Taas Reimalla hyvä pointti Murtosaaren kirjoituksesta: lähteet puuttuvat siitä.
Leppäsen oma kommentti Portin tekstistä on siis
täällä.
Taiteilija valittaa sitä, että piti käyttää etanapostia hänen ja Portugalissa asuvan haastattelija Murtosaaren välillä. Miksei ollut sähköpostiyhteyttä?
Ja sitten vähän lisäkommentteja tuosta Portin artikkelista. Hieman omituinen tuo ”laaja kokonaissilmäys tuotantoon”, kuten se itse sanoo, on ansioistaan huolimatta. Peräti 43-sivuinen juttu on lähinnä vain KTL:n tuotannon luetteloa kronologisesti. Välillä kirjoittaja päästää KTL:n itsensä ääneen aivan liian pitkin sitaatein.
Haastattelusta ei tosiaan ollut varsinaisesti kyse, koska kysymyksiä ei ollut kirjoitettu mukaan. Lopullinen muoto näyttää olleen yllätys puheena olevalle taiteilijallekin.
On aivan totta, että siinä on vähän uutta asiaa blogin lukijoille. Myös KTL itse kiinnittää huomionsa tähän seikkaan. Pitää paikkansa, että tieto säilyy paremmin paperilehdessä, mutta ei ole reilua, että lähteitä ei kerrota. Toivottavasti ne saisi lehden ensi numeroon.
Analyysin puute taiteilijan kohdalla on silmiinpistävä. Millaista KTL:n taide on lajityyppinsä sisällä kun sitä tarkastellaan? Onko eri kausia ja tekniikoita havaittavissa? Jos on, miksi ja missä? Missä hän on omimmillaan ja missä hänellä on parannettavaa? Taidetta olisi voinut eritellä, ja sarjoja olisi ollut hyvä käsitellä selvemmin teemojen kautta.
En tiedä tekniikoista, mutta näen KTL:n piirrostyylissä hämmästyttävän muuttumattomuuden. Olisiko se osoitus hänen jääräpäisyydestään (sellainen maine hänellä ainakin on)? Monella pitkään piirtävällä tyyli muuttuu luonnosmaisemmaksi ja hahmojen ulkonäkö muuttuu, mutta Leppäsellä ei. Tyyli on tunnistettava ja kansainvälisesti ok-laadukas. Jotenkin kuitenkin – mielestäni – hänen ihmisilleen ei ole vieläkään löytynyt luonnollista ilmaisua paitsi silloin kun piirrokselle on selvästi ollut olemassa malli. Toinen piirre hänen sarjoissaan mielestäni on, että laatu vaihtelee kovasti, ilmeisesti osittain kiireen ja osittain inspiraation puutteen takia. Jotenkin esim. näistä olisi saanut kirjoittaja mainita tai ainakin pyytää kommentit Leppäseltä.
Ehkä Leppäsen esikuvallisuus nykyisille tekijöille ja lukijoille olisi voinut tulla voimakkaammin esiin. Hän on minullekin, lukijalle, sankari, koska hän on hienon uran tehnyt korkean perustaidon ammattilainen. Entä olikohan tehty tahallaan linjanveto, että KTL:n yksityiselämästä ei kerrota nuoruuden jälkeen? Jutussa on epätasapaino, kun nuoruutta selitetään pitkissä sitaateissa, mutta myöhempää elämää ei juurikaan.
Ulkopuolinen katsominen siis puuttuu. Sankarin kaikkia töitä vain luetellaan ja koska tapahtumia ei kommentoida, annetaan ymmärtää niiden menneen juuri kuten KTL itse kertoo. Muutama KTL:n tölväisy toisista sarjakuvantekijöistä on vähän omituinen. Hänen nykysarjakuvakäsityksiään en viitsi kommentoida, koska niistä on ollut paljon tässä ketjussa. Itse ihmettelen eniten sitä, että Prinssi Rohkean Aleta ei ole KTL:stä kaunis. Ovatko Leppäsen naiset sitten kovin kauniita? Mielestäni heidän elottomuudessaan on hänen taiteensa suurin puute.
Analyysiä on tekstissä toki muualla, esim. 40-ja 50-luvun ilmapiirin kuvauksessa alussa. Se puoltaa paikkaansa, koska se kuvaa, millaisessa ilmapiirissä KTL syntyi ja varttui, mutta on pitkähkö. Myös yhteiskunnan muutosten (lama, tietokoneet ym.) vaikutus julkaisuihin tulee esille ansiokkaasti.
Katsaus tarjoaa kivasti matskua, johon voi tarttua myöhemmin (esim. kustantamoiden toimintatavat ja kuvalähteiden hankinta). Kuvitus on erittäin runsasta ja mukavaa, mutta kuten jo todettu, moni kuva oli tuttu jo blogista. KTL:n tekemien kansikuvien suuri määrä oli minulle yllätys, joka havainnollistui. Sopivasti kehua Portista oli mukana.
Mustanaamiota koskevissa tiedoissa on pari pikkuvirhettä. Sivu 22 – 23: Mustis lehden painos oli 3 000 kpl vuonna 2010, ei levikki (tämä sama virhe levikistä toistuu yhä uudestaan). Sivu 46: MN-spesiaali ilmestyy kuusi kertaa vuodessa eikä neljä. Sivu 3 (pääkirjoituksessa): KTL:n Mustis-seikkailuja ei ole vielä ilmestynyt sataa kappaletta.
Kielestä: ”Faarao” kirjoitetaan nykyään ”farao”. Vuosilukujen välissä (merkitys: ”jostakin johonkin”) on artikkelissa järjestään väärin lyhyet viivat.
Kaikkiaan tietysti oikein tervetullut laaja artikkeli, kiitos, ja täytti tehtävänsä, mutta parannettavaa jäi. Kirjoitinpa tästä pitkän viestin; olisi ehkä kannattanut laatia arvostelu.
EDIT: Typoja.
