Nämä sähkökirjojen myyntiluvut tuntuvat järjestään sisältävän huomattavat määrät ilmaa - eli ilmaiseksi jaettuja teoksia. Tällä pyritään ilmeisesti pönkittämään käsitystä trendin todellisuutta suuremmasta suosiosta.
Ei siitä ole montaa vuotta kun maailmalla juhlittiin suureen ääneen e-kirjojen valtavaksi kasvanutta kysyntää - mutta tarkemmalla tutkimisella selvisi, että hyviin "myyntimääriin" ylsivät vain ilmaiseksi jaetut tekstit. Kun lukulaite tuli hankittua, niin pitihän kaikki ilmaiseksi saatavilla oleva tarjonta heti vetää omalle koneelle - se, kuinka moni sitten nämä sadat klassikkonsa oikeasti luki, onkin ihan eri asia.
Tämä on vähän sama, jos painettujen kirjojen myyntilukuihin laskettaisiin myös makuloidut, roskiin päätyneet ja painamatta jääneet kappaleet - paitsi että sekin on pirun paljon kalliimpaa kuin digiversioiden dumppaus.
Nykyisinkin esim. jenkkiläisten digisarjakuvien myyntilukuihin taidetaan laskea myös ne painetut lehdet, joiden mukana tulee oikeus ladata ilmaiseksi samaisen sarjakuvan digiversio. Ja näitä on aika rutkasti.
Lisää pökköä pesään lyödään ryöstöhinnottelulla, jossa teoksia tuupitaan eteenpäin niin pienillä hinnoilla, ettei kirjailija itse hyödy myynnistä penniäkään. Samalla isot digitoimijat ajavat sekä sähköiset että perinteiset kilpailijansa ahtaaseen rakoon tavoitteenaan tulevaisuudessa mahdollisimman vahva yksinvalta koko alalla.