Hyvänen aika, minä olen pelannut tätäkin! Aitojen ja rakennusten ilmestyminen kentälle oli hauska efekti, mutta tuo hirvittävä musiikki oli ajaa hulluksi. Ilmeisesti niin meinasi pelikin, koska tappelu ei ollut helpoimmasta päästä.
Koska olen mitä olen, minä saamatta unta mietin tuota yöllä. En ole koskaan ohjelmoinut Commodore 64:lle konekielellä, mutta BASICilla ihan liikaa ja leikkinyt Shoot 'Em Up Construction Kitillä, jossa aika läpinäkyvästi näki, miten mokoma laite toimii.
Usein jos vähänkin modernimmalla koneella (eli kaikki PC:t) voidaan ollaan grafiikkatilassa, jossa näyttö on sellainen pistematriisi, jossa voidaan muutella pikseleitten väriä softalla miten halutaan. C64:llakin on sellainen tila, mutta se on niin hidas, ettei sitä ajan peleissä käytetty kuin niissä latauskuvissa. Sen sijaan käytettiin erilaisia laitteiston tarjoamia vippaskonsteja.
Pelikäyttöä ajatellen oli koneeseen kehitetty ensinnäkin spritet, pienehköt (tässä tapauksessa 24×21 pikseliä) kuvatukset, jotka ihan raudan voimin liikkuvat ruudulla joka suuntaan. Niitä on yhteensä kahdeksan, mutta jollain ihmeen taikavoimilla ne saadaan olemaan useammassa paikassa yhtä aikaa (älkää kysy miten, se ei enää onnistu BASICilla). Yleensä peleissä kaikki hahmot, viholliset, ammukset ja muu liikkuva sälä on spritejä.
Taustoja taasen tehdään yleensä laittamalla kone moniväriseen tekstitilaan ja tämän jälkeen tamperoidaan koneen merkistö sen näköiseksi, että se sisältää 8×4 neliöitä (kaiken muun hauskan lisäksi moniväritilassa pikseleistä tulee vaakatasossa kooltaan kaksinkertaisia...) joista sitten voidaan koostaa halutun näköisiä taustoja. Tämän tietää, ymmärtää, miksi jonkun taustalla näkyvän talon ikkunat ovat juuri sen kokoisia eikä esimerkiksi pikselin verran korkeampia – se ei olisi mahdollista. Rauta tukee myös itsessään skrollaamista, mikä tietysti on näppärää kaikissa niissä 2D-peleissä joissa koko leveli ei näy kerralla.
Sama pätee Amigaan, ST:hen ja aikalaisiin pelikonsoloihin. Ne ovat hyvin erikoistuneita eläimiä, joiden laitteisto on optimoitu koko joukkoon nimenomaan 2D-peleissä tarvittaviin kikkoihin. Samaan aikaan valmistetuissa PC-koneissa ainoa raudan tarjoama sprite käytettiin kai yleensä hiirikursoriin.
Sitä siis mietittiin aamulla joukolla, että mitenkä nuo puut ja teltat piirrettiin, ja kai ne nyt sitten kuitenkin olivat nekin merkkejä. Piirtorutiini vain on jotenkin merkillinen.
