Tuo voittajasarja ansaitsee erityismaininnan siksikin, että en ole aiemmin yhtään lämmennyt kokeilemilleni "valitse seikkailusi"-jutuille.
Pointtini alunperin oli se, että tuoko tuollainen kerrontatyyli muuta kuin sen "SIIS JEESUS MIKÄ TAPA KERTOA TARINA!"-hypen siihen päälle, kun kyseessä oli kuitenkin sellainen tarina, jossa lopputulokseen ei sinänsä kokenut vaikuttavansa laisinkaan plus se, että muut juonensäikeet eivät tuoneet tarinaan mitään uutta.
En nyt tässä kyseenalaista voittajatyön teknistä toteutusta itsessään missään nimessä, mutta juuri tässä mulla kilahti se, että miten turhaa tollainen säätäminen on, jos priorisoidaan se sarjakuva, sen kerronta ja sen tarina ykköseksi. Siitä syntyy hieno, kaunis, näpsäkkä sarjakuva, jossa tuntuu, että se interaktiivisuus on vain tietynlainen koriste sen kaiken päällä. Mikä tietenkin kyseenalaistaa sen, että mitä mieltä tehdä tällaisella kerronnalla, joka vaikuttaa koristeelta.