Ei kai siinä mitään vikaa ollut? Siis painojäljessä.
Pitäisikö jokaisen arvostelun ohessa mainita takuuvarmasti, onko pikselöintiä, rasterointia, sahalaitaa, harmaata mustaa jne. Ei kai.
Minusta päinvastoin.
Arvostelussa tärkeintä on sisältö mutta sarjakuvassa myös kuvallinen ilmaisu on osa sisältöä.
Arvostelussa tulisi mainita mikäli rasteroitumista esiintyy, sen huomaa.
Se ei vaadi graafikon tutkintoa.
On varmaankin sarjakuvia joissa rasteroitumisella tai muilla painon/taiton fiboilla ei ole suurta väliä, Adamsin Dilbertin ilmaisu ei varmaaan pahasti kärsisi(pysyäkseni ei kovin provosoivissa esimerkeissä), mutta Wattersonin eloisan leikkisä ja vaivaton viiva kyllä kärsii.
Nimimerkillä "omistan semicin ohkaisen L&L albumin jossa parilla sivulla värikalvot ja viivapinnat osuvat...melkein"
Mutta arvostelusta:
Toki tämä kärjistää fiktiivisen hahmon puolia, mutta ADHD ja asperger?
Lassi ei ole outo. Lassi on lapsi. Ne joista Lassi on outo ovat sopeutuneet siihen maailmaan jossa "aikuisten" asiat ja "arvot" ovat normaaleja.
Mutta he eivät olekaan outoja.
Ainoastaan banaalin vaarallisia.