FinnishComicsDA, ryhmällinen suomalaista sarjakuvaa

[Reima Mäkinen]

Unohtui muuten vielä Sarjakuvaseuran hyväntekemisten listasta piirrosopas Kupla-Akatemia, joka julkaistiin kai 1997 ja jota päivitettiin vielä sen jälkeen muutaman kerran. Siis ihan kaikille jotka suomea ymmärtävät.

Aikana jolloin paperisia piirrosoppaita meillä ei julkaistu lainkaan ( ) varsin merkittävä avaus, vaikka itse sanonkin. Ko. sivustoa on käytetty aika paljon mm. normikouluissa ja Limingan sarjislinjan oppimateriaalina. Nyttemmin se on vähän piilotettu seuran sivustoon mutta löytyy edelleen.

[Gothicus]

Tämä hessuhahmo on käymällään "keskustelulla" jo liannut oman pesänsä niin perusteellisesti, että ainakin minua on ruvennut harmittamaan muun FCDA-ryhmän puolesta. Kun tässä on nyt näitä anteeksipyyntöjä nostettu esiin, niin eiköhän Hessu ala olla siinä tilanteessa, että hänen olisi aika pyytää anteeksi sekoilujaan kaikilta FCDA:n kanssa tekemisissä olevilta ihmisiltä. Hän on hyvää vauhtia lyömässä pelleleimaa heidän jokaisen otsaan, mikä tietenkin on valitettavaa ja heitä kohtaan epäoikeudenmukaista. Luulisi Hessun aseman yhteisönsä virallisena äänitorvena olevan tämän jälkeen vähintäänkin kyseenalaisen. Vinkkinä sanoisin, että valitkaa sinne FCDA:han joku tolkku henkilö hoitamaan näitä verkostoitumis- ja yhteistyökuvioita ihan jo omankin etunne vuoksi.

Tulen henkilökohtaisesti tapahtumaanne pyytämään anteeksi! Aiemmin tänä vuonna olen pyytämässä anteeksi Suomen sarjakuvaseuran haluttomuutta tehdä mitään valtakunnallisesti ainakin Oulun elokuvakeskuksella, Tampe kuplii -tapahtumassa ja AnimeConissa Kuopiossa. Eilen olin Lahden kansanopistolla pyytämässä sarjisoppilailta anteeksi koko iltapäivän!

Ai että aito ja syvältä kumpuava nauru teki pitkästä aikaa todella hyvää. Padot murtuivat. Kiitos O. Sinisalo.

[Jarmo]

PS. Minusta FinnishComicsDA ryhmän nimi on hieno, koska amerikankielinen alku ja venäjänkielinen loppu luovat koko maailmaa globaalisti syleilevän tunnelman.

[Spiccan]

Ensimmäisen osan viestistäni osoitan Hessulle, koska minulla on tunne, ettei tavallista ryhmäläistä haluta FinnishComicDA:ssa kuulla, mikäli tämä on kanssasi eri mieltä.
Minua ärsyttää suuresti, että sinä Hessu, puhut FinnishComicsDA:sta kuin jostain suuresta puolueesta. FinnishComicsDA:ssa voi devin tietojen mukaan olla yli 300 jäsentä, mutta edes hitusen aktiivisia jäseniä siellä lienee alle sata, mikäli suurimpia poll-tuloksia on uskominen. FinnishComicsDA:lla on ollut muutama foorumi ja nettisivut, mutta niillä ei porukkaa liiemmin ole pyörinyt (jälkimmäisellä osaksi sietämättömän lagaamisen takia), eikä kunnon keskustelua ryhmäläisten kesken ole ehtinyt syntymään (Facebookista en osaa sanoa, koska en itse ole rekisteröitynyt sinne). Silti olet täällä vaatimassa tunnustusta Suomen toiseksi suurimmalle sarjakuvaskenelle, ennen kuin olet edes saanut perusasiat pyörimään.

Ryhmän idea on raikas ja kiva, ja tominta devissä helppoa ja seurattavissa, miksi koin omankin liittymiseni mahdolliseksi. Oli myös mahtavaa, että ryhmässä järjestettiin paljon aktiviteettejä ryhmäläisten kesken, mitä itse olin kaipaillut. Kaikki tuntui kuitenkin menevän penkin alle heti, kun alettiin puhumaan rahasta. Ensin piti saada superjäsenyydet läpi, vaikka suuri osa ryhmäläisistä vastusti niitä. Sitten alettiin laajentaa toimintaa coneihin sun muihin, mikä taas on hyvä asia, kuten olet itsekin kuvaillut aiemmissa viesteissäsi. Sitten laajennettiin muualle nettiin: Facebook, blogit, ne surullisenkuuluisat nettisivut jn. Ok. Sitten aloitit tämän tuhoontuomitun ristiretkesi Sarjakuvaseuraa vastaan, joka suututti lähes jokaisen kommentoimaan uskaltautuneen ryhmäläisen. Moni erosi, muttei tuntunut, että heillä oli sinulle mitään väliä. Ja nyt olet täällä vinkumassa ja vaatimassa Sarjakuvaseuralta huomiota (rahastakin puhuit blogikirjoituksissasi) tälle kerhollesi loppujenkin jäsenten kustannuksella.

On hyvä huomauttaa, kun jokin asia on mielestäsi huonosti. Mutta minua raivostuttavat nämä sinun motiivisi, jotka olet useampaankin otteeseen naamioinut ryhmäsi nimen taakse (esimerkkinä vaikka tuo kuvakkeesi täällä Kvaakissa). Miten voit olettaa, että kukaan ottaa sinut todesta, kun idioottikin näkee lävitsesi. Sinä et ole sama kuin kaikki ryhmäsi jäsenet. Ryhmässä pitäisi ottaa huomioon kaikki. Tällä hetkellä minua hävettää, että kuulun koko FinnishComicsDA:han.

[Spiccan]

Anteeksi, mikäli jo edellinen viestini häiritsi, mutta ottaisin osaa keskusteluun myös yleisemmällä tasolla.

Minustakin on sääli, mikäli nuoret ja vanhat harrastajat jaetaan omiin kategorioihinsa. Ihminen tarvitsee tunnetusti monenlaisia vaikutteita voidakseen luoda uusia asioita, ja varmasti jokainen meistä haluaisi Suomessa kehittyvän yhä enemmän ja parempaa sarjakuvaa. Ihmiset verkostoituvat helpommin omanikäistensä kanssa, mutta olisi mahtavaa, jos voitaisiin yhä enemmän rikkoa tätä niin sanottua ikävallia. Nuoret tarvivitsisivat sitä kokemuksen ääntä ja kokeneet uutta potkua.

Moniin asioihin kaipailtaisiinkin nuoria mukaan, mutta nämä saavat saapuessaan niin ikävän vastaanoton, ettei riitä kiinnostusta siltojen muodostamiseen. Nuoren ei välttämättä tee mieli liittyä näiden ns. ikääntyneempien baarimiittiin, jos nämä eivät ole huomaavanaankaan tätä tai mulkoilevat halveksuvasti. Nuorilla nyt on tunnetusti paljon henkeviä ideoita ja vääristyneitä mielikuvia todellisuudesta, mutta niistä kasvetaan nopeasti ulos, mikäli heitä siedetään ja ollaan ottamassa vastaan maanpinnalle. Ketään ei pidä lelliä, mutta anteeksi on osattava antaa ja kokeilla myös - ei sitä muuten opi kukaan.

Mielestäni jokaisella on myös oikeus olla toisten sarjakuvista oma mielipiteensä, oli se sitten hyvä tai huono. Vaikka nuorien tekemien ja alkeellisimpien sarjakuvien kohdalla lieneekin hyvä pitää malttinsa, on silti uskallettava rehellisesti sanoa, kun jossain on parantamisen varaa. Ihmisen on hyvä tiedostaa myös huonojen mielipiteiden olemassa olo ja se, mitä tuntemuksia millainenkin teos voi ihmisissä herättää. Ihmisiä olisi hyvä kannustaa kehittymään ja muistuttaa myös tämän onnistumisista metsään menon ohella.

Monelle mangassa ja pseudomangassa on varmaan ongelmana se, että niiden kuvakieli ja kliseet ovat helposti itseään toistavia ja hyvin pitkälle toisistaan otettuja. Ihanteellistahan olisi se, että tekijä pystyisi tekemään sarjakuvaa, joka olisi juuri hänen näköistään: oli se sitten manga-, jenkkiläis- tai eurovaikutteista. Ei riitä, että otetaan kaikki vain tarjottimelta, vaan pitää nähdä työtä oman osaamisensa eteen. Valmiissakin muotissa on varmasti jotain, jonka haluaisi tehdä toisin.

[Lurker]

Nuoren ei välttämättä tee mieli liittyä näiden ns. ikääntyneempien baarimiittiin, jos nämä eivät ole huomaavanaankaan tätä tai mulkoilevat halveksuvasti.

Tässä maailmassa on pakko uskaltaa, jos aikoo elää. Ei kukaan tee sitä sinun puolestasi.

Näin ikämielessä toisesta suunnasta katsottuna arastelen kovastikin liittyä näiden ns. nuorten baarimiitteihin. Heh. Muistan hyvin, kun sarjakuvafestareilla alkoi liikkua nuoria tyttöjä lolita-asuissa. Hämmensihän se. Nyt olen jo tottunut.

[OM]

Heips kaikki arvoisat kvaakkilaiset,

Tämä osio on ollut hyvin mielenkiintoinen kokonaisuus ja herättänyt paljon avautumista, taistoa ja ajatuksia sekä myös hieman ikäviä elementtejä. Ihmettelen suuresti sitä, kuinka jakautunut suomalainen sarjakuvan kenttä onkaan. Siis tämä ei ole ollenkaan hyvä jutttu. Mutta en ota kantaa asioihin tämän tiimoilta.
 Minä haluaisin sanoa vaan  sen, että olen suuresti hyötynyt hieman nuorempana ihmisenä iäkkäämiltä sarjakuva-taietilijoilta  saamastani avusta ja rohkaisusta. En koskaan voi unohtaa erästä suomalaista sarjakuvan tekijää, josta voisi sanoa, että hän on grand old man, viimeisiä elossa olevia  suuria suomalaiseen sarjakuvaan vaikuttaneita taiteilijoita. Hieno ihminen ja suuri taiteilija. Käydessäni hänen luonaan hänen kotonaan, sain valtavasti rohkaisua ja inspiraatiota hänen sarjakuvistaan ja hänen inspiroivasta luonteestaan. Nuo muistot kantavat minua edelleen. Hän kehui nuorempa sukupolvea, että on tulossa hyviä tekijöitä, mutta kritisoi myös joitakin asioita omalta näkökannaltansa. Hän myös mainitsi positiivisia ajatuksia suomalaisista nyky sarjakuvan tekijöistä eikä sanallakaan kritisoinut mitään. Päinvastoin hän yritti löytää positiivisia piirteitä suomalaisesta sarjakuvakulttuurista joka on kuitenkin muuttunut radikaalisti hänen nuoruudestaan.
Jos tilanne jatkuu tälläisenä sekamelskaisena vyyhtinä, mitä tässäkin keskustelu-osiossa on nähty ja kuultu, surkuttelen kovasti Sarjakuvamme tulevaisuutta. Se ei yksinkertaisesti voi pitkällä välillä kantaa, jos yhteistyötä ja sellaista yhteisöllisyyttä ei tahdo löytyä. Me voimme kaikki tehdä asioista perampia ja silloin kaikki loppupeeissä ovat voittajia ja suomalaisen sarjakuvan maailmanvaloitus voi alkaa.
Jokainen meistä voi oppia yhteen hiileen puhaltamisesta, josta edellinen sukupolvi, joka on nyt eläkkeellä on hyvä esimerkki. AInoastaan sen takia Suomi nousi toisen maailmansodan raunioista, kun ihmiset halisivat puhaltaa yhteen hiileen auttaen toinen toisiaan rakentamaan parempaa huomista jokaiselle. Siis myös meille, jotka nyt saamme kantaa sitä hdeslmää, joka laitettiin alulle yli 60 vuotta sitten.
Voi mitä me saisimmekaan aikaiseksi tälläisellä samanlaisella motivoivalla asenteella sarjakuvan ja muunlaisen taiteen saralla. Mutta nyt ei näytä hyvältä- ainakaan tällä hetkellä. Mutta aika saattaa parantaa haavat ja tulevaisuudesta emme voi sanoa vielä mitään.

[kaltsu]

Pasila, Porilaisten marssi.

[katjunen]

Paradigma.

Aina on voimia ja vastavoimia. Se on osa kehittymistä.
Monesti pingistä erehdytään luulemaan sodaksi, kuten mm. Hessu tässä on vähän tehnyt.

Ei ole olemassa yhtä totuutta. Totuus on kolmiulotteinen kappale, johon pääsee käsiksi vain, jos useat eri ihmiset näkevät sen useista eri näkökulmista ja onnistuvat kertomaan muille, mitä näkevät. Siksi täydellinen yksimielisyys ei välttämättä ole hyvästä, mutta mahdollinen erimielisyys toisaalta ei saisi tuhota kommunikaatiota. Siksi provokaatio on niin tappavaa paskaa. 

[JJalonen]

Jokainen meistä voi oppia yhteen hiileen puhaltamisesta, josta edellinen sukupolvi, joka on nyt eläkkeellä on hyvä esimerkki. AInoastaan sen takia Suomi nousi toisen maailmansodan raunioista, kun ihmiset halisivat puhaltaa yhteen hiileen auttaen toinen toisiaan rakentamaan parempaa huomista jokaiselle. Siis myös meille, jotka nyt saamme kantaa sitä hdeslmää, joka laitettiin alulle yli 60 vuotta sitten.

Tähän tarvittaisiin face-palm-hymiö!

Ei nyt sentään ryhdytä ylidramaattisiin maalailuihin.

Eihän mikään kulttuurin kenttä ole milloinkaan ollut yksimielinen harmonian huvimaja. Ja niinkuin täällä jo joku totesikin, eihän se ole edes tarpeellista, saatikka toivottavaa.

Verenmaku suussa vaan piirustuspöydän äärelle.

[Lurker]

Palavissa raunioissa ei ainakaan kannata puhaltaa yhteen hiileen.

[VesaK]

Jäi vain pölyä ja tuhkaa... tässä vähän taustamusiikkia tälle mainiolle ja asiapitoiselle keskustelulle:

http://youtu.be/xiCyOqsYRdc

Tänään torstaina puhutaan ihan oikeista aikuisten asioista Milenkassa (Haapaniemenkatu 3-5, Helsinki), kun sarjakuvatapaamisen ohessa paikalla on ns. Maanantaiklubi - aiheena Guggenheim, keskustelemassa mm. Gallen-Kallela-Sirén ja Otso Kantokorpi.

Minkään sukupuolen pissisten ei tarvitse vaivautua paikalle taaskaan.

[Grezen]

Jaoin rönsyilevästä keskustelusta Turun sarjakuvaseura- ja Guggenheimo-jutut omikseen.

[Aura]

Siksi täydellinen yksimielisyys ei välttämättä ole hyvästä, mutta mahdollinen erimielisyys toisaalta ei saisi tuhota kommunikaatiota. Siksi provokaatio on niin tappavaa paskaa. 

Sääli että ihmiset reagoivat yleensä vain niihin asioihin jotka ärsyttävät, siksi provolla saa aina enemmän huomiota kuin maltillisilla kommenteilla.

Ja en ole varma kuuluisiko tämä nyt tänne vain sarjakuvaseura-ketjuun, mutta FCDA:n blogissa on toisen kirjoittajan hieman maltillisempaa kritiikkiä Sarjakuvaseuran suuntaan.

[Timo Ronkainen]

FCDA:n blogissa on toisen kirjoittajan hieman maltillisempaa kritiikkiä Sarjakuvaseuran suuntaan.

"Not Found"...

Timo