Kai tämä on olevinaan sitten jotain runoutta.
Eeppistä runoutta lyyrisin välisoitoin.
...ja olematon tarina.
Symbolisella tasolla kulkevat tarinat eivät Kolmessa varjossa ole ollenkaan ylisentimentaalisia; vaikka aihe on mikä on: lapsen kuolema. Pedrosa halusi käsitellä aihetta tekemällä siitä sarjakuvan, jonka kautta hän saattoi välittää lukijalle jotain tunteistaan. Tragedia kun sattui hänen lähipiirissään. Tyylilaji on aika lähellä sitä maagista realismia, johon lisätään mytologista ulottuvuutta.
Ne kolme varjoa ovat lainatavaraa antiikin Kreikan mytologiasta: kohtalottaret olivat kolme kuolematonta naista, joiden tehtävänä oli kehrätä ihmisen elämänlanka ja lopulta katkaista se. H. C. Andersenin saduissa on tätä samaa aihetta varioitu ja niin varioi Pedrosakin. Satua ja suurta tarinaa on tämä sarjakuva, alansa merkkiteos. Käsittämättömän hienoa, että se on tarjolla täälläkin (loistavana suomennoksena).
Kolmesta varjosta tulee sarjakuvan klassikko.