Story House Egmont

[EetuT]

Kun kaikki sarjakuvaharrastajien piirissä EIVÄT ole isopalkkaisia keräilijöitä vaan ihan "tavallisia" ihmisiä (opiskelijoita, palkkatyöläisiä jne. kyllä te ymmärätte mitä tarkoitan). Jotta olisi siis varaa ostaa EDES sitä mitä todella haluaa,

Tämän kaltaisissa tilanteissa apua tarjoaa laitos nimeltä kirjasto, tosin kyseinen laitos tarjoilee harvemmin omistamisen onnea.

Sarjakuvassa liikutaan kuitenkin sen verran pienissä marginaaleissa, että kustantaja ei voi tuutata samanaikaisesti ulos sekä pehmeää, että kovaa. Siinä olisi valtaisa riski, että jommatkummat jäisi suurelta osin käsiin (jos hinnanero olisi pieni niin luultavasti pehmeät, jos suuri niin kovat).

Lisäksi kirjakaupat on toivoneet kovakantisia albumeja. Jos kustantaja tekisi kova- ja pehmeäkantiset versiot ja tarjoaisi albumeita kirjakaupoiille. Mitä tapahtuisi? Suurin osa kirjakaupoista ottaisi vain kovakantista versioita. Mitä ihmettä kustantaja tekisi pehmeäkantisilla albumeilla? Varmasti tälläistä toimintaa arvostettaisiin esim. Kvaakissa, mutta seuraisiko siitä loppujen lopuksi mitään hyvää?

[Petteri Oja]

Lehti on vähän ongelmallinen arkistoitava, sitävartenhan sarjiskeräilijöille on niitä lehdensäilytyslaatikoita. Luulisin, että merkittävä osa – siis muutkin kuin minä – on tullut siihen tulokseen, että julkaisun pitäisi mieluusti kyetä seisomaan kirjahyllyssä kuin säädyllinen kirja, ja siksi paksut kovakantiset julkaisut, pokkarit ja jenkkitradet kiinnostavat.

Jep. Säilyttämisen kannalta lehti on viheliäinen formaatti.

[Jarkko Sikiö]

Kvaakissa on kyllä hauskaa tuo rajaton luottamus kustantajia kohtaan, lukijoille kun muka tarjotaan aina sellaista mitä he eivät oikeasti halua ja siksi kaikki menee huonosti...

[Reima Mäkinen]

3. Kovakantisuus lisää kirjan kestävyyttä, ja jälleen se hinta: Tolkullisesti hinnoiteltuna pehmeäkantinen 100s. neliväri sarjakuvateos = 18 - 20 e, kovakantinen 20 - 24 e. Perusalbumi neliväri pehmeäkantinen 12 e, sama kovissa kansissa 15 e. 

Täyspäisen ihmisen käsissä pehmeäkantinen kirja kestää siinä missä kovakantinenkin. En minä niitä kymmeniä kertoja lue. Sen sijaan repussa tms. runtanttuna (lue normaalissa pitkänmatkan kuljetuksessa) vaatteiden ja eväiden seassa kovakantinen menee sekin helposti todella pahan näköiseksi jos niikseen tulee. Lehti taas on aina oiva formaatti jonka voi vaikka rullata. 

Kirjakaupat saattavat toivoa kovia kansia mutta se ei todelakaan ole kuluttajan etu, eikä kustantajan. Kirjakaupat edustavat "myydään lahjakirjoja" kulttuuria joka on aiva persiistä ja painottuu jouluun. Lisäksi kovakantiset eivät toimi second hand markkinoille. Jostain syystä käytetyille kovakantisille ei löydy mistään järjellisiä hintoja. Siis sellaisia hintoja että vähemmän kiinnostavia kohteita raatsisi ostaa. Niinpä "arvokkaat" kovakantiset eivät kierrä. Ja jos kustantaja tai kauppa luulee että että se on sama maksaako kirja 12 tai 15 euroa, niin epäilen että ei ole. Ainakaan mulla budjetti ei kasva vaan hankintojen määrä vähenee, mikä tarkoittaa että kustantamisesta tulee riskialttiimpaa kun kappalemyynti on pienempi (vaikka eurosumma olisi sama).
Kovakantisia on nyt ajettu Suomen markkinoille kuin käärmettä piippuun ja toivon vain että tämä ei olisi se viimeinen niitti, eli väärä strategia sarjakuvamyynnin pelastamiseksi (kaiken digihömpän paineissa). Ja tosiaan kovakantiset vievät aivan vitusti tilaa! Sitten sen vasta huomaakin kun kämppä on täynnä kirjoja ja uusia tekisi mieli. Tästä on kokemusta. Tavallaan se on ikävää että joutuu rajoittamaan hankkimisiaan tälläisen vähän keinotekoisen esteen takia, mutta jollain perusteellahan ne hankintapäätökset joka tapauksessa tehdään.

Mutta tuo kuuluisi kai kovat vastaan pehmeät kannet keskusteluun...

Egmontista. Tietääkö vieläkään kukaan "julkisesti" että milloin Tampereen toimisto sulkeutuu ja kuka toimitaja itse asiassa saikaan kenkää ja ketä mahdollisesti jäi?

Festareilla juttelin yhden Egmontin entisen avustaja/kääntäjä/toimittajan kanssa. Hän kertoi kyllästyneensä pallotteluun. Työpaikan ulkoistamiseen, soutamiseen ja huopaamiseen ja on kuulemma siirtymässä muihin hommiin kun ei se Egmont niin kauhean hyvin maksakaan.

[EetuT]

Jos menee huonosti, niin suurin syy on tässä:

sarjakuvien markkinointia ei tässä maassa tunnu osaavan kukaan

Tosin ei se ihan noin yksioikoisesti mene. Juuri kellään ei taida olla isoja tai pieniä taloudellisia resursseja markkinointiin. Tietenkin voisi ajatelle, että tehdään vähemmän ja uhrataan osa varoista markkinointiin. Mutta haluaako joku tätä? Lisäksi melko harva tuote on niin vetävä, että sen näyttävä markkinointi toisi siihen uhratut eurot takaisin? Olettaisin, että mainostaminein ei ihan halpaa lystiä ole.

Jos palataan vielä mangaan. Manga on tätä päivää ja on taatusti tuonut sarjakuvan pariin todella paljon nuoria ihmisiä, mikä on hyvä ja positiivinen asia. Mutta on aivan turha väittää, että manga ei olisi syönyt lehdiltä elintilaa. Lehtipisteissä, huoltamoilla ja marketeissa on rajallinen määrä tilaa sarjakuvalle. Kumpaakohan niihin hyllyihin valitaan? Kaksi mangapokkaria vai yksi Mustanaamio lehti? Pokkari on myyjän kannalta ylivertainen verrattuna lehteen ja kyllä tuo kysyntäkin taitaa kallistua mangan puolelle. Eihän lehdillä hyvin mennyt ennen mangan tuloa, mutta on se nopeuttanut ja edesauttanut lehti formaatin alamäkeä. Tämä ei ole rutinakitinä mangaa kohtaan, vaan toteamus että näin se vain menee.

Niin ja tämähän ei liity ketjun aiheeseen mihin Reima palasi, laitoin nyt kuitenkin kun tuli kirjoitetuksi.

[Aura]

Kumpaakohan niihin hyllyihin valitaan? Kaksi mangapokkaria vai yksi Mustanaamio lehti? Pokkari on myyjän kannalta ylivertainen verrattuna lehteen ja kyllä tuo kysyntäkin taitaa kallistua mangan puolelle.

Juu, sitä paitsi Mustanaamio lienee jo auttamattomasti vanhentunut, kuten täällä onkin todettu. Kyllä sisällöllä on suuri merkitys siihen mikä myy, sen lisäksi että tuntee saavansa rahoilleen enemmän vastinetta. Mangahan on elokuvamaisen kerrontansa ja henkilöiden pään sisään menemisen yms takia uusille lukijasukupolville helpommin lähestyttävää kuin perinteinen sarjakuva, jossa noita keinoja ei aiemmin olla paljoa käytetty.

Tietenkin tähänkin on tulossa muutos kun uudet sukupolvet ottavat vaikutteita, mutta samalla sarjojen sivumäärä väistämättä nousee kun kerronta ei ole enää suoraviivaista vaan fiilistelyyn käytetään enemmän tilaa.

Ja siitä päästään taas siihen ongelmaan että kuka täällä pystyy vaadittavaan työmäärään jos pitäisi suoltaa markkinoille pitempiä sarjoja? Palkkioitahan pyritään koko ajan vetämään alas, ja jos ei ole lukijakuntaa ei sarjoja kannata julkaista, ja jos niitä ei julkaista ei synny myöskään lukijakuntaa... Ja aina saa valmista materiaalia jostain muualta, joten mitä sitä suomalaisten kanssa ottamaan riskejä. :/

Ja asiaa ei auta jos päättävät tahot eivät käsitä tilannetta kentällä.

[tolppis]

Eetu T. : Krhm. EHKÄPÄ olen huomannut kirjastojen hienon tarjonnan jos tsekkaat mun aiempia viestejä eri puolilta. Mähän suorastaan buukkaan kirjastoja (jostain kumman syystä  ) Suomen ehkä parhaimpana asiana myös sarjakuvatarjonnan suhteen. Mutta siis: koska mulla ei ole varaa kaikkia (kovakantisia, hintavampia) sarjiksia ostella niin olen alkanut lukea niitä kirjastosta. Se vaan ON pois sitten minunkin pienei panostukseni kustantamoiden kassasta...

[Lurker]

Se vaan ON pois sitten minunkin pienei panostukseni kustantamoiden kassasta...

Ei todellakaan ole. Mitä enemmän sarjakuvia kirjastoista lainataan (ja pyydetään sinne ostamaan), sitä enemmän sarjakuvia Suomessa luetaan.

Fiksuinta, mitä kuluttaja voi tehdä, on pyöräillä kirjastoon kirjoja lainaamaan. Ei kaikkea tarvitse eikä pidä ostaa omaksi.

Egmontin "henkilöstöjärjestelyihin" Suomen kirjastolaitoksella ei taida olla osaa eikä arpaa...

[tolppis]

No joo, totta kyllä tuolta kannalta katsottuna.

Lopetan osaltani nurinan tähän.

Nuff said 

[Timo Ronkainen]

ja niille kirjastoille kantsii tehdä hankintaehdotuksia.

Timo

[Sampsa Kuukasjärvi]

Merkit viittaavat siihen, että Egmont karsii Spider-Manin pois Tanskassa. Kirjoitin tästä
supersankaritarjonta 2011-ketjuun.

[tertsi]

Ja jos kustantaja tai kauppa luulee että että se on sama maksaako kirja 12 tai 15 euroa, niin epäilen että ei ole.

No ei todellakaan ole sama! 15 euro jää kyllä ostamatta tai ainakin painojälki tsekataan sitten tosi tarkkaan.

[Spip-orava]

Onkohan noita lehtipisteiden täyttäjiä jotenkin oheistettu mitä lehteä kuuluu pitää enemmän esillä? Selvästikin nuo isokokoiset muovipussitetut krääsälehdet on omassa loosissaan, mutta sen enempää itse tutkimatta, onko sarjikset yleensä sijoitettu myyntiin marketeissa ja kioskeissa tismalleen samoihin paikkoihin?

Itselläni on ainakin Egmontin Nemi-lehden isot niput aina sattuneet silmään. Se ei taida käydä kaupaksi tai sitten nippuja täydennetään, mikä lienee epätodennäköistä. Taitaa tuokin lehti kohta hävitä täältä...

[Spip-orava]

Tiplu, ikävä vastata itselle, mutta tänään ostamassani Nemi-lehden numerossa 4/10 lukee pontevasti että lehden julkaisu loppuu ja tuo on viimeinen numero. Se on sitten siinä. Yksi uusi lakkautettu Egmont-lehti.

[echramath]

Tiplu, ikävä vastata itselle, mutta tänään ostamassani Nemi-lehden numerossa 4/10 lukee pontevasti että lehden julkaisu loppuu ja tuo on viimeinen numero. Se on sitten siinä. Yksi uusi lakkautettu Egmont-lehti.

Se ei välttämättä ihmetytä. Ei kai se Nemi nyt niin hyvä sarjakuva ole, että sillä voisi noin markkinat kyllästää. Banaanin kovakantiset ja Egmontin omat albumit päälle, ei ihme jos sillisalaattilehdelle ei löydy lukijoita.