Äänestäjiä yhteensä: 205
0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.
Sanosin, että piirtäminen on koneella yhtä vaikeaa kuin käsinkin ja joskus jopa vaikeampaakin.
Keneltä saa, keneltä ei.Sarjakuvien ja graafisen puolen kanssa mennään aina myös välineurheiluun.Mutta kaikessa pätee tekijä, ei väline.Olen kyllä samaa mieltä siinä mielessä että perinteisten metodien kanssa on enemmään tekosyitä ja kainalosauvoja: väline petti, tussi kuivui, terä lohkesi juuri kun... mutta sama on tietokoneen kanssa.Softa tökkäsee kuuden tunnin työn bittiavaruuteen tai säätää CMYKsävyt hornan kuuseen.tekijä tekee molemmilla, niin siveltimellä kuin photarilla, mutta niinpä tekijä tekee oksanpätkällä ja sepelilläkin.Se ratkaisee.
En nyt tarkoittanut tekosyitä, vaan enemmänkin rajoituksia. Vesivärit eivät toimi kuin tietyllä tavalla, sen takia sellaisilla on turha odottaa tietynlaista jälkeä.
Samoin myös akryyleillä ei välttämättä saa niin tarkkaa maalaamista kuin tietokoneella.
Koneella ei ole laisinkaan rajoituksia, siinä on se ero.
En nyt tarkoittanut tekosyitä, vaan enemmänkin rajoituksia. Vesivärit eivät toimi kuin tietyllä tavalla, sen takia sellaisilla on turha odottaa tietynlaista jälkeä. Tussilla me ei voida tehdä pikselin tarkkaa työtä, koska paperilla on eri tavat imeä sitä ja se näkee heti skannauksessa. Samoin myös akryyleillä ei välttämättä saa niin tarkkaa maalaamista kuin tietokoneella. Mutta jos noita syitä yrittää jotenkin kierrellä ja kaarella koneella, kyllä mä yleensä puistan päätäni ja totean "et sä vaan osaa". Koneella ei ole laisinkaan rajoituksia, siinä on se ero.
Koneen ja ohjelmien rajoitukset liittyvätkin juuri jäljen elävyyteen.
Kuten aikaisemmin viittasin näihin extremetekijöihin, jotka vievät sen työskentelynsä äärimmilleen.
Tuo extreme määrittelykin on aika suhteellista. Tietokone soveltuu mielestäni paremmin värittämiseen/maalaamiseen kuin piirtämiseen. Koneen ongelmana on just piirtämisessä se että se tarjoaa vain pienen kurkistusikkunan siihen kuvaan.