,...
Kovakantiset sidotut kirjat taas kestää jopa satoja vuosia, mutta taitavat olla kalliita.
Liian iso ja paksu kirja on taas ongelmallinen lukea. Mulla raja menee tuossa Disneyn jättikirjoissa...ne vielä menettelee, mutta siitä ylöspäin alkaa jo olla pikkasen vaikeeta lukea esim sängyssä. Tommosta 7300 sivun kirjaa en edes halua...sehän vie jo melkein koko hyllyrivin.
Mikähän on painavin kirja. Keskiajalla kannet saattoi olla jotain metallia. Se Egyptin faaraoiden kuoleman kirja...olkohan se tehty metallilevyistä?
Sitten on myös juutalaisten toorat. En oikein ymmärrä miten sitä luetaan ja kuinka kaikki vanha testamentti mahtuu siihen. Tooramainen sarjakuva voisi olla muuten veikeä lukea.
.
Ei kun historuaa nyt.
Egyptissä käytettiin mm papyrusta, toki myös savitauluja mutta sieltä paperin idea on.
Keskiajalla käytettiin vellumia ja muita nahkaratkaisuja, permanentti myös sitten.
Kannet ovat pienin painoseikka kun mennään siihen kun kovat kannet alkavat olla järkevä ratkaisu, siellä 300+ sivua.
Pakollinen ratkaisu ei ole.
Mm Bone One joka kerää koko Jeff Smithin Luupäät yksiin kansiin on ihan yhtä kestävä kovissa kuin pehmeissä kansissa.
Paperin laatu siinä kuin liima- tai lankaratkaisun kohdalla auttaa kunhan painopuolella on ammattilainen ja teokseen panostetaan. Muoto ei takaa laatua.
Libristien ja muutamien kirjakauppa-alan sekä painajien kanssa tulee tällaisen nörtin puhuttua. Konsensus on ettei valtaosaa viime vuosina tehdyistä kovakantisista kirjoista ole pitkäikäisiä.
Paperi ei ole happovapaata, liima on mitä on ja painopaikka jossain missä ihmisarvoa ei tunnisteta.