Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvapelit  (Luettu 47330 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Mara

  • Jäsen
  • Viestejä: 513
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #15 : 10.03.2010 klo 20:03:20 »
Omistan muistaakseni kaksi sarjakuvapeliä; Donald Duck: Quack Attackin ja Asterixin. Molemmat ovat Playstationille (ykköselle, joka on edelleen paras malli kyseisistä konsoleista). En ole pelannut läpi kumpaakaan peliä. Tämä tosin johtuu lähinnä laiskuudesta.

Quack Attack (suomennettuna Aku Ankka: Universumin sankari) on Crash Bandicoot ankan nahoissa. Jos Akun tilalle vaihtaisi Crashin, kukaan ei huomaisi muutosta. Ihmeellistä kyllä, peliin sisältyi suomidubbaus ja -tekstitys, mikä oli tuohon aikaan hyvin harvinaista. Ihastuksen tasoa laski se, että pelin suomennos oli sama kuin N64-versiossa. Siispä sain kuulla, että minun tulisi painaa A-näppäintä hypätäkseni. Pleikkarin ohjaimestahan ei sellaista nappia löydy. Peliä tuli joka tapauksessa tahkottua useita tunteja, koska kyseessä oli Aku Ankka-peli. Lapsena sitä tekee kaikenlaista älykästä.

Asterix ei herättänyt yhtä suurta ihastusta kuin Quack Attack. Se on käytännössä Risk-lautapeli pienillä, mutta vaikeilla toimintaosuuksilla. Ohjaus kun on mitä on. Ei oikein iskenyt 8-vuotiaaseen natiaiseen. Ehkä kajoan tähän taas jonakin sateisena päivänä, nyt kun saattaisin ymmärtääkin jotakin pelin lautapeliosiosta.

echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 398
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #16 : 11.03.2010 klo 18:05:51 »
Benoit Sokal, Ankardon piirtäjä, on suunnitellut useampiakin tietokonepelejä, mutta ne eivät taida liittyä sarjkuviin mitenkään? Ankardosta kun tekisivät pelin.

Sokalin firman tunnetuimmat pelit, Syberiat, eivät tosiaan liity sarjakuviin, mutta samaan maailmaan sijoittuu (tosin vielä eri firman kanssa tehty) Amerzone, jossa nuori ja vanha mies lähtevät viidakkoon etsimään mystisiä lintuja. Samaten firma on tehnyt Nikopol: Secrets of the Immortalsin, joka tietysti liittyy Bilalin teoksiin, mutta en nyt heti saanut selville onko Sokal itse tehnyt jotain siihen liittyen vai onko hän vain esimerkiksi ollut looginen syy yhteistyölle yhtiökumppaniensa ja Bilalin välillä. Puljun logokin näyttää tutulta.

Teräsmiehestä täytyy mainita, että tämän ilmentymistä mainittakoon Superman 64, joka julkaistiin kuten nimikin sanoo, Nintendo 64:lle, joka tietysti piti mainostaa tällä ylettömällä teknisellä innovaatiolla, 64-bittisellä prosessorilla (mistä oli varmasti tooodella paljon hyötyä). Superman 64 mainitaan usein yhtenä historian huonoimmista peleistä – ja toisin kuin vaikkapa toinen pahamaineinen tekele, Big Rigs: Over the Road Racing, joka oli lähinnä keskinkertaisen tai heikon pelin tunkeminen markkinoille siinä vaiheessa, kun siihen ei oltu implementoitua puoliakaan vaadittavia ominaisuuksia, Superman 64 on ilmeisen isolla lisenssibudjetilla tehty peli, se vain on hirvittävä. Angry Video Game Nerd esittelee kummallinen kuusneloselle tehtyjä Teräsmies-pelejä.

Ylipäätäänkin varsin pitkään oli vallalla käsitys, jonka mukaan lisenssipelin täytyy olla hirvittävän huono tai vähintäänkin keskinkertainen, koska pelitalon varat ovat menneet lisenssin ostamiseen ja varsinaiseen työhön ei ole juuri varoja jäänyt. Esim. Ocean-software julkaisikin useita elokuvalisenssejä, jotka saattoivat kyynisen pelaajan mielestä vaikuttaa siltä, kuin edelliseen lisenssipeliin olisi vaihdettu erinäköiset ukkelit. (Toisaalta, miksi vaihtaa toimivaa engineä, kenttäsuunnittelustahan noissa peleissä kuitenkin on aina ollut kyse).
I've got 99 problems, but luftballons ain't one.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 089
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #17 : 11.03.2010 klo 19:08:18 »
Esim. Ocean-software julkaisikin useita elokuvalisenssejä, jotka saattoivat kyynisen pelaajan mielestä vaikuttaa siltä, kuin edelliseen lisenssipeliin olisi vaihdettu erinäköiset ukkelit.

Lisenssipelien huono maine on todella alun pitäen perua näistä Ocean-peleistä, mutta julkaisi yritys hyviäkin pelejä (voi hyvä tavaton tätä nostalgian määrää, mikä näiltä sivuilta tulvii jo kauan unohdettujen pelien kansiin törmätessä).

Hauska yksityiskohta on, että ensimmäinen Batman-peli on kyseisen talon tuotantoa. Itse en näihin törmännyt, mutta Caped Crusader -mainos on painunut mieleen. Linkkiin kannattaa tutustua jo yksin siitä syystä, että pelissä todella koetettiin tuoda sarjakuvaruutuja keskelle pelikokemusta. Kuriositeetiksi sekin kuitenkin jäi, joten sen kummemmin en sitä tahtonut nostaa artikkelissa esiin.

echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 398
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #18 : 11.03.2010 klo 19:37:35 »
Tulin miettineeksi, että DC:n ja Marvelin ohella varsinaisia sarjakuvasta peliksi -adaptaatioita on todella vähän (ja esim. Batman-peleistä osa liittyy toki nimenomaan elokuviin). Disney-sarjakuvat eivät ole iso juttu rapakon toisella puolella, ja pelien Aku  taitaa olla enemmän sukua klassisesti piirroslyhärien kuin Carl Barksin ankalle. Roope-setä on nähty ainakin yhdessä pelissä – joka tietysti perustuu Ankronikkaan. Kippari Kallekin peleissä taisi viheltää ihan kuin animaatioissa?

Ranskankielisen sarjakuvan puolelta ei tule mieleen Tintin lisäksi heti mitään. Mangan ja pelien suhteesta taasen en edes tiedä mitään. Onneksi sentään merkittävimmät 2000AD-hahmot ovat pelin nähneet.

Tietysti yhdestä animoidusta piirrosformaatista (esim. koko joukko lauantai-aamun piirrettyjä ja Simpsonit päälle) on varsin luontevaa siirtyä toiseen piirrosformaattiin. Amerikkalaisen supersankarisarjakuva taas on perinteisesti ollut siitä metka kaupallinen tuote, että siinä sarjakuva on se varsinainen myytävä tuote. Suosituista huumoristripeistä taas ei välttämättä ainakaan kovin toiminnallista peliä saa.
I've got 99 problems, but luftballons ain't one.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 806
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #19 : 11.03.2010 klo 19:46:21 »
Ranskankielisen sarjakuvan puolelta ei tule mieleen Tintin lisäksi heti mitään. Mangan ja pelien suhteesta taasen en edes tiedä mitään. Onneksi sentään merkittävimmät 2000AD-hahmot ovat pelin nähneet.

XIII ja Thorgal tulevat heti Asterixien ohella mieleen.
Strumffit olivat viimeksi kun tarkistin eurooppalaista sarjakuvaa ja Smurfit nimellä löytyy:
läjä pelejä

on minua isommat pojat(olen suht lyhyt, niitä on monta) ovat kertoneet että Lucky Luke sijoittuu BDakselille.
On niitä kai Go westkin lisäksi.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 806
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #20 : 11.03.2010 klo 19:50:10 »
ai niin Dylan Dog, italian lahja maailmalle on esiintynyt kahdessa seikkailupelissä:
The Murderers ja jatko-osassa Through the looking glass.

kaltsu

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 869
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #21 : 11.03.2010 klo 19:58:02 »
Tulin miettineeksi, että DC:n ja Marvelin ohella varsinaisia sarjakuvasta peliksi -adaptaatioita on todella vähän (ja esim. Batman-peleistä osa liittyy toki nimenomaan elokuviin). Disney-sarjakuvat eivät ole iso juttu rapakon toisella puolella, ja pelien Aku  taitaa olla enemmän sukua klassisesti piirroslyhärien kuin Carl Barksin ankalle. Roope-setä on nähty ainakin yhdessä pelissä – joka tietysti perustuu Ankronikkaan.

Pari sivua juttua sarjakuvapeleistä ilman mainintaa Epic Mickeystä? Huikaisevan meriittilistan tietokonepelien parissa omaava Warren Spector yrittää palauttaa Mikin katu-uskottavuutta ja varsin mielenkiintoiselta näyttääkin:

http://www.youtube.com/watch?v=AvNcQhdBVGM
http://gameinformer.com/mag/mickey.aspx
http://g4tv.com/thefeed/blog/post/697832/epic-mickey-looking-more-real-more-amazing.html

echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 398
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #22 : 11.03.2010 klo 20:07:11 »
Hienoa miten en tuossa vaiheessa muistanut Asterixia vaikka olin maininnut sen itsekin. \o/

Strumffit olivat viimeksi kun tarkistin eurooppalaista sarjakuvaa ja Smurfit nimellä löytyy:
läjä pelejä

Niin no, lähinnä ajatukseni oli, että suurimmassa tapauksessa kyse olisi kuitenkin siitä, että tv-sarjan menestys olisi johtanut pelin tekoon. Tokihan Retu Kivinenkin on nähty pelissä kuten myös Jetsonit, Scooby-Doo ja Jonny Quest jos pelkästään Hanna-Barbaran repertuaaria katsotaan.

Lainaus
on minua isommat pojat(olen suht lyhyt, niitä on monta) ovat kertoneet että Lucky Luke sijoittuu BDakselille.
On niitä kai Go westkin lisäksi.

Niitä taas onkin melkoisen paljon. Kumma, ettei niitä ole tullut missään vastaan tai sitten ne on jo mainitussa lisenssikammossaan ohittanut kokonaan...
I've got 99 problems, but luftballons ain't one.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 089
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #23 : 11.03.2010 klo 20:10:01 »
Tulin miettineeksi, että DC:n ja Marvelin ohella varsinaisia sarjakuvasta peliksi -adaptaatioita on todella vähän (ja esim. Batman-peleistä osa liittyy toki nimenomaan elokuviin).

Tämän listauksen mukaan sarjakuvapelejä on runsaat 400 kpl. Kyseenalaisesti lista tosin alkaa Alien vs. Predator -peleillä, jotka ovat elokuvalisenssejä. Hirviöiden yhdistelmä esiintyi toki ensi kertaa sarjakuvasivuilla, kuten myös Kvaak-artikkeli kertoo.

Lisenssien kanssa kannattaa tietysti muistaa, että oikeudet omistaa alkuperäinen lisenssin myynyt yritys. Näin lisenssi Batman-elokuvaan pohjautuvaan peliin tulee joko suoraan tai välillisesti sarjakuvakustantajalta. Batman-elokuvaan pohjautuva peli voi olla saman lisenssin alainen. No, saivarteluahan tämä nyt lähinnä on.

Mangaan perustuvia pelejä listataan niitäkin yhtä lailla reilut 400 kpl.

Onneksi sentään merkittävimmät 2000AD-hahmot ovat pelin nähneet.

Eurosarjakuvista myös Largo Winch on päätynyt peliksi.

2000AD -peleistä Nemesis the Warlock oli Commodore 64:n julmimpia pelejä, jossa ruumiit kasautuivat ruudun täydeltä. Rob Hubbardin musiikki sekin oli erinomainen. Raivostuttavasti pelisuunnitteluun kuului hölmö tapa etsiä näkymätön ulospääsytie aikarajan sisällä. Ellei ruumispinon päältä löytynyt sen kymmenen kerrankaan jälkeen uloskäyntiä, piti ruumiit kasata seuraavalla yrityksellä eri paikkaan.
« Viimeksi muokattu: 11.03.2010 klo 20:15:54 kirjoittanut Jiksi »

Rainer Frilund

  • Jäsen
  • Viestejä: 51
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #24 : 11.03.2010 klo 20:45:56 »
70-luvun aikana lapsuuskodissa kului 2 pakkaa
Pecos Bill -korttipeliä. Yksi kerrallaan, tietenkin.
 

Divine

  • Sykkivä
  • Jäsen
  • Viestejä: 878
  • Rega flexis mur!
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #25 : 11.03.2010 klo 20:50:41 »
2000AD -peleistä Nemesis the Warlock oli Commodore 64:n julmimpia pelejä, jossa ruumiit kasautuivat ruudun täydeltä. Rob Hubbardin musiikki sekin oli erinomainen. Raivostuttavasti pelisuunnitteluun kuului hölmö tapa etsiä näkymätön ulospääsytie aikarajan sisällä. Ellei ruumispinon päältä löytynyt sen kymmenen kerrankaan jälkeen uloskäyntiä, piti ruumiit kasata seuraavalla yrityksellä eri paikkaan.
Pahinta oli että loppuhuipennus...
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Mutta se musiikki! Hubbardin ehkä paras biisi. Tunnustan, että kuuntelen sitä YouTubesta silloin tällöin vieläkin.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 089
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #26 : 11.03.2010 klo 20:57:36 »
Omiin muistoihin kuuluu myöskin C64:lle julkaistu Asterix and the Magic Cauldron.

Hyvänen aika, minä olen pelannut tätäkin! Aitojen ja rakennusten ilmestyminen kentälle oli hauska efekti, mutta tuo hirvittävä musiikki oli ajaa hulluksi. Ilmeisesti niin meinasi pelikin, koska tappelu ei ollut helpoimmasta päästä.
« Viimeksi muokattu: 11.03.2010 klo 20:59:36 kirjoittanut Jiksi »

echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 398
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #27 : 11.03.2010 klo 22:51:52 »
Tämän listauksen mukaan sarjakuvapelejä on runsaat 400 kpl. Kyseenalaisesti lista tosin alkaa Alien vs. Predator -peleillä, jotka ovat elokuvalisenssejä.

Spergaan nillitän nyt edelleen, että suurin osa noista on kiertänyt nimenomaan videon kautta tai ainakin kuin sattumalta pelikin on tullut samoihin aikoihin kuin elokuva tai tv-sarja. Näin ollen prosessia "sarjakuva siirtyy peliksi" saa seurata melko harvoin ja se on mielenkiintoinen uutinen.

Bone paistaa tietenkin yllättävähkönä nimenä listalta, mutta pitäisi paitsi nähdä peli, viimein lukea Bone kommentoidakseen enempää. Dan Darea jopa mainostettiin sarjakuvallisena. Spy vs Spy löytyy ja Turok. Aika sekalaista seurakuntaa.

Useampikin peli on tietysti käyttänyt sarjakuvallisia keinoa. Ennen muinoin tallennustilaa oli vähän ja kaikki äänikin piti generoida tai soittaa yhdistelemällä erilaisia pieniä sampleja. Äänitetty puhe ei varsinaisesti ollut mahdollista ennen CD-levyjen ilmestymistä. Niinpä puhekupliin saatettiin turvautua esim. tilanteessa, jossa joku parkuu apua ruudun ulkopuolella.

Joskus kerrontakin oli vähän sarjakuvahakuista. Esimerkiksi tässä Phantasy Star IV -esimerkissä dialogi esitellään tekstin ja still-kuvien yhdistelmällä – kertojan ääni on kuten ehkä arvaattekin videon tehnyt pelaaja, ei Megadriven kasetille mahdu puhetta. (tai jos saivarrellaan, "mahtunut silloin", nykyisin on olemassa mm. NES-kasetteja, joihin voi laittaa gigatavukaupalla nykyaikaista korttimuistia)
I've got 99 problems, but luftballons ain't one.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 8 089
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #28 : 11.03.2010 klo 23:37:05 »
Yhteys elokuviin toki on olemassa, ja mm. edelleen tuore Batman: Arkham Asylum lainaa Yön ritarin visuaalista otetta, ja varmasti hyötyy elokuvasta vaikka näin pienen viiveen jälkeenkin.

Tältä kannalta en ryhdy pelejä summailemaan, mutta esim. Tuomari-pelejäkin on useampia, joista vain yksi on elokuvan yhteydessä tuotettu. Välillisesti voi elokuvien vaikutus näkyä samoin kuin tuon parin Yön ritari – Arkham Asylum välillä, joten tulkintakysymys.

Linjaan kuitenkin asian yhä niin, että kun lisenssin omistaa sarjakuvakustantaja tai sen lisenssejä hallinnoiva sisaryritys, kyse on sarjakuvapelistä.

Dan Darea jopa mainostettiin sarjakuvallisena. Spy vs Spy löytyy ja Turok.

Siinä taisivat vaikutteet olla myös välianimaatioita, joihin viittasin Max Paynen yhteydessä. Omistin jonkin Dan Dare -pelin C64:lle, joko toinen tai kolmas, pelistä muistan lähinnä sen mukana tuleen pienen sarjakuvavihkosen.

Spy vs. Spy oli sen sijaan kadonnut muistista täysin, en tainnut oikein pitää siitä. Turok oli veljelläni N64:lle. Sen peleistä Perfect Dark päätyi myös sarjakuvaksi.

Joskus kerrontakin oli vähän sarjakuvahakuista. Esimerkiksi tässä Phantasy Star IV -esimerkissä dialogi esitellään tekstin ja still-kuvien yhdistelmällä – kertojan ääni on kuten ehkä arvaattekin videon tehnyt pelaaja, ei Megadriven kasetille mahdu puhetta.

Erinomaisen hyvä nosto, joka on mennyt minulta täysin tutkan alta artikkelia kirjoittaessani. Nämä ovat ehdottomasti huomattavia. En ole lainkaan varma, etteikö tämä kerronta nojautuisi todellakin sarjakuvakerrontaan, mielessäni olen vain jotenkin yhdistänyt nämä piirteet genresidonnaisiin perinteisiin.

Jokin Phantasy Star -sarjan peleistä minulla oli Mega Drivelle, ehkä kolmas tai sitten tuo neljäs, mutta en pelannut sitä koskaan alkua pidemmälle. Muistelen tuolloin myytäneen useamman pelin paketteja, ja uskoisin saaneeni sen muiden pelien joukossa.

(Hyvänen aika, nyt vasta ymmärrän kuinka äiti aina kauhisteli pelien suurta määrää.)

Lönkka

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 186
  • Life goes on (except for those who die)
Vs: Sarjakuvapelit
« Vastaus #29 : 12.03.2010 klo 16:25:00 »
Kyseenalaisesti lista tosin alkaa Alien vs. Predator -peleillä, jotka ovat elokuvalisenssejä. Hirviöiden yhdistelmä esiintyi toki ensi kertaa sarjakuvasivuilla, kuten myös [url=http://kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=989]Kvaak-artikkeli kertoo.
Eikös nuo ekat AVP konsoli/ tmspelit ilmestyneet vuosia ennen ekaa elokuvaa?
(Niinkus vuonna 1994, 10 vuotta ennen leffaa?)

Toki leffan jälkeen tuli leffalisensioitua peliä, mutta en silti sanoisi että AVP pelit ovat leffalisenssejä vaan meidalisenssejä (sarjis, peli, leffa, peli -ja ties mitä muuta siinä välissäja lopussa).

AVPstähän tuli aikoinaan myös lyhytikäinen keräilykorttipelikin kauan ennen elokuvaa.