Osamu Tezuka

[Reijo Valta]

Ylen sivuilla juttu Tampereen näyttelystä.

Mangan jumala ihaili Walt Disneytä, loi robottilapsia ja oli pasifisti: Tampereella on esillä harvinainen mangataiteen suurnäyttely

[Markku Myllymäki]

Tuo näyttely oli kyllä hieno. Toki katsojan mielipiteeseen vaikuttanee, pitääkö hemmon taiteesta yleensä. Mutta jos pitää, originaaleja oli kyllä valtava määrä. Kuulemma kaikki originaalit vielä vaihdetaan toisiin kesken näyttelyn, joten tämän voisi periaatteessa käydä katsomassa kahteen kertaan...

MangaMania -näyttely olikin sitten suppeampi, mutta sielä oli kuriositeettina näitä "viikkolehtiä" (eli puhelinluettelon kokoisia antologioita).

Kyllä tuo näyttely oli hintansa arvoinen. Atom - Robottitarinoita lähti mukaan myös, ihan kiva sekin.

[Toni]

Osamu Tezukan Atom: Robottitarinoita -pokkarin arvio nyt Tähtivaeltajablogissa:

https://tahtivaeltajablogi.com/2019/11/20/sarjakuvat-atom-robottitarinoita/

"Teos, joka jokaisen sarjakuvanystävän kannattaa lukea."

[Sampsa Kuukasjärvi]

Robottitarinoita on arvosteltu Kvaakiin. Arvostelu on jouduttu tekemään eri paikkaan kuin ennen, keskustelualueelle, koska Kvaakin sisällöntuottamisohjelma ei toimi eikä näytä toimivan lähiaikoinakaan. Siksi juttu on ulkoasultaan erilainen ja siksi arvostelu ei myöskään näy etusivulla Arvostelut-otsikon alla.

Tuon kirjoitukseni oli tarkoitus ilmestyä Kvaakissa jo alkuvuonna Koipeliini-äänestyksen aikana Robottitarinoiden ollessa eräs ehdokas. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Pidin pokkarista paljon kuten arvostelustakin ilmenee. Hyviä keskenään erilaisia seikkailuja valittu! Atomin hahmo oli minulle ennestään pinnallisesti tuttu englanninkielisistä sarjakuvista. Nyt tuli perehdyttyä häneen paremmin, joskin hänen supervoimiensa lähde jäi epäselväksi.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Onko muuten hahmojen sormien lukumäärän vaihtelu tavallista mangassa? Huomasin, että Atomilla on Robottitarinoita-pokkarin kannessa viisi sormea tavallisten neljän asemesta. Viisi sormea olisi toki loogista, kun hän kerran oli oikean pojan korvike, mutta ei, neljä hänellä näyttää olevan pokkarin tarinoissa yhdenmukaisesti siitä lähtien kun hänet rakennetaan. Ihmisten sormien määrä vaihtelee, esim. huvipuiston keksijällä on välillä neljä ja välillä viisi sormea.

[Antti Valkama]

Sormimäärän vaihtelu ei millään muotoa ole japanilaisen sarjakuvan yleispiirre. Oletan kyllä, että toisille piirtäjille sattuu enemmän vahinkoja tässä kuin toisille. Voi jopa olla, että Tezuka avustajineen ei ollut tarkimmasta päästä.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Ok, kiitos vastauksesta. Avustajien vahingot eivät tulleet mieleeni. Oletan, että Tezuka omaksui Disney-hahmoilta nelisormiset hahmot, mutta tuumin, että kenties viisi sormea jossakin tilanteessa antaa merkityksen hahmon enemmästä ihmismäisyydestä tai jotain. Olen lukenut mangaa hyvin vähän ja siksi tällaisia minulle vieraita konventioita voisi olla.

Kukas muuten on tämä Tatsuhiko Yamaue, jonka valehteleva robotti sanoo nimekseen pokkarin sivulla 129? Google ei anna enkuksikaan mitään. Tuo repliikki meni minulta täydellisesti ohi, mutta onko se sellainen, jonka mangaa enemmän tunteva helposti ymmärtää?

[Reima Mäkinen]

Onko muuten hahmojen sormien lukumäärän vaihtelu tavallista mangassa?

Antti jo vastasikin, arvelisin että tuo on tulosta siitä kun sarjoja on osittain ja kokonaan uudelleenpiirretty ja piirrätetty vuosien varrella. Eli vanhemmissa voisi hyvinkin olla neljä. Samoin voisin kuvitella että Astrobly animaatioissa on vain nelisormisia. Muutenkin siinä säästettiin aikaa ja vaivaa kaikessa missä vain pystyi.

Kukas muuten on tämä Tatsuhiko Yamaue, jonka valehteleva robotti sanoo nimekseen pokkarin sivulla 129? Google ei anna enkuksikaan mitään. Tuo repliikki meni minulta täydellisesti ohi, mutta onko se sellainen, jonka mangaa enemmän tunteva helposti ymmärtää?

Lyhyt vastaus: ei. Saattaa olla ollut esimerkiksi jokin hassu kaksimerkityksinen kanji hahmon nimessä jolloin se on ollut mahdoton sulavasti kääntää. Tezukalla oli kyllä paljon omia sisäpiirityylisiä tsoukkeja ja hassuja sivuhenkilöitä, jotka toistuivat sarjasta toiseen, mutta en muista mistään lukeneeni tuon nimisestä hahmosta.

[Sampsa Kuukasjärvi]

En usko, että pokkarin muita sarjoja kuin ensimmäistä on piirretty uudestaan myöhemmin.

Pienen googlettelun jälkeen löysin Valehteleva robotti -tarinan vastaavan ruudun englanniksi. Siinä lukee robotin repliikkinä: ” Tatsuhiko Yamagami, the manga artist!”. Lambiek-sivusto kertoo, että tuonniminen mangataiteilija on ollut suosittu 60-luvun puolivälissä, miltä ajalta tämä Atom-tarina on. Tällaisessa ajankohtaisessa viittauksessa olisi jotakin järkeä, mutta en todellakaan tiedä, mitä tekstissä lukee alun perin japaniksi, eli tuo taiteilija tässä voi siis myös olla englanninnoksen keksintö.

Ehkä tuo on kohta on pohjimmiltaan mahdoton kääntää ja se olisi pitänyt vain kääntää vapaasti siten, että suomalainen lukija tunnistaa sen heti höpöksi, esim. ”Oskari Olematon”. Kuitenkin ainakin tuollainen outo japanilainen nimi, jota edes Reima ei tiedä, tuntuu kummalliselta käännösratkaisulta.

Noin yleensä Atom-pokkari on minusta enimmäkseen yleismaailmallista (LISÄYS: heh, vähemmän yllättäen jopa disneymäistä) piirrosjälkeä ja kieltä eikä sen ymmärtäminen vaadi mitenkään mangan tai Tezukan töiden aiempaa tuntemusta.

[Reima Mäkinen]

En usko, että pokkarin muita sarjoja kuin ensimmäistä on piirretty uudestaan myöhemmin.

Suurin piirtein koko Tezukan tuotanto käsittääkseni renoveerattiin Kodanshan Tezuka -libraryn ilmestymistä silmällä pitäen. Näistä ei vain Tezuka Productions tietenkään paljon huutele, eikä niistä muutenkaan ole paljon tietoa tihkunut, koska Tezuka on jumala. Tezukalla tosiaan oli tapana korjailla, parannella ja ajanmukaistaa juttujaan, vähän niinkuin Hergéllä. Ja sitten kun studiokuviot pyörivät täysillä niin näitä arvatakseni tehtailtiin.

Pienen googlettelun jälkeen löysin Valehteleva robotti -tarinan vastaavan ruudun englanniksi. Siinä lukee robotin repliikkinä: ” Tatsuhiko Yamagami, the manga artist!”. Lambiek-sivusto kertoo, että tuonniminen mangataiteilija on ollut suosittu 60-luvun puolivälissä, miltä ajalta tämä Atom-tarina on. Tällaisessa ajankohtaisessa viittauksessa olisi jotakin järkeä, mutta en todellakaan tiedä, mitä tekstissä lukee alun perin japaniksi, eli tuo taiteilija tässä voi siis myös olla englanninnoksen keksintö.

Ehkä tuo on kohta on pohjimmiltaan mahdoton kääntää ja se olisi pitänyt vain kääntää vapaasti siten, että suomalainen lukija tunnistaa sen heti höpöksi, esim. ”Oskari Olematon”. Kuitenkin ainakin tuollainen outo japanilainen nimi, jota edes Reima ei tiedä, tuntuu kummalliselta käännösratkaisulta.

Itse asiassa uskoin vain sinua kun kerroit että Google ei löytänyt. Nyt tuota Lambiekia vilkaistuani muisti virkistyi. Tatsuhiko Yamagami tosiaan on legendaarinen huumoripiirtäjä. Ellen nyt taas väärin muista, juuri hän vakiinnutti mm. nenäverenvuodon symboloimaan seksuaalista kiihottumista. (Muistin väärin) Yamagamia ei kai tai ainakaan paljoa ole julkaistu edes englanniksi, en nyt jaksa tarkistaa. Kuitenkin sen verran vanhaa matskua ettei nykylukijoihin uppoaisi ja muutenkin sidottu japanilaisten kakaroiden kulttuuriin.
Tuo suomennos tuossa on tosiaan aika erilainen kuin englanninnos. Amerikkalaisille lukijoille ehkä tuo aukea sikäli kun tuntevat Yamagamin. Suomiversion Yamaue vaikuttaa eri persoonalta. Suomennos olisi tietenkin voinut olla jotakin tyyliin, minut rakensi Spede Pasanen. Mutta tässä saatetaan tulla myös "akuankkadilemmaan", että miten paljon suomentajan on suotavaa muuttaa tai parannella tarinaa?

Sormien määrään saattaa olla muuten semmoinenkin selitys, että niitä on piirretty sinne aina "sopiva määrä". Varsinaisestihan hahmot eivät tuossa miksikään chibiksi muutu (jolloin yksinkertaistus johtuisi siitä), mutta huumorisarjoissa Japanissa on totuttu ottamaan monenlaisia vapauksia (ja lukijat ovat niihin tottuneet).

[Antti Valkama]

Tarkistin tuon kohdan jap. tekstistä. Siinä tosiaan lukee Yamagami, mutta nimi on luettavissa myös Yamaue. Kääntäjä ehkä valitsi jälkimmäisen muodon sen enempää miettimättä. Taikka ei muistanut/tiennyt, että merkin voi lukea tuossa muutamalla tavalla.

Hälytyskellot olisivat ehkä voineet soidan siinä vaiheessa, kun Yamaue-nimestä ei löytynyt mielekkäitä tuloksia netistä. Onhan Columbo-nimi, joka tulee samassa yhteydessä, päivänselvä viittaus, joten on todennäköistä että toinenkaan nimi ei ole tekijän keksimä feikkinimi vaan viittaus johonkin... No, se viittaus siis jää  pois suomiversiosta.

[Reima Mäkinen]

Tsekkailin vähän tuota Tatsuhiko Yamagamia ja hänen tunnetuin sarjansa (ja myös oletettu syy kirjassa tehtyyn viittaukseen)Gaki Deka alkoi vasta 10 vuotta myöhemmin kuin mitä on tuon Astroboy- tarinan, Valehteleva robotti, väitetty tekoaika?

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kiitos tarkistuksesta, Antti!

Tsekkailin vähän tuota Tatsuhiko Yamagamia ja hänen tunnetuin sarjansa (ja myös oletettu syy kirjassa tehtyyn viittaukseen)Gaki Deka alkoi vasta 10 vuotta myöhemmin kuin mitä on tuon Astroboy- tarinan, Valehteleva robotti, väitetty tekoaika?

Ja Columbo-tv-sarja on vasta 70-luvun tuotos. Alan uskoa väitettäsi, että näitä tarinoita on peukaloitu myöhemmin, olisiko tätä seikkailua 70-luvun puolivälissä. Luotin aiemmin siihen, että kun ilmoitetaan tarinalle vuosiluku, se pitää paikkansa. En tiennyt Tezukan harrastamista korjailuista.

[Antti Valkama]

Valehteleva robotti on tämän mukaan julkaistu eri teoksissa mm. vuosina 1965, 1965, 1975, 1981 ja 1987. Voisi olettaa, että repliikkejä on päätetty muuttaa, kun alkuperäisissä mainitut kuuluisuudet eivät välttämättä enää olleet yhtä lailla lasten tiedossa.

Columbo alkoi Japanin televisiossa 1972 ja Gaki Deka vuoden 1974 lopussa (Yamagamin mangaura tosin jo 1966). Atomin kolmas uusinta ilmestyi 1975 joulukuussa, joten se taitaa olla luontevin kohta vaihdokselle.

Korjailuissa on varmasti ollut erilaisia tavoitteita, mutta tämä tuntuu olevan ihan vaan lukemisen helpottamista. Positiivisen tulkinnan mukaan siis Tezuka on siis toivonut, että hänen tarinoistaan voisivat nauttia eri sukupolvetkin. Uusintapainoksia ja -versioita ei ole hänen aikanaan tehty vain vanhoille sarjakuvaharrastajille suunnatuiksi klassikkojulkaisuiksi vaan tavallisten lasten iloksi.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Korjailuissa on varmasti ollut erilaisia tavoitteita, mutta tämä tuntuu olevan ihan vaan lukemisen helpottamista. Positiivisen tulkinnan mukaan siis Tezuka on siis toivonut, että hänen tarinoistaan voisivat nauttia eri sukupolvetkin. Uusintapainoksia ja -versioita ei ole hänen aikanaan tehty vain vanhoille sarjakuvaharrastajille suunnatuiksi klassikkojulkaisuiksi vaan tavallisten lasten iloksi.

Noin voidaan asiaa katsoa myönteisesti. Lisäksi tekijällä on oikeus muuttaa teostaan. Korjailun kielteinen puoli on siinä, että se hävittää ja väärentää sarjan historiaa. Tästähän on George Lucasin elokuvia kovasti ja syystä arvosteltu, ja tosiaan Tintti-albumeissakin esiintyy muutamia anakronismeja, joita en itse haluaisi niissä olevan. Olisi reilua aina merkitä mukaan huomautus, mikäli tarinan taidetta tai tekstiä on muokattu ja ilmoittaa minkä vuoden versio on kyseessä.

Hieman off topicina: onko tuo Gaki Deka, jossa poliisimies ahdistelee teinityttöjä, tosiaan ollut suosittu lasten sarjakuva?