettavasti meillä ei vain ole semmoisia markkinoita tainnut olla kuin hetken aikaa joskus 1970-80 lukujen taitteessa. Ja kyllähän se Sarjainfo juuri tuolloin koetti kasvaa laajemman jakelun julkaisuksi. Lieneekö isoamisen ajankohta sattumaa ja mitkä kaikki asiat menivätkään pieleen, mutta aika nolosti siinä kävi. 90-luvun puolivälin yritys: SarjisMedia oli sitten jo auttamattomasti myöhässä.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 088
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #303 : 06.03.2021 klo 12:57:52 »
Meillähän on kotimainen esimerkki päinvastaisesta, Tähtivaeltaja. Mutta siinä onkin keskitytty kohtalaisen tarkkaan rajattuun sisältöön, eli scifi-spefi -akseliin.

Tähtivaeltaja myös sisältöä laajentaessaan (esim. ottaessaan mukaan animejuttuja jo hyvin varhain) on säilyttänyt identiteettinsä. Ei muistu todella mitään radikaalia uudistusta, mitä olisi pitänyt jäädä sulattelemaan. Toisaalta minulta historia katkeaa lähes vuosikymmenen taakse.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 088
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #304 : 31.03.2021 klo 19:05:25 »
On tavallaan hassu juttu, miten erityisesti Marvel ajoi sarjakuvakauppojen omistajille oppia sisään jalkatyönä 70-/80-luvuilla (ts. jakoi markkinointimateriaalia, ehdotti miltä yrityksen pitäisi näyttää kadun suuntaan ym.) eli käytännössä syötti sisään omia tuotteitaan.

Tavallaan hassu juttu on sekin, että pienet sarjakuvakaupat ovat koettaneet kopioida toisiaan Diamond-vetoisesti. Jos Diamondista jotain voi sanoa, niin yritys näyttää vähän omistajaltaan. Kaikesta kehityksestä yritys alkoi jäädä jälkeen 90-luvulla (tämä lause ihan mutua).

Penguin Random House tulee sisään nyt ei ainoastaan rahalla myös ajamalla oppia sisään pienistä, erikoistuneista kirjakaupoista (indie bookstore).

Tässä ei tarvita kristallipalloja, koska ne jotka hyppäävät mukaan eturintamassa ovat tulevaisuudessa voittajia ja vanhaan kiinni jäävät joko tulevat myöhemmin perässä elleivät sitä ennen katoa kokonaan.

Kuten jutussa sanotaan, omistajien täytyy nyt investoida tienatakseen rahaa, jos nyt enää rahaa ja uskoa tulevaan vielä keneltä löytyy.

Kenties viiden vuoden päästä Kvaakissa kirjoitetaan sarjakuvalehden toinen tuleminen -ketjuun.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 060
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #305 : 06.04.2021 klo 21:22:26 »
Sarjakuvien kokonaismyynti (arvonlisäveroton nettomyynti 1000 €) 2016 - 2020.

Ne korutont' on kertomaa...

Lähde (valitse vain sarjakuvat trendikuvaajaa varten)


JJalonen

  • Jäsen
  • Viestejä: 840
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #306 : 07.04.2021 klo 01:30:47 »
Siis, hetkinen... Kymmenessä vuodessa tultu 11 miljoonasta yhteen miljoonaan.
Mit perkulehia... :P

Jarmo

  • tyhmä nilkki
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 164
  • Varokaa metaforista deformaatiota.
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #307 : 07.04.2021 klo 13:16:14 »
Tuo 18 - 19 pudotus on niin raju, että siinä täytyy olla jotain muutakin.
Joku isohko kustantamo lopettanut kustannusyhdistys-jäsenyytensä tms.
Kaikkihan ei tuossa näy missään nimessä.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 608
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #308 : 07.04.2021 klo 15:26:52 »
Kävin katsomassa jäsenkustantamojen listaa, niin siellä ei varsinaisesti sarjakuvakustantamoja juuri ollut, siis tyyliin Egmont tai Arktinen banaani...Otava on.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 293
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #309 : 07.04.2021 klo 15:32:06 »
Jäseneksi liittyminen rajoittanee jonkun verran:

Lainaus
Vuonna 2020 edellä kuvatut jäsenmaksut euroina:

Perusmaksu 550 €
Kirjamyyntimaksu 64 € alkavalta 100 000 eurolta
Nimikemaksu 20 €
Liittymismaksu 210 €

Timo

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 060
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #310 : 07.04.2021 klo 20:39:31 »
Kävin katsomassa jäsenkustantamojen listaa, niin siellä ei varsinaisesti sarjakuvakustantamoja juuri ollut, siis tyyliin Egmont tai Arktinen banaani...Otava on.

Arktinen Banaani on jäsen, kuten itse on täällä kertonut.

Egmontin sarjakuvat ovat näkyneet kustannusyhdistyksen bestseller-listoilla, esimerkiksi Asterix.

Like on jäsen Otavan kautta, ymmärtäisin.

Ja sarjakuvan kirjakauppamyynnin tilanteen saa itse parhaiten selville käymällä kirjakaupassa ja yrittämällä etsiä sitä sarjakuvahyllyä. Kyllä se sieltä perältä tai sivummalta jostain löytynee.


echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 393
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #311 : 08.04.2021 klo 01:26:29 »
Ja sarjakuvan kirjakauppamyynnin tilanteen saa itse parhaiten selville käymällä kirjakaupassa ja yrittämällä etsiä sitä sarjakuvahyllyä. Kyllä se sieltä perältä tai sivummalta jostain löytynee.

Luulin silti, että tästä on puhuttu jo viimeiset kymmenen vuotta, mutta nyt on tullut täysi romahdus?
I've got 99 problems, but luftballons ain't one. // comixblag

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 060
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #312 : 08.04.2021 klo 22:35:31 »
Luulin silti, että tästä on puhuttu jo viimeiset kymmenen vuotta, mutta nyt on tullut täysi romahdus?

Sähköiset julkaisut nostivat vuoden 2020 kirjamyynnin plussan puolelle. Digitaalinen alusta sarjakuville puuttuu; ja niitä pitäisi julkaista suomeksi tietty todella paljon, jotta moinen palvelu saisi tilaajia.

Romahduksen syistä on keskusteltu nyt paljonkin twitterissä. Twitteristä löytyy parikin ketjua: Magdalena Hai ja Anni K.


Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 881
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #313 : 09.04.2021 klo 14:32:14 »
Romahduksen syistä on keskusteltu nyt paljonkin twitterissä. Twitteristä löytyy parikin ketjua: Magdalena Hai ja Anni K.
Noissa keskusteluissa pistää silmään lähinnä kaksi asiaa.
1 Valitus on ihan samaa kuin tässä ketjussa.
2. Kukaan ei kuitenkaan muista sitä vanhinta virttä että... On kielialueemme pieni ja siksi jää.

Väittäisin jopa että nettisarjisyhteisön olisi syytä itse ratkaista ongelma sen sijaan että valittavat siitä miten vaikea on päästä perinteisten kustantajien listoille (noh, julkaisukynnys on nettiin tottuneille sukupolville muutenkin tuntematon asia.)

Samaan tapaan kyllä kai kustantamojenkin olisi syytä tehdä jotakin tuon laskevan trendin katkaisemiseksi. Huomioni listoissa kiinnitti myös se iloinen asia, että sen paremmin proosa kuin lastenkirjatkaan eivät ole sarjakuvan lailla romahtaneet. Pikemminkin jollain 5 vuoden perspektiivillä näyttäisi niillä olevan hienoista nousua.
Monesti puhutaan ja mietitään sitä miten digitaalisuus ja uudet keksinnöt syrjäyttävät (tai eivät syrjäytä) vanhoja. Tämmöinen kehitys on luonnollista. Ja jos nyt joku on suhtautunut epäilevästi siihen miten digitalisoituminen vaikuttaa sarjakuvaan, niin enää ei tarvitse miettiä. Kyllä se käytännössä (ja huolimatta laskeneista teknisistä kustannuksista) hiljaa hivuttaen on tappamassa suomenkieliseen sarjakuvaan liittyvän liiketoiminnan.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 088
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #314 : 09.04.2021 klo 14:52:39 »
Kirjoitin vasta Twitteriin, että kyse ei ole vain kulttuurista, kielestä, ja sarjakuvan tekijästä itsestään, vaan kustannusalan yrityksistä työpaikkoineen, siis tekijöiden lisäksi muistakin ammattikunnista.

Tässä mielessä en koskaan ole nähnyt perinteisen sarjakuvan ja mangan välillä eroa, käännössarjakuvaa molemmat.

Kun katse käännetään suomalaisten tekemään sarjakuvaan, vaikka juhlin nettisarjakuvaa ja näen sen kokonaisvaikutuksen olevan positiivinen, kuitenkin monessa tapauksessa se tarjoaa työn vain tekijälle itselleen.

Usein postilaitoksen palveluja lukuun ottamatta kaikki liiketoiminta tapahtuu ulkomailla: palvelintila, kustantaja, paino, oheistuotteiden valmistus jne. jäävät rajojen taakse.

Tästä ei tietenkään pidä syyttää nettisarjojen tekijöitä, mutta ei toisaalta vika ole yksin kustantajissa. Kyse on suuremmista asioista kuin kustannuksista, kyse on siitä minne uuden talouden rakenteet ovat syntyneet.

Kuka tämän voi korjata ja miten. Tekeminen ei ainakaan saa pysähtyä, koska aina toisinaan nousee joku ja hoksaa miten uidaan vastavirtaan, alalla kuin alalla.