Aura kirjoitti minusta hyvin, kuh hän sanoi että DA-nuori sukupolvi on oppinut, että töistä kuuluisi saatavan vain positiivista palautetta ja kaikki muu on fleimausta. Ja se myös, mitä Aura mainitsi, ettei monen itsetunto kestä sitä, että kun saa vain suitsutusta, ja sitten joku töksäyttää, että.....joo aika kamala toi kuva...... Minäkin mainitsin tuosta samasta asiasta täällä. Puhuin itsestäni vaikken sitä maininnut. Minullakin on ollut kausi, jolloin ei kestänyt mitään kritiikkiä ja sitten otti herneet nenään jos joku morkkasi jotain kuvassa. Mutta näin ei ole ollut enään aikoihin. Sitä on kasvanut tuollaisesta ulos kun on oppinut ymmärtämään sen, millä asioilla on todellista merkitystä. Olen kommentoinut aikaisemmin tässä osiossa, että pitää uskaltaa antaa kritiikkiä vaikkei se sillä hetkellä varmasti sen saajan mielessä tunnut kivalta. Mutta tapoja tehdä se on monia. Ja omista virheistään oppii, joita on tehnyt ajan saatossa.
Ongelma siinä, että pelkää reaktioita antaessaan negatiivista palautetta on olemassa myös Suomessa.
Ja Auran seuraava loppukommentti on hieno: " Yhteisöissä kai pitäisi tuoda enemmän esiin oppimista, kun tuo selkääntaputtelu- ja tykkäämisten kalastelu-kulttuuri on vienyt asioita vähän huonoon suuntaan. Tosin kai tekijät oppivat yleensä ottamaan vastaan palautetta jos/kun alkavat tosissaan piirtää...? Eihän sitä muuten voi oppia."
Tätä minäkin sanoin tässä osiossa mutta sitten sain erään kvaakkilaisen kiusankappaleen katkuista kommenttia osakseni. Kuten sanoin, olen minäkin ottanut herneitä nenään jos joku on morkannut jotain juttujani aikaisemmin, mutta pidän sitä erittäin suotavana ja tervetuleena tänä päivänä, koska ihminen kasvaa ja muuttuu ja sisäisesti saattaa tajuta, että noiden kommenttien tarkoitus on auttaa piirtäjää eikä panetella millään tasolla. Se on asenne kysymys ja sitäpaitsi aivan luonnollinen reaktio meillä kaikilla eikö vain, että ensiksi saattaa loukkaantua ja loukkaantuukin ja saattaa ottaa itseensä jokun kommentista omaan sarjakuvaansa tai muuhun kuvitukseensa liittyvään, mutta sitten asiaa mietittyään fiksu ihminen tajuaa, että nyt pois tuollaiset värät ajatukset. Kommentoijahan ajatteli vain minun parastani tässä, kun hän sanoi, että tuo ja tuo kuvassasi ei oikein toimi.
Ja komppaan kyllä VesaK:ta tuossa mitä hän mainitsi omista kokemuksistaan. Minäkin pidän persoonallisesta tyylistä ja tärkeää on nähdä lopputulos paperilla. Siksi yritän kommentoinneissani toisten kuviin olla positiivinen ja esittää asiat sillä tavalla rakentavassa hengessä, sillä voin kuvitella, että jos joku ujo ja arka taiteilija laittaa kuvansa kvaakin gallleriaan, ja kuva ei välttämättä edusta hänen parasta jälkeään. Jos siihen joku sitten menee kommentoimaan hyvin tylysti, että sori....kuvasi on aivan täyttä roskaa....kyllä se voi pahimmassa tapauksessa viedä innon ja uskalluksen uudelta ihmiseltä laittaa enään mitään galleriaan. Juuri tässä tulee kuvaan se vaikea asia tässä kaikessa, kuinka osaisin ilmaista hyvässä hengessä loukkaamatta taiteilijaa sanoakseni, että voisit tuota ja tuota parantaa. Mielestäni olen osannut sen tehdä hienovaraisesti ja olen siitä iloinen, etten ainakaan ole muskannut kenenkään nuoren mieltä ja lahjakkuutta sanomalla asioista liian voimakkaasti.
