Sarjakuva politiikan välineenä?

[unohdus]

Leif Packalénin ja Sharad Sharman Grassroots Comics -kirja on ladattavissa ilmaiseksi World Comics -sivustolla.

The concept of grassroots comics draws upon the philosophies of Freire, whereby the learner participates in his/her own education, and the practices of development workers, who use media in an attempt to bring about social change. Comics have played a role in the development process since at least the 1960s.

Ruohonjuurisarjakuvaa on kehitetty työpajoissa lähinnä Intiassa. Sarjakuvia piirtävät yleensä kansalaisjärjestöissä toimivat, jotka tuntevat paikalliset ongelmat ja kuvakielen. Tuotetut sarjakuvat ovat aina osa jonkun järjestön toimintaa tai kampanjaa. Seinäsarjakuvien tuottamiseen tarvitaan vain kynä, paperia ja kopiokone.

Sarjakuvien aiheita voivat olla tyttöjen ja naisten oikeudet, alkuperäiskansat, huumeet, hiv/aids tai naisiin kohdistuva väkivalta. Seinäsarjakuvat liimataan muun muassa koulujen ja hallintorakennusten seinille, temppeleihin, bussipysäkeille, sairaaloihin ja muille julkisille paikoille.

[Jarkko Sikiö]

Ylen verkkosivuilla julkaisema Sarjakuvaopas euroviisuihin on paitsi hauska idea myös varsin poliittinen.

Euroviisuihin ei tunnetusti politiikkaa tahdota, vaikka kyllähän siinä poliittinen heilahtelu läpi aina näkyy.

[tertsi]

En jaksanut lukea. Sarjakuva olisi voinut olla sarjakuvamaisempi.

[Mambrinon kypäri]

En jaksanut lukea. Sarjakuva olisi voinut olla sarjakuvamaisempi.

Siinä on sarja kuvia (alekkain, ajateltu 'skrollaa puhelimen/tabletin näytöllä alaspäin'?) ja kuvissa puhekuplia mutta joo, vähän muuta odotin kun linkkiä klikkasin.

[VesaK]

Paitsi että Ruotsissa Tintin i Sovjet ilmestyi 1975. Ranskaksi uusintalaitos tuli 1973, osaksi siksi että Herge oli kyllästynyt sekalaisiin piraattilaitoksiin.

Vapaassa YYA-Suomessa "Tintti Neuvostojen maassa" ilmestyi 1986.
Kannattaa lukea lähdeteos "Moskova ilman verhoja" jos vastaan tulee. Partiopoika Georges napsi siitä Tintin seikkailuun puhdasotsaisesti aivan kaiken Bolshevismin rappion kuvauksen - paitsi ei kuvauksia sukupuolimoraalin turmeluksesta.

[VesaK]

Mene  kertomaan tuo ruotsalaisen wikipedian ylläpitäjille.

1984 tuli ainakin ruotsiksi, 2004 uudistetulla käännöksellä. Minulla oli pitkään ruotsilaitos ennen suomalaista versiota, mutta ei se tietenkään ole tässä nyt käsillä.

http://www.angelfire.com/space/u_line/kronologi.htm

Lisäys: Eli ensimmäinen ruotsinkielinen laitos todellakin ilmestyi 1975, mitä väliä sillä että oli "arkiv", Suomessa ei olisi onnistunut Kekkosen aikana.

[Reijo Valta]

Tuon yllä olevan hommasin Tukholmasta luokkaretkellä 1983. Ensimmäinen painos 1975.

Siis Hergé ei halunnut Neuvostoa julkaistavan osana Tintin seikkailuja, siis samanlaisena alpparina kuin muut. Neuvosto oli nuoruuden työ, jonka hän oli poistanut julkaisuluettelostaan. En ole kuullut, että julkaisukielestä olisi ollut määräyksiä.

Blogissa muinoin pohdin Suomessa julkaisemisen mahdollisuutta.

Tintti Neuvostojen maassa

[VesaK]

Eikö heillä ole sitten asiantuntemusta?

" 1989 gavs den ut som ett enskilt faksimilalbum som inte ingick i den svenska numreringen av albumen."

http://sv.wikipedia.org/wiki/Tintin_i_Sovjet

Ei mainintaa vuodesta 1984. Valitan.

Et siis vieläkään usko, että Tintin i Sovjet ilmestyi 1975 på svenska. Vaikka Reijo pisti tuohon kuvan ja kaikki. Sitten ei voi auttaa, sori.

[Reima Mäkinen]

1975 lukee miunkin kirjassa. Alkuperäisen (c) 1973 Casterman. Wikipediaan on kirjattu ns. vallitseva totuus.

[Pässi]

Teppo Juhani Palmroos käyttää sarjakuvaa politiikan välineenä ja kommentoi omakohtaisesti työttömien kyykytystä Suomessa vuonna 2015.

[Jarkko Sikiö]

Teppo Juhani Palmroos käyttää sarjakuvaa politiikan välineenä

Tarkoitat, että käyttää kuvankäsittelyohjelmaa politiikan välineenä...

[Pässi]

Eikun sarjakuvaa! Missä muka sanotaan, että sen pitää olla omaa?

[Jarkko Sikiö]

Sittenhän meillä onkin poliittisen sarjakuvan vääntäjiä maa täynnä.

[hdc]

Tarkoitat, että käyttää kuvankäsittelyohjelmaa politiikan välineenä...

Kuvankäsittelyohjelma on työväline siinä missä kynäkin, ei tuotettu teos.

[Curtvile]

Mainasin laittaa Tunnetut taiteilijat ja Älypäät Sarjakuvan lukijoina, mutta Fiorello H. La Guardiaa ei täällä tunneta, yksi New Yorkin suosituimpia pormestreita, jenkkilän politiikan merkkimies ja sotasankari.

Mielestäni paras tapa yhdistää sarjakuvat ja politiikka on lukea niitä ääneen vähävaraisille kuten tässä klipissä Dick Tracya:
https://www.youtube.com/watch?v=sKtfaTz_HC0