Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvamarkkinoiden koko  (Luettu 89355 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jarmo

  • tyhmä nilkki
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 185
  • Varokaa metaforista deformaatiota.
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #345 : 07.04.2021 klo 13:16:14 »
Tuo 18 - 19 pudotus on niin raju, että siinä täytyy olla jotain muutakin.
Joku isohko kustantamo lopettanut kustannusyhdistys-jäsenyytensä tms.
Kaikkihan ei tuossa näy missään nimessä.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 496
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #346 : 07.04.2021 klo 15:26:52 »
Kävin katsomassa jäsenkustantamojen listaa, niin siellä ei varsinaisesti sarjakuvakustantamoja juuri ollut, siis tyyliin Egmont tai Arktinen banaani...Otava on.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 18 936
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #347 : 07.04.2021 klo 15:32:06 »
Jäseneksi liittyminen rajoittanee jonkun verran:

Lainaus
Vuonna 2020 edellä kuvatut jäsenmaksut euroina:

Perusmaksu 550 €
Kirjamyyntimaksu 64 € alkavalta 100 000 eurolta
Nimikemaksu 20 €
Liittymismaksu 210 €

Timo

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 16 871
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #348 : 07.04.2021 klo 20:39:31 »
Kävin katsomassa jäsenkustantamojen listaa, niin siellä ei varsinaisesti sarjakuvakustantamoja juuri ollut, siis tyyliin Egmont tai Arktinen banaani...Otava on.

Arktinen Banaani on jäsen, kuten itse on täällä kertonut.

Egmontin sarjakuvat ovat näkyneet kustannusyhdistyksen bestseller-listoilla, esimerkiksi Asterix.

Like on jäsen Otavan kautta, ymmärtäisin.

Ja sarjakuvan kirjakauppamyynnin tilanteen saa itse parhaiten selville käymällä kirjakaupassa ja yrittämällä etsiä sitä sarjakuvahyllyä. Kyllä se sieltä perältä tai sivummalta jostain löytynee.


echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 3 310
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #349 : 08.04.2021 klo 01:26:29 »
Ja sarjakuvan kirjakauppamyynnin tilanteen saa itse parhaiten selville käymällä kirjakaupassa ja yrittämällä etsiä sitä sarjakuvahyllyä. Kyllä se sieltä perältä tai sivummalta jostain löytynee.

Luulin silti, että tästä on puhuttu jo viimeiset kymmenen vuotta, mutta nyt on tullut täysi romahdus?
I've got 99 problems, but luftballons ain't one. // comixblag

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 16 871
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #350 : 08.04.2021 klo 22:35:31 »
Luulin silti, että tästä on puhuttu jo viimeiset kymmenen vuotta, mutta nyt on tullut täysi romahdus?

Sähköiset julkaisut nostivat vuoden 2020 kirjamyynnin plussan puolelle. Digitaalinen alusta sarjakuville puuttuu; ja niitä pitäisi julkaista suomeksi tietty todella paljon, jotta moinen palvelu saisi tilaajia.

Romahduksen syistä on keskusteltu nyt paljonkin twitterissä. Twitteristä löytyy parikin ketjua: Magdalena Hai ja Anni K.


Reima Mäkinen

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 662
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #351 : 09.04.2021 klo 14:32:14 »
Romahduksen syistä on keskusteltu nyt paljonkin twitterissä. Twitteristä löytyy parikin ketjua: Magdalena Hai ja Anni K.
Noissa keskusteluissa pistää silmään lähinnä kaksi asiaa.
1 Valitus on ihan samaa kuin tässä ketjussa.
2. Kukaan ei kuitenkaan muista sitä vanhinta virttä että... On kielialueemme pieni ja siksi jää.

Väittäisin jopa että nettisarjisyhteisön olisi syytä itse ratkaista ongelma sen sijaan että valittavat siitä miten vaikea on päästä perinteisten kustantajien listoille (noh, julkaisukynnys on nettiin tottuneille sukupolville muutenkin tuntematon asia.)

Samaan tapaan kyllä kai kustantamojenkin olisi syytä tehdä jotakin tuon laskevan trendin katkaisemiseksi. Huomioni listoissa kiinnitti myös se iloinen asia, että sen paremmin proosa kuin lastenkirjatkaan eivät ole sarjakuvan lailla romahtaneet. Pikemminkin jollain 5 vuoden perspektiivillä näyttäisi niillä olevan hienoista nousua.
Monesti puhutaan ja mietitään sitä miten digitaalisuus ja uudet keksinnöt syrjäyttävät (tai eivät syrjäytä) vanhoja. Tämmöinen kehitys on luonnollista. Ja jos nyt joku on suhtautunut epäilevästi siihen miten digitalisoituminen vaikuttaa sarjakuvaan, niin enää ei tarvitse miettiä. Kyllä se käytännössä (ja huolimatta laskeneista teknisistä kustannuksista) hiljaa hivuttaen on tappamassa suomenkieliseen sarjakuvaan liittyvän liiketoiminnan.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 438
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #352 : 09.04.2021 klo 14:52:39 »
Kirjoitin vasta Twitteriin, että kyse ei ole vain kulttuurista, kielestä, ja sarjakuvan tekijästä itsestään, vaan kustannusalan yrityksistä työpaikkoineen, siis tekijöiden lisäksi muistakin ammattikunnista.

Tässä mielessä en koskaan ole nähnyt perinteisen sarjakuvan ja mangan välillä eroa, käännössarjakuvaa molemmat.

Kun katse käännetään suomalaisten tekemään sarjakuvaan, vaikka juhlin nettisarjakuvaa ja näen sen kokonaisvaikutuksen olevan positiivinen, kuitenkin monessa tapauksessa se tarjoaa työn vain tekijälle itselleen.

Usein postilaitoksen palveluja lukuun ottamatta kaikki liiketoiminta tapahtuu ulkomailla: palvelintila, kustantaja, paino, oheistuotteiden valmistus jne. jäävät rajojen taakse.

Tästä ei tietenkään pidä syyttää nettisarjojen tekijöitä, mutta ei toisaalta vika ole yksin kustantajissa. Kyse on suuremmista asioista kuin kustannuksista, kyse on siitä minne uuden talouden rakenteet ovat syntyneet.

Kuka tämän voi korjata ja miten. Tekeminen ei ainakaan saa pysähtyä, koska aina toisinaan nousee joku ja hoksaa miten uidaan vastavirtaan, alalla kuin alalla.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 16 871
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #353 : 09.04.2021 klo 18:53:34 »
--
Samaan tapaan kyllä kai kustantamojenkin olisi syytä tehdä jotakin tuon laskevan trendin katkaisemiseksi. Huomioni listoissa kiinnitti myös se iloinen asia, että sen paremmin proosa kuin lastenkirjatkaan eivät ole sarjakuvan lailla romahtaneet. Pikemminkin jollain 5 vuoden perspektiivillä näyttäisi niillä olevan hienoista nousua.
--

Kaunokirjallisuuden luvut nousivat huomattavasti koronavuoden aikana ja ovat nousseet viime vuosien aikana muutenkin. Tietokirjat on poistettu kuvaajasta.


Kirjoitin vasta Twitteriin, että kyse ei ole vain kulttuurista, kielestä, ja sarjakuvan tekijästä itsestään, vaan kustannusalan yrityksistä työpaikkoineen, siis tekijöiden lisäksi muistakin ammattikunnista.

Tässä mielessä en koskaan ole nähnyt perinteisen sarjakuvan ja mangan välillä eroa, käännössarjakuvaa molemmat.

Kun katse käännetään suomalaisten tekemään sarjakuvaan, vaikka juhlin nettisarjakuvaa ja näen sen kokonaisvaikutuksen olevan positiivinen, kuitenkin monessa tapauksessa se tarjoaa työn vain tekijälle itselleen.

Usein postilaitoksen palveluja lukuun ottamatta kaikki liiketoiminta tapahtuu ulkomailla: palvelintila, kustantaja, paino, oheistuotteiden valmistus jne. jäävät rajojen taakse.

Tästä ei tietenkään pidä syyttää nettisarjojen tekijöitä, mutta ei toisaalta vika ole yksin kustantajissa. Kyse on suuremmista asioista kuin kustannuksista, kyse on siitä minne uuden talouden rakenteet ovat syntyneet.

Kuka tämän voi korjata ja miten. Tekeminen ei ainakaan saa pysähtyä, koska aina toisinaan nousee joku ja hoksaa miten uidaan vastavirtaan, alalla kuin alalla.

Erittäin hyviä ja laajakatseisia huomioita. Ja kuten yo. palkit näyttävät, suomenkielisen kirjallisuuden kustannusala ei ainakaan  nyt ole kriisissä. Sarjakuva vain on vaikeuksissa. Huolellisilla kustannusvalinnoilla kohderyhmien mukaan parannusta voitaisiin saada aikaan.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 603
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #354 : 10.04.2021 klo 10:42:21 »
Olen likipitäen väsyneempi tähän keskusteluun kuin saattohoitoon, mutta tässä juuri katsomani dokumentti kirjoitustaidon historiasta mielestäni tuki aiempaa kantaani:
Vastaus on juuri sarjakuvalehtien alasajo joka ajaa alas myös krjakauppamyyntiä.
Antiikin Egyptissä sekä Roomassa papyrukset olivat halpoja, yleisiä, läpi kansan kerrosten aatelisista orjiin.
Keskiaika katkaisi tämän tradition ja kuinkas sitten kävikään.
Asia muuttui vasta Gutenbergin myötä.

Sarjakuvalehtien vastustajien kanta on verrata niitä samaan dokumenttiin ja sen Egyptin hieroglypheihin ja kivitauluihin, mutta jäänteinä.
Aku Ankan suosio on tässä, se on kaikkialla.

Toinen on se että paitsi digitalisaatio on edennyt niin myös kielitaito. Jos kotimaan tarjonta on rujosti karrikoiden Hagelbergia ja kamalaa luontoa en minäkään näe syytä lukea sitä. Jos voin tilata netistä englanniksi tai ranskaksi mitä haluan, se ei noissa tilastoissa näy. Jos se on pienlehtipuolen julkaisu sekään ei tuossa näy.

Tilanne ei ole katastrofi, sellaisena sen voi nähdä mutta globaalisti sarjakuvalla menee hyvin. Ei kultakauden tavoin mutta hyvin.
Itse uskon että tarvitaan niin lehtiä kuin sarjakuvakirjoja, pehmyt- ja kovakantisia ja nettisarjakuvaa myös.
Enemmän kaikkea jotta on jokaiselle jotakin.

Tuskin keskustelu silti etenee ennenkuin mielletään rakenteiden muutos, kulttuurin kehitys, kielialueen rajoitukset ja lajityypin rajoitukset myös.
Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta jokainen voi osaltaan tukea sellaista sarjakuvaa josta pitää ja kokeilla sellaisia joista ei tiennyt pitävänsä.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 16 871
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #355 : 10.04.2021 klo 11:10:19 »
--
Toinen on se että paitsi digitalisaatio on edennyt niin myös kielitaito. Jos kotimaan tarjonta on rujosti karrikoiden Hagelbergia ja kamalaa luontoa en minäkään näe syytä lukea sitä. Jos voin tilata netistä englanniksi tai ranskaksi mitä haluan, se ei noissa tilastoissa näy. Jos se on pienlehtipuolen julkaisu sekään ei tuossa näy.
--

Mielipiteesi sisältää sisäisiä ristiriitoja?

Eikös juurikin Hagelbergin Läskimooses ole niitä harvoja valopilkkuja suomalaisten sarjakuvalehtien saralla? Paras sarjakuvalehti Suomessa!

Kotimaisen sarjakuvan menestystarina on ollut todella tärkeä, ja Kamala luonto on ollut osa sitä. Kunpa niitä saataisiin lisää!

Tässä ketjussa esitellyt luvut eivät tietenkään mittaa, tai voi edes mitata, sarjakuvaharrastusta (lukemista ja tekemistä ja tilauksia ulkomailta) vaan suomalaisten kustantajien ja kirjakauppojen myyntilukuja euroissa.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 603
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #356 : 10.04.2021 klo 11:40:41 »
Mielipiteesi sisältää sisäisiä ristiriitoja?

Eikös juurikin Hagelbergin Läskimooses ole niitä harvoja valopilkkuja suomalaisten sarjakuvalehtien saralla? Paras sarjakuvalehti Suomessa!

Kotimaisen sarjakuvan menestystarina on ollut todella tärkeä, ja Kamala luonto on ollut osa sitä. Kunpa niitä saataisiin lisää!

Tässä ketjussa esitellyt luvut eivät tietenkään mittaa, tai voi edes mitata, sarjakuvaharrastusta (lukemista ja tekemistä ja tilauksia ulkomailta) vaan suomalaisten kustantajien ja kirjakauppojen myyntilukuja euroissa.

Ei sisällä.
Ovat arvostettuja... muiden taholta. Lukemisen perusteella minä en arvosta vähääkään.
Mutta siksi sanoinkin: jokaiselle sitä mistä pitää tai mistä ei tiennyt pitävänsä.
Tähän astisten tuotantojensa perusteella minun rahojani saati kirjaston palvelujen käyttöä ei kamala luonto, Hagelberg tai Juoko Nuora saa, noin esimerkin omaisesti.
Elämä on liian lyhyt niihin.
Minusta.

Minä en ole normi johon verrata mutten myöskään yksittäistapaus, se ainoa lumihiutale.
On hyvä että näitä niiden faneille on.
Me muut käytämme Turun Sarjakuvakauppaa tai muita erikoisliikkeitä huutoa, nettiä yms saadaksemme mitä etsimme,ei yksin mihin tulee tyytyä.
Enemmän on enemmän. Ja vaikka konsensus sanoisi että tästä kaikkien tulee pitää ja palvoa niin maailma ei toimi niin.
Ei ole koskaan toiminut niin.


Sarjakuva selviää kyllä. Siitä ole kahta kysymystäkään.

Suurinta osaa kustantajista sarjakuva ei kiinnosta, joko imagosyistä tai taloussyistä. Mutta ei se taidemuotoa tapa. Kukaan ei tee sarjakuvaa rahasta tai fanien ihailusta. Ei kukaan reaalimaailmassa elävä ainakaan.
Ruokosenmäen Frankfurt teoksesta kävi ilmi paitsi rakkaus lajiin myös kiittämättömyyden palkka ja jatkuva sisyfoksen taistelu ylämäkeen.
Sillä on arvonsa tietenkin, ilman olisi vähemmän kaikkea.

Sarjakuvan on jo monasti tappanut milloin videot, milloin pelit, nyt netti ja seuraavana jokin muu.
Silti samoaa eteenpäin zombina, kuolleeksi julistettu mutta vielä potkii.



Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 16 871
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #357 : 10.04.2021 klo 11:57:46 »
--
Sarjakuvan on jo monasti tappanut milloin videot, milloin pelit, nyt netti ja seuraavana jokin muu.
Silti samoaa eteenpäin zombina, kuolleeksi julistettu mutta vielä potkii.

Asian sivussa oot.

Kyllä, kyllä, eikä sitä kaiketi tässä ketjussa ole kiistettykään - päin vastoin ihmetelty, että miksi juuri Suomessa trendi on voimakkaasti alas kun vaikkapa USA:ssa on manga niin suosittua, jotta paperia ei meinaa painoon riittää.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 603
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #358 : 10.04.2021 klo 11:58:05 »
Sinällään arvostan Lurkerin idealismia ja fanitustaan.
Anglismia käyttääkseni kuuluukin kantaa sydäntään hihassa,julistaa ylpeydellä mistä pitää ja mitä arvostaa.
Sitä tarvitaan.
Emme silti ole homogeeninen massa.
Silloin kun oli vain kaksi tv-kanavaa ja vain Aku Ankkoja ei ollut yhteiskulttuuria, ainoastaan rajattu valikoima.

Yritin selittää, selkeästi huonosti, että ouroboros-efekti syntyy kun suomenkielinen tarjonta ei kohtaa kuluttajien tarpeita. Se ei tee teoksista arvottomia kaikille, mutta jos julkaistu ei kiinnosta kuluttajia he etsivät vaihtoehtoja.
Osa kustantajista ei pysty ottamaan kustannusriskiä, osa ei edes halua, osa ottaa ja ottaa vastaan valituksia " miksi tämä julkaistiin kun TÄMÄ olisi niiiiiin paljon parempi?"
Niinpä pelaavat varman päälle mikä rajoittaa entisestään ja kierre on siinä.

Moni tekee silti työtä asian parantamisen eteen, pien- ja isommissa kustantamoissa tai esimerkiksi juurikin kvaak-kirjan Dropsie Avenue. Kun ei ole, tehdään itse.
Mutta se ei tuossa tilastossa näy.

Taidemuodolla voisi tietenkin mennä paremmin ja sitä toivon mutta ei se katoa saati näivety.

Reima Mäkinen

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 662
Vs: Sarjakuvamarkkinoiden koko
« Vastaus #359 : 10.04.2021 klo 15:39:20 »
Olen likipitäen väsyneempi tähän keskusteluun kuin saattohoitoon,
Twitterissäkin Aura taas kerran ihmetteli että vaikka paljon keskustellaan ei löydy ratkaisua tai parannusta tilanteeseen. No, ei kai löydy niin kun ilmeiset syyt (megatrendit) on jo todettu. Eikä niihin ole muuta ratkaisua kuin radikaali muutos (yleisellä tasolla sarjakuvia suosivaan suuntaan) ihmisten ajankäytössä.
Syyt on siis nämä:

0. Pieni kielialue
1. nuorten ikäluokkien pienentyminen (uusia lukijoita vähemmän)
2. markkinoiden fragmentoituminen (nimikkeiden määrän huikea kasvu suhteessa kokonaismarkkinaan 90-10 luvuilla)
3. digitalisaatio (netti, ulkomailta tilaaminen, pelit, suoratoisto ym. kilpailee ajankäytöstä)
ja se viimeinen edellisistä johtuva niitti:
4. vähittäis/kuluttajakaupan alasajo (tuotteet poistuivat kioskeilta ja kirjakaupoista)

Kustantajat yrittivät reivata suuntaa vielä vuosituhannen vaihteessa luopumalla lehtiformaatista ja tuomalla markkinoille yhä enemmän isompia ja kalliimpia tuotteita. Joutsenlauluksi jäi se yritys, samoin kuin mangan maihinnousu.

Mieleen tuli myös se että kotimainen sarjakuva voi tässä kriisissä sentään paljon paremmin kuin 40 vuotta sitten. Sarjakuvalehtiä mikään tuskin enää pelastaa, ainakaan ennen kuin ajat taas muuttuvat (jotenkin?).

EDIT:kohta 0. :)
« Viimeksi muokattu: 10.04.2021 klo 15:44:51 kirjoittanut Reima Mäkinen »
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson