Ranskaa puhuvia on myös huomattavasti enemmän kuin suomea puhuvia, joten markkinat ja myynnit ovat montaa kertaa isommat.
Eli suosion syy on entisissä siirtomaissa ja kielen opiskelijoista?
Kyseessä on maailman neljänneksi suurin markkina, edellä siis USA, Japani ja Etelä-Korea. On epäreilua verrata Suomen tilanteeseen. Sama miksei kymmenvuotiasta neljäkymmenkiloista laiteta aikuisten superraskaansarjan nyrkkeilykehään. Meillä on pakko käyttää urheiluvertauksia koska urheilua tajutaan kulttuuria ei. Mutta sarjakuvakartalla emme ole suurempaa. Kyse ei ole väliluvusta tai kielen suosiosta.
Yhä joka neljäs myyty kirja on sarjakuva.
https://www.thelocal.fr/20230126/bande-dessinee-why-do-the-french-love-comic-books-so-muchArtikkeli avaa vähän asiaa miksi. Kulttuuri on Suomessa huonosti ymmärretty ja huonommin hyödynnetty.
On Ranskassa myös mokailtu mm sarjakuvalehtiä ei luokiteltu olevan magazin määritelmän täyttäviä ja olevan halvempien posti maksujen ja alemman verotuksen kohteita ennen kuin niistä vähennettiin sarjakuvasivuja ja lisättiin artikkeleja.
Jos väkiluku olisi määrittävä tekijä venäjän sarjisskene olisi suurin , sitten Turkki ja Saksa. Kaikissa on sarjakuvaa mutta kyse ei ole kielen puhujien määrästä.
Yksi ongelma on myös se että on ideologinen valinta, siitä huolimatta että juuri sarjakuva on niitä missä maamme vähälukuisuus ei ole tekijä. Valtaosa suomalaisista osaa vierasta kieltä, yleensä englantia, saksaa tai ranskaa. Usein paremmin kuin toista virallista kieltä ruotsia.
Sarjakuvan tekeminen ei myöskään vaadi resursseja kuten vaikkapa musiikin tai elokuvan kohdalla. Kaikkia tekninen edistys on tuonut mahdollisemmaksi, mutta mutta kaikki kulttuuriset vientituotteemme ovat jälkikäteen " kanonisoitu" ja kaikki toivovat ettei kukaan muistaisi suomenruotsalaisia lastenkirjoja, nahkahomon piirusteluja tai örrimörrimöykästä puhumista koska niitä rakastettiin jo silloin.
Meillä on myös kiintymys ajopuuteoriaan. Asiat vain tapahtuvat ja mennään virran mukana. Itse en usko Adam Smithin näkymättömään käteen. Se miten moni luulee että kulttuuri on kaupallisuuden ulkopuolella hämmentää.