Sarjakuvamarkkinoiden koko

[Lurker]

—
Pandemia-aikaan oli juttua, että kovin myyntinousu näkyi niillä isoimmilla klassikoilla, Asterix, Lucky Luke yms: en ole nähnyt lukemia, mutta pienemmille tahoille se taisi olla hyvinkin hankalaa aikaa juuri koska kirjakaupat olivat kiinni.
—

Ranskassa uutta Asterixia myytiin 1,6 miljoonaa kappaletta. Sarjakuvia myydään vuodessa n. 75 miljoonaa. Oman tuotannon ohella manga on supersuosittua.

[Curtvile]

Lähempänä totuutta on tämä

Mutta tuossa on vähän sellaista kaikki-vaikuttaa-kaikkeen-linjaa, hintasäätely on ihan olennainen osa toimintaa joka mahdollistaa itsenäisten kauppojen toiminnan, ja nuo kulttuuripassit, ALV jne. ovat myös vaikuttamassa. Ja Suomessa taas, no, nykyisen hallituksen tahtona on ajaa kulttuuritoiminta olemattomiin ja kirjakaupat ja kustantamot toimivat kalliiden julkaisujen ja alennusmyyntien ylinopealla syklillä. Korjaaminen vaatisi näin aluksi koko nykyisen järjestelmän räjäyttämistä.

Lähinnä kaikki vaikuttaa kaikkeen, vaikka nykyjärjestelmän räjäyttäminen atomeiksi olisi selkeä askel oikeaan suuntaan.

Ei vain omaa tuotantoa, ei vain mangaa, ei vain tuonti sarjakuvaa, ei vain isoja ketjuja, ei vain yksityisiä kurjakauppoo, ei vain kulttuuripasseja, ei vain hintasääntelyä joka estää polkumyynnin. ALV on fiksumpi toisin kuin meidän " kirjat ja sarjakuvat tulee verottaa kuten alkoholi ja tupakka haitallisuuden takia" linja.

Ei vain antologialehtiä tai lehtiä tupakkakaupoissa ja kioskeila.

Menetettyä aikaa ei saa takaisin mutta mietitään millä Ranska pääsi tuohon " joka neljäs myyty kirja on sarjakuva" tasoon. Keskittämällä korkeakulttuurin? Vai samaan kuin Japani: meillä on kaikkea. Tykkäät oopperasta? On oopperasarjis. On kiva lastensarjakuva ja on kovaa pornoa. On arkirealismia ja fantasiaa.

Ainoita "lohtuja" oli että isolla kielialueellakin yli puolet tekijöistä tienaa alle minimipalkan. Jokin on sentään edes lähellä omaa menoamme.

[Saapas]

Ranskaa puhuvia on myös huomattavasti enemmän kuin suomea puhuvia, joten markkinat ja myynnit ovat montaa kertaa isommat.

[Curtvile]

Ranskaa puhuvia on myös huomattavasti enemmän kuin suomea puhuvia, joten markkinat ja myynnit ovat montaa kertaa isommat.

Eli suosion syy on entisissä siirtomaissa ja kielen opiskelijoista?

Kyseessä on maailman neljänneksi suurin markkina, edellä siis USA, Japani ja Etelä-Korea. On epäreilua verrata Suomen tilanteeseen. Sama miksei kymmenvuotiasta neljäkymmenkiloista laiteta aikuisten superraskaansarjan nyrkkeilykehään. Meillä on pakko käyttää urheiluvertauksia koska urheilua tajutaan kulttuuria ei. Mutta sarjakuvakartalla emme ole suurempaa. Kyse ei ole väliluvusta tai kielen suosiosta.

Yhä joka neljäs myyty kirja on sarjakuva.

https://www.thelocal.fr/20230126/bande-dessinee-why-do-the-french-love-comic-books-so-much

Artikkeli avaa vähän asiaa miksi. Kulttuuri on Suomessa huonosti ymmärretty ja huonommin hyödynnetty.
On Ranskassa myös mokailtu mm sarjakuvalehtiä ei luokiteltu olevan magazin määritelmän täyttäviä ja olevan halvempien posti maksujen ja alemman verotuksen kohteita ennen kuin niistä vähennettiin sarjakuvasivuja ja lisättiin artikkeleja.

Jos väkiluku olisi määrittävä tekijä venäjän sarjisskene olisi suurin , sitten Turkki ja Saksa. Kaikissa on sarjakuvaa mutta kyse ei ole kielen puhujien määrästä.

Yksi ongelma on myös se että on ideologinen valinta, siitä huolimatta että juuri sarjakuva on niitä missä maamme vähälukuisuus ei ole tekijä. Valtaosa suomalaisista osaa vierasta kieltä, yleensä englantia, saksaa tai ranskaa. Usein paremmin kuin toista virallista kieltä ruotsia.
Sarjakuvan tekeminen ei myöskään vaadi resursseja kuten vaikkapa musiikin tai elokuvan kohdalla. Kaikkia tekninen edistys on tuonut mahdollisemmaksi, mutta mutta kaikki kulttuuriset vientituotteemme ovat jälkikäteen " kanonisoitu" ja kaikki toivovat ettei kukaan muistaisi suomenruotsalaisia lastenkirjoja, nahkahomon piirusteluja tai örrimörrimöykästä puhumista koska niitä rakastettiin jo silloin.

Meillä on myös kiintymys ajopuuteoriaan. Asiat vain tapahtuvat ja mennään virran mukana. Itse en usko Adam Smithin näkymättömään käteen. Se miten moni luulee että kulttuuri on kaupallisuuden ulkopuolella hämmentää.

[Timo]

Kulttuuri on Suomessa huonosti ymmärretty ja huonommin hyödynnetty.

Yksittäisten sanojen tahi irrallisten lauseiden kommentointi vie useimmiten harhapoluille, mutta tähän en malttanut olla reagoimatta.  Aikoja sitten ilmestyi hupaisa opus nimeltään "Suurten munausten kirja", jonka suomeksi toimitti Jomppa Ojaharju. Kyseisen teoksen sivuilta on jäänyt lähtemättömästi mieleen Tarmo Mannin suuhun pantu lausahdus "suomalaisessa kulttuurissa on puolet paskaa niinkuin Himangan akan pierussa". Taidatkos sen paremmin sanoa. Kulttuuriksi tässä maassa riittää usein se, että joku julkisuuden henkilö on joskus sattunut laulamaan jonkun suuren yleisön mieliin jääneen kappaleen. Sen jälkeen kyseinen julkisuuden henkilö saakin sitten julkaista ihan mitä tahansa, kritiikittä. Ja mitä pidempi aika kuluu, sitä suuremmaksi "legenda" kasvaa, vaikka lähtökohta oli kuinka vaatimattoman tasoinen hyvänsä.
Tästä voisi paasata pitkäänkin, mutta jääköön tällä kertaa tähän.

[Saapas]

Animelehdellä on myös listaus Suomen myydyimmistä mangoista, harmi vaan että on pelkästään nimekkeet, eikä niitä myyntimääriä.

https://www.animelehti.fi/uutiset/suomen-myydyimmat-mangat-2023/

[Timo Ronkainen]

Kulttuuriksi tässä maassa riittää usein se, että joku julkisuuden henkilö on joskus sattunut laulamaan jonkun suuren yleisön mieliin jääneen kappaleen. Sen jälkeen kyseinen julkisuuden henkilö saakin sitten julkaista ihan mitä tahansa

Laitan vaan tämän tähän. Menee se näinkin. Mähäh.

Timo

[Reima Mäkinen]

Animelehdellä on myös listaus Suomen myydyimmistä mangoista, harmi vaan että on pelkästään nimekkeet, eikä niitä myyntimääriä.

https://www.animelehti.fi/uutiset/suomen-myydyimmat-mangat-2023/

"H-Town Oy otti ... Wester Söderströmin (ent. Tammi) mangapokkarit" Niinpä niin. Mahdollisesti ja valitettavasti hienoista laskevaa käyrää mangoissakin jo pitkään. Mitä pitäisi ajatella siitä että listan kaksi ekaa on uusintajulkaisuja ja kolmonen ilmestyi joulukuun puolivälissä. Itse listasta ei voi kyllä päätellä yhtään mitään. 

Todella toivon että mangajulkaisemisesta Suomessa vielä sukeutuu jonkinlaista liiketoimintaa. http://www.ivreasuomi.com/ Alalle ei ainakaan tee hyvää se että aiemmin suositut, kesken olevat sarjat pyörivät jossain ihme limbossa!

[hdc]

Menetettyä aikaa ei saa takaisin mutta mietitään millä Ranska pääsi tuohon " joka neljäs myyty kirja on sarjakuva" tasoon. Keskittämällä korkeakulttuurin? Vai samaan kuin Japani: meillä on kaikkea. Tykkäät oopperasta? On oopperasarjis. On kiva lastensarjakuva ja on kovaa pornoa. On arkirealismia ja fantasiaa.

Ainoita "lohtuja" oli että isolla kielialueellakin yli puolet tekijöistä tienaa alle minimipalkan. Jokin on sentään edes lähellä omaa menoamme.

Tuo moneen suuntaan ulottuminen on kyllä tärkeä ja kiinnostava piirre. Näkyy myös mangassa: Ranskassa tulee tietysti kaikenlaisia isoja hittimangoja mitä muuallakin, mutta samalla valikoimasta löytyy myös vanhoja klassikoita ja kaikenlaisia vähänkin taidehörhömpään makuun osuvaa, joista jälkimmäisiä on ilmeisesti esim. englanniksi huomattavasti nihkeämmin tarjolla.
Ja samoin perus-BD:ssä mainitsin ylempänä ne Castermanin ja Dargaudin halpispainokset heille jotka haluaa niitä lukea, ja toisaalta sarjiskaupoissa on tullut bongattua tavaraa joka on selvästi suunnattu tasan tarkkaan pienelle joukolle innokkaita harrastajia ja keräilijöitä...ja tietty just se, että genrejä ja tyylejä löytyy moneen makuun.

Isompi kielialue tietysti auttaa, mutta tässäkin tarpeen ovat monenlaiset itsenäiset kirjakaupat: pienemmät ja erikoistuneemmat voi kuratoida omaa erikoistuneempaa valikoimaansa paremmin kuin joku Fnac tai Carrefourin tai Relayn lehtitiski, vaikka jälkimmäisillä onkin iso roolinsa myös. Pelkän Suomalaisen Kirjakaupan ja Rautakirjan varassa oleminen on nihkeämpää (jos ei nyt satu asumaan Helsingissä, Turussa tai Tampereella).

Palkoista, siitä kai ei pääse eroon että merkittävä joukko tekijöitä ei alalla saa edes sitä minimipalkkaa: kakku on isompi eli niitä jotka pystyvät elämään ammattilaisina on enemmän (ja joidenkin tulot saattaa olla ihan mukaviakin) mutta kyllä niitä yrittäjiä ja jakajiakin on vastaavasti enemmän...

[Curtvile]

"H-Town Oy otti ... Wester Söderströmin (ent. Tammi) mangapokkarit" Niinpä niin. Mahdollisesti ja valitettavasti hienoista laskevaa käyrää mangoissakin jo pitkään. Mitä pitäisi ajatella siitä että listan kaksi ekaa on uusintajulkaisuja ja kolmonen ilmestyi joulukuun puolivälissä. Itse listasta ei voi kyllä päätellä yhtään mitään. 

Todella toivon että mangajulkaisemisesta Suomessa vielä sukeutuu jonkinlaista liiketoimintaa. http://www.ivreasuomi.com/ Alalle ei ainakaan tee hyvää se että aiemmin suositut, kesken olevat sarjat pyörivät jossain ihme limbossa!

Olen ymmärtänyt että Ivrea pyrkii jatkamaan kesken jääneitä sarjoja ja tuo mm Chainsaw Manin ja Spy X Familyn.
Uusintajulkaisuja tarvitaan, ei yksin manga-puolella. Isoin vikinähän tulee aina siitä " mutta mistä muka aloitan?"
Vedoten siihen " kaikkea kaikille" ja uusintajulkaisu on jees ideoihin: minulla on jo niitä aikoinaan julkaistuja alkunumeroita niistä sarjoista joista pidän mutta kaikilla ei. Minulla on monia alkukielellä mutta valtaosa elää missä ei ole erikoisliikkeitä.
On toki internet joka ei ole ollenkaan iso ja petollinen paikka jossa silti pitää tietää mitä etsii muuten algoritmi tarjoaa jotain muuta.

Klassikkoja ei ole oikein mistään pysyvästi tarjolla, edes kirjastoista jos katsoo ns isoa kuvaa. Mitenkään väheksymättä kirjastoja, mutta myös siellä teoskierto on nopeutunut. Jos jotain ei lainata poistohylly kutsuu.

[Reima Mäkinen]

Todella toivon että mangajulkaisemisesta Suomessa vielä sukeutuu jonkinlaista liiketoimintaa. http://www.ivreasuomi.com/ Alalle ei ainakaan tee hyvää se että aiemmin suositut, kesken olevat sarjat pyörivät jossain ihme limbossa!

Olen ymmärtänyt että Ivrea pyrkii jatkamaan kesken jääneitä sarjoja ja tuo mm Chainsaw Manin ja Spy X Familyn.

Kyllä, eikä siinä kaikki! Näkyy tuo etusivu päivittyneen sen jälkeen kun laitoin linkin. Nyt ollaan jännän äärellä. Lähteekö vai eikö lähde ja mihin malliin julkaisut toimitetaan suomeksi?! Aika mittavat suunnitelmat. Manga-kartta podin mukaan lehtipistelevityksestä on luovuttu, mikä tarkoittaa melkoista haastetta jakeluun.

[Antti Valkama]

Mitä pitäisi ajatella siitä että listan kaksi ekaa on uusintajulkaisuja ja kolmonen ilmestyi joulukuun puolivälissä.

Syy on varsin arkinen: Uusien sarjojen aloittamisessa kestää paljon pitempään kuin uusintojen aloittamisessa. Vanhoissa tarjous hyväksytään yleensä hyvin nopeasti. Lisäksi pieni firma ei voi käynnistää ihan parin kuukauden sisällä esim. viittä uutuutta, sillä kulut tulevat etupainotteisesti ja ennakoita maksetaan monesta osasta kerralla...

Bird ihmemaassa oli ensimmäinen uutuus ja alkoi syyskuussa. Sitä ennen kyllä julkaistiin jo Gabriel Dropoutin, Velhon morsiamen ja Aron morsianten uusia osia H-Townin piikkiin. Vanitaksen kirja oli toinen uutuussarja, seuraavaksi maaliskuussa alkaa Solut työssä (Hataraku Saibo, Cells at Work). Ilman täsmällistä aikataulua on Angolmois - Taistelu Tsushimasta (Angolmois - Genko Kassenki). Yksi jo sopimuksen saanut sarja on julkistamatta, yksi tarjous tekeillä.

Uusintoja tarvittiin, jotta oli edes jotain julkaistavaa. Bisneksen täytyy pyöriä, ja monelle vanhalle sarjalle on kasvanut jo uusia potentiaalisia lukijoita. Ja vielä: jos manga katoaa edes hetkeksi lehtipisteistä, myyntipaikat saattavat vähentyä samalla iäksi...

[Sampsa Kuukasjärvi]

Uusinnat pärjäsivät hyvin. Listalla siis uusintoja ovat Finlandia 1 (sijoitus 1), Emma 1 (sijoitus 2), Horoskooppimysteerit 1 (sijoitus 5) ja Finlandia 2 (sijoitus 9). Ilmeisesti valinnat olivat päteviä.

Lista näyttäisi ihan erilaiselta, jos H-Town olisi saanut sarjojen julkaisuoikeuksia nopeammin. Uskon ja oletan, että ainakin One Piecen, Noahin ja My Hero Academian uudet osat olisivat päässeet kärkeen. Näissähän julkaisuoikeuksien siirto kestää edelleen samoin kuin kesti KJH:n kohdalla tämän vuoden alkuun saakka.

Hämmästyttävää muuten, että Vanitaksen kirja1 (sijoitus 3) möi koko vuonna eniten vain kahden viikon myyntiajalla eli ihan vuoden lopussa. Käsittääkseni listan muut nimikkeet olivat myynnissä tavallisen ajan eli kahdeksan viikkoa.

Ilman täsmällistä aikataulua on Angolmois - Taistelu Tsushimasta (Angolmois - Genko Kassenki). Yksi jo sopimuksen saanut sarja on julkistamatta, yksi tarjous tekeillä.

Tästä tekee mieli kysyä. Sangatsu Mangan blogissa luki, että tänä vuonna tulee kaksi yllätyssarjaa eli ”mysteerisarjaa”, joita ei heti paljastettu. Onko Angolmois niistä toinen? Yksikö niistä siis on vielä julkistamatta?

[Petteri Oja]

Lista näyttäisi ihan erilaiselta, jos H-Town olisi saanut sarjojen julkaisuoikeuksia nopeammin. Uskon ja oletan, että ainakin One Piecen, Noahin ja My Hero Academian uudet osat olisivat päässeet kärkeen. Näissähän julkaisuoikeuksien siirto kestää edelleen samoin kuin kesti KJH:n kohdalla tämän vuoden alkuun saakka.

Julkaisuoikeudethan menivät muualle: https://www.sangatsumanga.fi/shueishan-sarjojen-kohtalo/

[Antti Valkama]

Kyllä, yksi sarja julkistamatta.