Olen tätä toisinaan ajatellut, mutta kun nyt käytit vastikään termiä portinvartija itseäsi kuvaamaan, niin minusta sellaisesta pitäisi ainakin meidän Kvaakissa aktiivisesti pyrkiä pois.
Joo.
Tässä sarjakuvalehtien levikkien kehitystä pohtivassa ketjussa. Sanoin että jos olisin portinvartija, tarkoitin sillä sitä että jos olisin jonkun sortin influensseri. Eihän foorumikirjoittaja voi mitenkään olla portinvartija, ts. vaikuttaa siihen mitä muut saavat luettavakseen.
Olen vasta viime vuosina alkanut nähdä sen harrastajayhteisöä sisältä käsin syövänä ilmiönä, joka tukahduttaa harrastamisesta syntyvän nautinnon.
Etteikö uudet, vanhoja kehnommat sarjakuvat sitä sitten tee?
Itse olen koettanut löytää vähemmän agressiivisen tavan viestiä teosten negatiivisista puolista, mutta minimissään pitäisi pyrkiä eroon ainakin siitä, että muiden tavat kuluttaa viihdettä ja nauttia siitä leimataan vääriksi.
Tuo nyt on vähän miten sen ottaa, tai ilmaisee. Minäkin tässä olen vain huolissani siitä että nuorille ja lapsille myydään heikkolaatuista sarjakuvaa. Rahantekomielessä tehty huijaus onnistuu, koska nuoret ja lapset eivät tiedä paremmasta. Enkä minä sitä sano, etteikö kömpelömmällekin grafiikalle olisi paikkansa, haluan vain puolustaa moninaisuutta. Vanhat sarjakuvat ovat tietenkin vanhoja ja varmaankin vanhan näköisiäkin, mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö voisi tehdä hyviä uusia. Mutta silloin kun tuottavuus ja kaupallisuus asetetaan taiteen edelle ja ainoaksi arvoksi, jälki on sitten tuota. Sama kehitys on käynyt vaikkpa kirjojen kansissa ja lehtikuvituksissa.
Monesti jälki näyttää omaan silmään niissä ihan hirveältä, mutta ilmeisesti uppoaa nykylukijoihin ihan hyvin. Vastaavasti erilaisilla foorumeilla ja Facessa kohtaa yllättävän usein nuoremman polven kommentteja oman nuoruuden sarjoista, että ne ovat tyyliltään auttamattoman vanhanaikaisia, vaikka olisivat jonkun arvostetunkin tekijän tekemiä.
Mutta tähän osuu hyvin tuo Jiksin kommentti. Loppujen lopuksihan sarjakuva on symbolista viestintää ja jokainen sukupolvi luo oman tapansa viestiä, niin että vanhemmat sukupolvet eivät siitä pidä tai edes ymmärrä. Samankaltaista siis ehkä tapahtumassa tässä.
Tosiaan, ettei totuus unohtuisi, sarjakuvia lähestyessä voi tietenkin olla monta muutakin kulmaa ja kriteeriä kuin teoksen laatu. Makuja on monia, enkä todellakaan väitä omastani poikkeavia tapoja kuluttaa viihdettä ja nauttia siitä vääriksi. Ja tietenkin se nuorempi polvi johon tikkuisempi tyyli nyt uppoaa, saattaa jossain vaiheessa (sitten kun ne keksivät sen itse) alkaa arvostaa myös paremmin piirrettyjä sarjiksia.
Tuon mainitun Scholasticin tuottaman jöötin rinnalla on todellakin mahtavaa että meillä on omasta takaa sellaisia aivan eri kaliberin tekijöitä kuin Kunnas ja Toivonen & Havukainen.
