Kannattaapi kaivella esille Heikki Jokisen teos:
14/2001
Jokinen Heikki
Tuolien välistä omalle pallille
Sarjakuva valtion taidepolitiikassa
Helsinki, Edita, 2001
ISBN 952-442-427-4
Siitä valottuupi hiukan asioita, vaikka tilanne onkin muuttunut hipppuraisen positiivisempaan suuntaan.
Siis, tuo selvityshän käsittelee enemmän sarjakuvan tukimuotoja kuin sarjakuvamarkkinoita. Mikä lienee sen tarkoituskin. Miten sen pitäisi valottaa asiota?
"Selvitys etsii keinoja, joilla sarjakuva voitaisiin liittää muiden taiteiden lailla tasa-arvoisena taidehallinon tukitoimien piiriin."
Tässä kuitenkin muutamia lainauksia, ovatko nämä asiat muuttuneet positiivisempaan suuntaan?
Luvussa 3 "Sarjakuvan julkaiseminen ja levitys Suomessa" käsitellään myös markkinaongelmia.
"Entäs nyt?"
"Kustannus Jalava on leikannut nimikemääränsä vähiin..." "Keskisuureksi kustantamoksi kasvanut Like Kustannus panosti aiemmin vahvasti sarjakuvaan tarjoen laatua ja määrää. Sen viime vuosien ohjelmassa on enää muutamia sarjakuvia... Sarjakuvalla oli aiemmin suuri merkitys yhtiön kassavirran takaajana, nyt sitä ei enää tähän tarvita." "Egmont Kustannus on perinteinen sarjakuvakustantamo, joka on pyrkinyt suurilevikkiseen tuotantoon." "Helsinki Media keskittyy Disney-tuotantoon." "Kotimaisen sarjakuvan puolella on viime vuosina kunnostautunut Otava... Vakiintuneimmat kotimaiset tekijät etsiytyvät Otavalle..." "Kotimaisen sarjakuvan toinen keskeinen tekijä on Valiosarjat (Arktinen Banaani) ... panostaa levitykseen ja markkinointiin."
"Julkaisemisen ja levityksen pulmat"
"... käännösalbumien julkaiseminen on kuivunut kasaan. Yksikään kustantaja ei ole tällä hetkellä halukas lanseeraamaan laajasti uusia tekijöitä ja töitä..."
"Eräs kustantaja määrittelee tilanteen siten, että sarjakuvakustantamoissa on ennemmin ollut henkilöitä, joilla on omia mieltymyksiä, kuin että taloilla olisi ollut oma selkeä linja ja profiili. Siten henkilöiden vaihtuessa kustannuspolitiikan muutokset näkyvät helposti."
"Levityskanavat ovat myös pulma." " Erityisesti korkealaatuisen sarjakuvan kustantajien suuri määrä, osittainen kustannustekninen amatöörimäisyys ja pienuus tekee heidän tuotteistaan kirjakaupoille hankalia, koska niille ei ole odotettavissa markkinointitukea ja kirjojen toimitukset saattavat viipyä."
"Laatusarjakuvan myynti keskittyy isojen kirjakauppojen lisäksi sarjakuvan erikoiskauppoihin, ... sekä myös uusia kirjoja myyviin antikvariaatteihin, ... lähinnä yliopistopaikkakunnille. Muuta maata palvelee postimyynti, joka on sarjakuvan osalta melko suurta..." "Sarjakuvan lukeminen hajoaa tasaisesti koko maahan, mutta levitys ei." "Massasarjakuvaa myydään lähinnä kioskien kautta, mutta se edellyttää suurta painosta, markkinointia ja ammatttimaisen tehokasta logistiikkaa."
"Miten tukea?"
"Kustantajat eivät lämmenneet ajatukselle suorasta tuotantotuesta, koska pelkäsivät sen vääristävän julkaisupolitiikkaa." "Taiteilijatukea kannatettiin,..." "... kustantajat lämpenivät markkinointiin ja levitykseen liittyville tukimahdollisuuksille..." "Monet julkaistuista albumeista eivät löydä tietään myyntiin ja lukijoille, koska niitä ei markkinoida oikeastaan mitenkään. Kirjakauppalevityksen logiikka tukee myös jo valmiiksi isolevikkisiä teoksia, kioskilevityksestä puhumattakaan."
"Omakustanteista ... saattaa puuttua kirjakaupan edellyttämä viivakoodi."
"Markkinointikampanjan minimihinnaksi voi arviopida 30-50 000 markkaa, se edellyttää ilmoittelua, tilaisuuksia ja näytevaraston toimittamista kirjakauppohin." "...korkealaatuisen ja/tai vähälevikkisen sarjakuvan markkinointi ja levitys on kallista suhteessa teoksen odotettavissa olevaan tuottoon."
