Sarjakuvalehden kuolema...

[Markku Myllymäki]

Siis mistä lehdestä toi on?

Sorry, en muista mistä luin alunperin (joku linkki Newsaramassa, mutta tässä jotain samaan suuntaan:

http://robot6.comicbookresources.com/2012/03/comixology-over-50-million-served-%E2%80%94-but-how-many-sold/

Noi digitaaliset jakelijat, kuten kustantajatkin, ovat olleet melko haluttomia kertomaan myyntilukuja. Tietenkin, jos toi luku on kokonaismyynnistä, eikä mikään irtolehtien keskiarvo.

Muistaakseni se käsitteli sekä Diamondin kautta että Diamondin "ohi" menevän markkinan kokoa ja sitten sanottiin, että kokonaismyynnistä em. lisäksi 10 % on sähköistä. Tuo Comixology oli mainittu, mutta se ei tainnut olla ainoa väylä.

Missään tapauksessa ei pidä sotkea esim. lisenssikauppaa tähän, koska sitten puhutaan ihan eri luokan luvuista.

[Veli Loponen]

Muistaakseni se käsitteli sekä Diamondin kautta että Diamondin "ohi" menevän markkinan kokoa ja sitten sanottiin, että kokonaismyynnistä em. lisäksi 10 % on sähköistä. Tuo Comixology oli mainittu, mutta se ei tainnut olla ainoa väylä.

Comixology ei tosiaan ole ainoa digisarjakuvien välittäjä, mutta taitaa tällä hetkellä olla suurin.
Tuon linkin mukaan vuoden 2011 arvioitu digimarkkinoiden koko on 25 miljoonaa dollaria. Samaan aikaan Diamondin kautta myytiin lähes 320 miljoonalla dollarilla sarjakuvaa. Tässä ei siis ole muiden kautta (kirjakaupat, lehtipisteet jne.) välitettyjä sarjakuvia. Digimarkkinat ovat siis ainakin rahallisesti selkeästi vähemmän kuin 10% paperimarkkinoista. Toisaalta digiversiot ovat yleensä halvempia, joten tuohon määrään mahtuu enemmän yksittäisiä julkaisuja kuin paperimarkkinoilla. Tuon linkin mukaan Comixologyn kautta on ladattu 2,5 vuodessa 50 miljoonaa julkaisua. Viime vuonna Diamondin kautta myytiin reilut 70 miljoonaa lehteä (+kokoelmat) eli määrällisesti digimarkkinat saattavat hyvinkin olla tuon kymmenen prosenttia ja jopa yli.

[Lurker]

Ilmeisesti joulukuun aikana trendikäyrä digisarjisten suuntaan alkoi jyrkästi nousta. Kindle Fire tuli markkinoille, ja monet jatkoivat varmaankin uusien DC 52 -lehtien lukemista ruudulta.


ICv2 notes that the five million comics downloaded in December 2011 compares to roughly 6.4 million comics and graphic novels sold into the comic store market in the same period (an ICv2 estimate based on sales indexes released by Diamond Comic Distributors).  It’s not a direct comparison, because a significant percentage of the 5 million comics downloaded were free (which would compare to “pass-along” circulation for physical comics), but it gives some scale to the December download number.
http://www.icv2.com/articles/news/22319.html

[Veli Loponen]

Toi Markun linkki mainitsi saman asian.
Joulukuun piikki on toistaiseksi ollut vain piikki ja erikoisuus (se kattaa 10% kaikesta Comixologyn kautta välitetyistä lehdistä 2,5 vuoden aikana!), joka ei kerro välttämättä mistään trendistä. Kuten tuossa mainitaan, merkittävä osa noista 5 miljoonasta on ollut ilmaisia ja ovat luultavasti viiskakkosen näytteitä tai vastaavia. Eivät siis välttämättä edes kokonaisia lehtiä.
Paljon merkittävämpää on se, että viime vuoden digimarkkinaosuus kolminkertaistui. Toistaiseksi tämäkään ei kerro vielä varsinaisesta trendistä, vaan siitä, että kustantamot ovat heränneet digipuolen mahdollisuuksiin. Nyt kun Marvelkin on lähtenyt hommaan täysillä mukaan, niin luultavasti tämä ja ensi vuosi näyttää, mihin suuntaan ollaan menossa ja miten se vaikuttaa paperijulkaisuihin.

[Reima Mäkinen]

R-kioski ja Rautakirja siirtyivät sitten norjalaisille, miten mahtanee käydä sarjakuvalehtien? Joko karsitaan vallan pois vai...?

Ei vaiskaan, tuskin mitään radikaalia ainakaan äkkiä tapahtuu.

Joo. HS:n uutisen mukaan:

Tupakan, lehtien ja veikkauksen lisäksi R-kioskien valikoimiin on tulossa uusia tuotteita. Pressbyrån ja Narvesen tarjoavat jo mukaan otettavia aterioita ja juomia sekä sähköisiä palveluja.

Toinen uutinen taas tietää myös että:

R-Kioskien liikevaihto perustuu Suomessa, Virossa ja Liettuassa pitkälti perinteisiin kioskituotteisiin kuten tupakkaan, lehtiin ja veikkaukseen.

Nuo Pressbyrån ja Narvesen siis lienevät kioskeja Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ja muualla missä Reitanilla on omistusta. Sanoma oli omistajana oletettavasti vähän erilainen kuin pelkästään kioskibisnekseen keskittynyt, nyt Euroopan toiseksi suurimmaksi alallaan nouseva Reitan.

Vielä Reitanista sanotaan että:

Reitan Group on perheyritys, jolla on kaikessa toiminnassaan pitkän tähtäimen näkökulma. Vaikka viime vuodet ovat olleet kioskisektorilla haastavia osassa Skandinaviaa, ...

Ja onhan meillä myös Lehtipiste.

Vaikea minun on kuitenkaan nähdä miten vaikkapa sarjakuvalehtimarkkinan kasvussa toteutuisi se yleinen 5-10% euromääräinen kasvu, mitä kaikessa pitäisi nykyään saada aikaan. Supersankarilehdissähän tapahtui mielenkiintoinen kehitys kultakauden nopeasti (halvalla) rykäistyistä, hyvin myyneistä pulpeista tietokoneen kanssa nysvättyihin kiiltokuvalärpäkkeisiin ja siitä pikaisesti kirjamuotoon. Uudelleenpaketoinnilla eli saman matskun myymisellä pariin kertaaan (kuten Japanissa) saatiin hieman kannattavuutta paremmaksi. Mutta mitä seuraavaksi?

Käsittääkseni nimen omaan iPadista odotettiin pelastavaa enkeliä kannattavaan digijakeluun, eli digilehtien myyntiin, mutta en tiedä miten tämä on toteutunut? Jäikö uutuudenviehätyksen kadottua jonkin kokoinen yleisö koukkuun? Vaikea mun on kuvitella sarjakuvakokoelmaa padiin, ja onko sellaisia (MAKSULLISIA) sarjakuvia kertakäyttöviihteenä nauttivia (skidejä?) enää olemassakaan?

[Miha]

onko sellaisia (MAKSULLISIA) sarjakuvia kertakäyttöviihteenä nauttivia (skidejä?) enää olemassakaan?

On.

[Markku Myllymäki]

Vaikea minun on kuitenkaan nähdä miten vaikkapa sarjakuvalehtimarkkinan kasvussa toteutuisi se yleinen 5-10% euromääräinen kasvu, mitä kaikessa pitäisi nykyään saada aikaan. Supersankarilehdissähän tapahtui mielenkiintoinen kehitys kultakauden nopeasti (halvalla) rykäistyistä, hyvin myyneistä pulpeista tietokoneen kanssa nysvättyihin kiiltokuvalärpäkkeisiin ja siitä pikaisesti kirjamuotoon. Uudelleenpaketoinnilla eli saman matskun myymisellä pariin kertaaan (kuten Japanissa) saatiin hieman kannattavuutta paremmaksi. Mutta mitä seuraavaksi?

Jotenkin outoa, että uudelleenpaketointi tekee asiasta kannattavampaa, kun alkuperäisen materiaalin tuotantokulut ovat melko vaatimattomat verrattuna painokuluihin, jotka uudelleenpaketoinnissa nousevat...

Toisaalta uudelleenjulkaisun voi pitää myyntihyllyssä pitempään kuin lehden jossa materiaali on alun perin julkaistu. Tuo kuukausijulkaisu taitaa vain ampua itseään jalkaan. Mikä tietysti tarkoittaa, että kirjakaupat ja erikoismyymälät ovat parempi ratkaisu, mikä ei todellakaan ole yllätys.

Käsittääkseni nimen omaan iPadista odotettiin pelastavaa enkeliä kannattavaan digijakeluun, eli digilehtien myyntiin, mutta en tiedä miten tämä on toteutunut? Jäikö uutuudenviehätyksen kadottua jonkin kokoinen yleisö koukkuun? Vaikea mun on kuvitella sarjakuvakokoelmaa padiin, ja onko sellaisia (MAKSULLISIA) sarjakuvia kertakäyttöviihteenä nauttivia (skidejä?) enää olemassakaan?

Suomalaiselle sarjakuvalle iPad lienee huono asia (kuka sitä nyt omakustanteita IPadiin pykäisi). Mutta suomalaisille sarjakuvan välikäsille tuo on kauhistus, koska heillä ei ole enää mitään roolia (koska lukijakunta mokoma osaa jo englantia).

iPadin omistajat lienevät hyvää riistaa, koska kun kerran kapine on, sisältöä siihen on saatava eikä sarjakuva ole niin spesialisoitunut kuin useimmat appsit. Eli luulisi myyvän. Kindle Fire varmaankin on varmaan vieläkin parempi alusta, koska se on nimenomaan lukulaite, eli muuta puuhastelua sillä ei (paljoa) tehdä...

[[kivi]]

Suomalaiselle sarjakuvalle iPad lienee huono asia (kuka sitä nyt omakustanteita IPadiin pykäisi). Mutta suomalaisille sarjakuvan välikäsille tuo on kauhistus, koska heillä ei ole enää mitään roolia (koska lukijakunta mokoma osaa jo englantia).

Veikkaan ihan päinvastaista. Luulen että ellei jo nyt, niin viimeistään kohta on paljon palveluntarjoajia, joiden kautta saa omakustanteet ja muut hengentuotteet niin iPadiin kuin muihinkin lukulaitteisiin (Kindle etc) provikkakorvausta vastaan ja jaetulla riskillä. iTunesissa ja vastaavissa tämä tapahtui jo vuosia sitten.

Sen sijaan ulkomaisen sarjakuvan kivijalkakaupat ovat jo romahduksensa kärsineet Amazonin ja muiden nettikauppojen tulon myötä eikä sitä digijulkaisu enää muuta: Asiakas joka asioi sarjakuvakaupassa haluaa varmasti asioida siellä jatkossakin, eikä keräilijää edes kiinnosta digiversio. Kiinnostavampi on kysymys, ottaako asiakas riskin saada vajaita sarjoja lähikauppaan liian niukasti tilatuista varastoista ja maksaa niistä euroissa sen minkä kansi lupaa dollareina?

[Petteri Oja]

En tiedä mistä se kertoo, mutta vaikka sarjakuvalehdellä menee huonosti niin peräti kolme kotimaista pienkustantajaa keksi about samaan aikaan alkaa julkaista kuukausittaista sarjakuvalehteä:

Matti Hagelbergin Läskimooses (Kreegah Bundolo)
Petri Hiltusen Kalkkaro (Lempo Kustannus)
Säilä (Musta Ritari)

[Jukka Laine]

Sarjakuvat R-kioskeihin!

http://www.adressit.com/sarjakuvat

[Lurker]

Matti Hagelbergin Läskimooses (Kreegah Bundolo)

Läskimooses on vuoden sarjakuvatapaus. "Hulluudessaan" yliverto!

[Sampsa_G]

70 Miljoonaa oli Comixologyn viime vuoden myynti. Se alkaa olla jo huomattava luku varsinkin kun ottaa huomioon, että paperin myynnistä ei ole hävinnyt samaa summaa Eli uusia/palaavia lukijoita on löytynyt.
Itse en fetisoi noita ohkaisia lehtiä niin rankasti vaikka onhan niissä oma fiiliksensä. Itse nautin tästä Digitaalisesta vallankumouksesta sikäli että kohtaan vähemmän valitusta paperin kertymisestä ja voin pysyä ihan oikeasti ajan tasalla rapakontakaisten kavereiden kanssa. Koskaan en tule kuitenkaan lopettamaan trade:in ja kovakantisten ostamista.

[Veli Loponen]

70 Miljoonaa oli Comixologyn viime vuoden myynti.

Tarkoitatko sittenkin tätä vuotta? Sillä summalla Comixology oli ainakin arvioinut tänä vuonna myyvänsä sarjakuvia. Se on noin 15 % Diamondin vuosiarviosta. Toisaalta tämän vuoden alussa Comixologylta oltiin ladattu jo 25 miljoonaa sarjakuvaa, kun Diamondin kautta oltiin suunnilleen samassa ajassa myyty vajaat 40 miljoonaa sarjakuvalehteä. Eli määrällisesti digitaalinen jakelu alkaa saavuttaa printtijakelua, mutta talous laahaa melko kaukana perässä, koska digiversio on usein huomattavasti halvempi. Nykyhintatasolla digimyynnin pitäisi olla määrällisesti kolminkertainen printtimyyntiin, jotta päästäisiin dollarimäärissä samalle tasolle lehtien kanssa.

Mutta kuten mainitsit, hyvä puoli tässä on se, että digimyynti ei näytä vahingoittaneen printtimyyntiä.

[tmielone]

Sarjakuvat R-kioskeihin!

http://www.adressit.com/sarjakuvat

Vilkaisin tuota ja ajattelin, että tuon voisi vaikka allekirjoittaa. Sitten katsastin keiden nimiä listalta jo löytyy ja huomasin, että olin tuon allekirjoittanut jo vuonna 2006. Ei minkäänlaista muistikuvaa asiasta.

Mutta kuten mainitsit, hyvä puoli tässä on se, että digimyynti ei näytä vahingoittaneen printtimyyntiä.

Itse olen kokeillut Comixologya puhelimellani ja ei se kyllä aitoa sarjakuvaa korvaa. Näet vain yhden ruudun tai vain osan siitä kerrallaan, joten koko sivun silmäily jää kokonaan väliin. Se on iso miinus sillä sarjakuvasivu tai -aukeama on kuitenkin kokonaisuus ja nyt se jää tuosta pois. Strippisarjakuvissa se ei ole ongelma, mutta muissa genreissä kyllä.

Itse olen käyttänyt tuota vain hätäapuna, esim. matkustaessa, kun ei ole parempaa lukemista tarjolla. Siihen se on kätevä. Tähän mennessä olen vain lukenut ilmaisia sarjakuvia, joten käyttö ei ole vaikuttanut mitenkään sarjakuvien ostamiseen.

[Emiliia]

Sarjakuvat R-kioskeihin!

http://www.adressit.com/sarjakuvat

Allekirjoitin! En oo kyllä ihan vielä toipunut kommenttien lukemisesta...