Kari Leppänen- nykypäivän realistisen sarjakuvan mestari

[OM]

Heips,

Ajattelin laittaa tänne linkin suomalaisen sarjakuvan mestarista Kari Leppäsestä, joka on luonut uransa ennen kaikkea Mustanaamion kuvittajana sekä loistavana sci-fi  sarjakuvan mestarina.

Hänen sivuillaan löytyy todella mielenkiintoisia ajatuksia, kuvia, historiaa sekä upea kooste siitä, kuinka Kari Leppänen piirtää sarjakuva sivun alusta saakka. Hän kertoo myös siitä, millä piirustus välineillä hän kuvansa tekee. Ja paljon muuta loistavaa tietoa. Kannattaa katsoa myös osio, jossa hän kertoo siitä, kuinka joitakin Mustanaamio jaksoja, joita hän on kuvittanut ei ole julkaistu Suomessa lainkaan. Ja paljon muuta.
Todella kiinnostavat sivut. Kiitos Karille että jakoi tämän hienon tietopaketin kaikille hyvästä sarjakuvasta pitäville. Kari Leppäsen sarjakuvat ovat mestari teoksia. Odotan kovasti, jos joskus kustantaja kokoaisi kaikki hänen Agilles Wiggen seikkailut samaan opukseen haastettelujen sekä hienojen kuvien kera.

http://www.karileppanencomics.fi/finnish%20page.htm

[Mara]

Erittäin hienoa jälkeä kyllä. Harvassa ovat ne, jotka enää nykyään piirtävät noin realistista sarjakuvaa, mikä on suuri surku. Tuo puupäähatusta kieltäytyminen oli myös aika mielenkiintoinen veto. Ei taida olla kovin moni muu kyseisestä päähineestä kieltäytynyt.

[PurPur]

Siellä tosiaan on koko sivu tästä hattujupakasta:
http://www.karileppanencomics.fi/hatpage.htm

Noloa, noloa.

[Timo Ronkainen]

Hienoa, että Karilla on jälleen sivut ylhäällä! Nämähän olivat jossain välissä (vuosia sitten) kokonaan poissa verkosta. Mielenkiintoista luettavaa.

Siellä tosiaan on koko sivu tästä hattujupakasta:
http://www.karileppanencomics.fi/hatpage.htm

Noloa, noloa.

Niin Karin kommentit vai Sarjakuvaseuran toiminta?
Minun mielestäni vähän molemmat ovat hiukan noloja. Ja tuo koko taide vs. viihde-käyttösarjakuva... asettelu. Noh...

Timo

[Toni]

Jotain selvästi hatuttaa. Aika outoja käsityksiä Puupää-palkituista tuossa tekstissä kyllä piilee...

Sarjakuvaseuran puolelta kyseessä oli lähinnä yhden yli-innokkaan yksilön omien käsitysten tyrkyttämisestä niin Leppäsen kuin Seurankin suulla - häpeällinen tilanne muulle hallitukselle, joka oli moisista lausunnoista kovin äimänä ja ihmeissään. Luvattu oli jotain ihan muuta.

PS. Toki ihailen Kari Leppäsen piirrosjälkeä tietenkin ihan kybällä! Mies on Suomen suurimpia piirtäjäsankareita.

[PurPur]

Niin Karin kommentit vai Sarjakuvaseuran toiminta?

Tarviiko kysyäkkään... No, en mä nyt Leppäsen puolesta ole niinkään nolostunut.

Kun nyt kerran asiasta on puhetta, niin voitko Toni selittää mistä tuossa "hatun jakamattomuustilanteessa" sitten oli kyse i.e. mitä oli "luvattu"? Eikö löytynyt toista hatutettavaa?...

[VesaK]

Kari T. Leppänen on sarjakuvan Timo T.A. Mikkonen.

[sarja]

Kari Leppänen kuuluu ehdottomasti sarjakuvapiirtäjien parhaimmistoon. Lisäksi hän on vanhojen sarjakuvien ystävä. Tämä käy ilmi Leppäsen omasta plogista.

[Sihvonen]

Aika jämptin oloinen sälli tuo Leppänen. Onhan hän taitava klassisen seikkailusarjakuvatyylin piirtäjä, sitä ei varmaan voi kukaan kieltää, mutta onko se tosiaan hänen mielestään ainut oikea tapa tehdä, kuten olen rivien välistä lukevinani?
Puhuu tuolla kotisivuillaan jotakin siitä kuinka pitkäjäteisyys on tärkeä ominaisuus, jos mielii sarjakuvapiirtäjäksi. Hänen oman tuotantonsa laajuuden huomioonottaen herralta itseltään sitä löytyy rutkasti, mutta löytyykö avarakatseisuutta? Ei vissiin.

[MarkZero]

Kari T. Leppänen on sarjakuvan Timo T.A. Mikkonen.

Aika kauhea vertaus, onkos Vesalla tästä oman käden tietoa?

Itse tulkitsin tuon Leppäsen kommentin hatusta "ei sovi profiiliini" (silhuetti näyttäisi huonolta) jonkinlaiseksi huumoriksi, jota ei oltu tajuttu. Ja miksi lähteä Kanarialta Suomeen hakemaan typerä hattu? Mielestäni Leppänen on oikeassa Puupää-hatun jakamisesta, se on jo kaikilla ja sen arvo on kyseenalainen.

[Toni]

Mielestäni Leppänen on oikeassa Puupää-hatun jakamisesta, se on jo kaikilla ja sen arvo on kyseenalainen.

Toisaalta tässä oli kyseessä vuosi 1985, jolloin hattua ei nyt ihan kaikilla vielä ollut. Vain noilla oli:

1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1980 Tove Jansson ja Lars Jansson (Muumipeikko)
1981 Mauri Kunnas (Nyrok City)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1983 Jorma "Jope" Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)

Ja vähintään outo tulkinta on väittää, että 1990-luvulta lähtien palkintoa on jaettu pääasiassa pari sarjakuvaa julkaisseille taidepiirtäjille. Ainakaan listaa katsastamalla se ei pidä paikkaansa: heti vuonna 1990 eteen tulee Tom of Finland! Ja kaikki muutkin ovat kyllä hyvin laajalti ansioituneita tekijöitä. Mutta tämä nyt on ihan toinen keskustelunaihe, josta Kvaakissakin on jo aivan turhaan ja pitkään väännetty peistä. Makuja on monia.


Itse vuoden 1985 flopista en nyt ala tarkemmin selittelemään, koska kaikki perustuu vain muistikuviini, joiden perusteella on paha alkaa julkisesti tällaista asiaa perkaamaan. Todettakoon vain, ettei tilaisuudessa pitänyt esittää sellaisia virheellisiä näkemyksiä kuin lopulta julkituotiin. Oma osansa soppaan saattoi myös olla väärinymmärryksillä median puolelta. Mutta kyllä tätä silloin aikoinaan kelailtiin ja korjailtiin jo ihan tarpeeksi, joten kuka sitä jaksaa ikivanhoja muistella.

Niin ja herra Punamies voisi kyllä hieman enemmän kiinnittää huomiota viestiensä oikeakielisyyteen. Nyt noiden lukeminen raastaa aivoja enemmän kuin kolmipäinen korppikotka.

Sori yöllinen off topic. Ehkäpä nyt palattaisiin takaisin itse asiaan eli Kari Leppäsen sarjakuvataiteellisiin saavutuksiin, jotka ovat täysin kiistattomat. Jo Sarjiksen osin kovinkin kliseiset jutut kolahtivat lujaa erityisesti taiteensa ansiosta ja niistä ajoista mies on vain kehittynyt.

Kunhan vain saataisiin kunnon albumikoosteet miehen kaikista scifi-tarinoista kauppoihin, niin sitten olisi syytä iloon ja juhliin. Nuo kolme ilmestynyttä alpparia eivät riitä vielä mihinkään!

[Curtvile]

Sori yöllinen off topic. Ehkäpä nyt palattaisiin takaisin itse asiaan eli Kari Leppäsen sarjakuvataiteellisiin saavutuksiin, jotka ovat täysin kiistattomat. Jo Sarjiksen osin kovinkin kliseiset jutut kolahtivat lujaa erityisesti taiteensa ansiosta ja niistä ajoista mies on vain kehittynyt.

Kunhan vain saataisiin kunnon albumikoosteet miehen kaikista scifi-tarinoista kauppoihin, niin sitten olisi syytä iloon ja juhliin. Nuo kolme ilmestynyttä alpparia eivät riitä vielä mihinkään!

Ketjun aiheessa pysyminen ei olekaan vain suotavaa vaan peräti pakollista.
Puupäähatuista on omia ketjujaan joissa asiaa voi, puolesta ja vastaan, ruotia sydämensä kyllyydestä(netiketin rajoissa).

KTL on kieltämättä kehittynyt piirtäjänä ja on seikkailusarjakuvan saralla kotimaista kärkeä, jos kohta itse sijoittaisin kärkihetken vuosien 1984-1995 väliin.
Sittemmin linja on pelkistynyt, toki tyyli muuttuu iän ja taitojen myötä mutta tuon kauden työt Mustanaamioistan Raideniin ja varhaisiin Achilles Wiggeneihin olivat yksityiskohtaisia ja rikkaita, pinnat ja tekstuurit eläviä.

Tuoreimpien jälki on yhä erinomaista mutta riisutumpaa.

Leppänen on silti ollut monelle tärkeä vaikute, vaikka itse nostaisin Petri Hiltusen korkeammalle jalustalle niin piirrosteknisesti, tarinankerronnan osalta kuin innoitteenakin.
Murtosaaren merkitys jää usein sanomatta.

Timo T-A. mikkoseksi en menisi Leppästä väittämään, edes leikilläni.

[VesaK]

Timo T-A. mikkoseksi en menisi Leppästä väittämään, edes leikilläni.

Minä olenkin vakavissani. Tarkoitan Leppäskän henkilökohtaista asennetta alaan enkä hänen sarjakuvallisia ansioitaan, jotka, kuten Tonikin jo totesi, ovat kiistattomat. Mutta ilman Joonasta Leppänen(kään) ei olisi yhtään mitään. 

[Toni]

Kolmeko niitä on? Minulla on Aurinkoalus ja Demonia. Mikä puuttuu?

Listastasi uupuu Achilles Wiggen 1: Kloonien sota. Kaikki nuo kolme taisivat tulla Arktiselta Banaanilta 1990-luvun puolenvälin tienoilla/jälkeen.

Netistä varmaan löytyy tarkemmat tiedot esim. googlaamalla.

[tertsi]

mutta löytyykö avarakatseisuutta? Ei vissiin.

Ei ole tarviskaan.
Minun käsittääkseni moni tekijä on niin sisällä omassa jutussaan, että ymmärrystä ei riitä muille. Ihan Ok-juttu.

Muistan erään eturivin taidesarjkuvapiirtäjän todenneen taannoin Angoulemessa, että festareilla oli yksi kiinnostava sarjakuva. Lieneekö kyseessä avarakatseisuuden puute vaiko vain pelkkä laiskuus (ei jaksa selailla albbuja)? En tiä.