Itseasiassa, erittäin diivana ihmisenä, olen spotannut kahdenlaisia interaktiivisia sarjakuvia: tuollaisia slideshowmaisia "ruutu kerralla"-juttuja, jotka ovat erittäin puuduttavia, mutta sitten taas näitä taidetilpehööriä, mikä on enemmänkin audiovisuaalinen katselmus kuin mikään sarjakuva.
Suoraan sanottuna, kyllä sarjakuvan pitää näyttää sarjakuvalta, jumaliste. Liian taiteelliset viritelmät valuu helposti audiovisaalisiksi esityksiksi kuin miksikään sarjakuvaksi ja tuollaset ruutu kerralla-tsydeemit on liian puuduttavia. Se ihemtyttää noiden interaktiivisten sarjakuvien kohdalla, ettei haluta kaapata sitä interaktiivisia mahdollisuuksia (animaatiota ja ennen kaikkea ääntä) kerronnan osaksi tai tunnelman tuojaksi, vaan rasittavaksi, sivussa välkkyväksi blingblingjutuiksi (Arkon Zark on valitettavasti hyvä huono esimerkki).
Platinum Grit on hyvä tsekata, vaikka se onkin hieman puuduttava slideshowmainen. Siinä on sellaisia pieniä juttuja, jotka juuri klikkaistekniikalla saa pontta kerrontaansa. Tämä pitäisi olla mielestäni yksi kriteeri, miksi tehdä tällaisia sarjakuvia tai antaa niiden ylipäätänsä olla olemassa, koska sarjakuvan selailu sivu kerrallaan tai ruutu kerrallaan ei ole kovin uutta.
Anteeksi kova vuodatus. Tiedän, että tämä alue sarjakuvista on vielä lasten kengissä, mutta DD:n ansainnut slideshow oli jotain sinne päin, mihin kannattaisi lähteä kehittämään. Sinänsä tämä ketju olisi ollut kiva perustaa itse jo nelisen kuukautta sitten, kun 55 sivusta interaktiivista sarjakuvaa lähdettiin tekemään. No, nyt on myöhäistä itkeä, kun on tulossa ulos kahden viikon päästä. :B
