Guy Delisle

[Reima Mäkinen]

Lukenut vasta puolet tästä joululahjasta ja pettymys tää oli mullekin. Tuli alustavasti sellainen fiilis että ite koki ja näki enemmän muutaman viikon turistireissulla kuin G.D. maassa asuneena.
Jossain liepeessä puhuttiin reportaasisarjakuvasta, mikä on minusta kyllä harhaanjohtava luonnehdinta. Sitä tavallista päiväkirjaahan se oli. Jopa Ted Rallin To Afganistan and Back (jota jotkut kaverit on dissanneet) oli minusta tähän verrattuna ihan mestariteos. Eli ei sen tarvi olla tylsää ja ponöttävää vaikka vaikka itestään kertoiskin.
Doh. Palailen ehkä aiheeseen kun koko setti on läpikäytynä, mutta kuten Doc L. totesi, olisi G.D:llä (tuon perustella) kyllä ollut mihin tarttua. Ehkä hän ei halunnut mennä liian henkilökohtaisiin tuntoihin tai jotain... Kylmä jäbä. Pitäisi varmaan lukea niitä muita G.D:n teoksia jos ne on kerran asiallisempia.

Edit: typo pois

[keijoahlqvist]

Hapuilevan Pjongjangin jälkeen yllätyin myönteisesti Burma-kirjaan.

Delisle on suora. Hän ei yritä nuoleskella suuntaan eikä toiseen, kertoo vain mitä tapahtuu, mitä hän tekee ja miltä hänestä tuntuu. Jotkin tapahtumat hän välittää poikkeuksellisen verrattomasti. Kirja on todistusvoimaisempi kuin mikään diktatuurikuvaus mihin olen aiemmin tutustunut.

Piirrostyyli ansaitsee erityiskiitokset. Vaikka se on todella pelkistettyä ja pilakuvamaista, jää olo kuin realistisesta esityksestä. Mitään halvallapanemisen tuntua ei ole vaikka hahmot näyttävät paikoin hassuilta. Niinpä ne näyttäisivät valokuvissakin. Piirräntä on taloudellista, yksityiskohtia on tarjottu vain juuri riittävästi. Tärkeintä on ollut kerronnan (ja ilmeisesti työskentelynkin) rytmi. Silti sitaattikuvat väläyttävät sopivasti muuta todellisuutta ja antavat tilaisuuden havahtua Delislen käsialasta.

Tärkeä kirja sarjakuvan kannalta.

[keijoahlqvist]

Annukka Laine luki Merkintöjä Burmasta.

[Reijo Valta]

Reijokin luki Merkintöjä Burmasta.

Suurta osaa teoksen annissa näyttelee tapahtumapaikka. Sen varassa se seisoo, niinkuin perinteinen matkakirjallisuus yleensäkin.

[Lurker]

WSOY julkaisee lisää Delisleä. Pjongjang on näköjään tulossa ulos kesällä.

Puffi:
Guy Delisle on matkustanut Pohjois-Korean pääkaupunkiin työskennelläkseen paikallisella animaatioelokuvastudiolla. Tässä albumissa hän kertoo lukijoille arjestaan yhdessä maailman salamyhkäisimmistä ja tyrannimaisimmin hallituista maista. Propagandaa, automatisoituneesti käyttäytyviä ihmisiä, putipuhtaita, typötyhjiä katuja - kalseaan hotellihuoneeseen majoitettu Delisle löytää pian ympäriltään kaikki totalitaarisen hallinnon elementit. Piirtäjää seuraa jatkuvasti tulkki, joka ei saa päästää häntä hetkeksikään silmistään ja joka kertoo hänelle, ettei maassa ole lainkaan vammaisia. Vaikka Delislen ironinen ote saa lukijansa nauramaan, myös hänen tuntemansa paha olo välittyy tehokkaasti ruutujen välistä. Diktaattori Kim il-Sungista, rakastetusta johtajasta, tulee albumin sivuilla yhtä hallitseva kuin pohjois-korealaisten rakennusten seinillä. Delislen analyyttisyys ja kyky tehdä tarkkoja huomioita tekevät hänestä mestarillisen omaelämäkerrankirjoittajan. WSOY on julkaissut häneltä aiemmin albumin Merkintöjä Burmasta (2008), jossa hän raportoi kokemuksistaan toisessa diktatuurissa.

Södikalle hurraahuutoja!!

[Jukka Laine]

Luin Pyongyangin englanniksi, ja se oli selvästi sitä, mitä Burman-kirjalta täällä odotettiin. Eli enemmän politiikan arvostelua.

Ehkä nämä olisi pitänyt julkaista oikeassa järjestyksessä suomeksikin.

[tmielone]

WSOY julkaisee lisää Delisleä. Pjongjang on näköjään tulossa ulos kesällä.

No voi hitto. Mihin tämä Suomen julkaisupolitiikka on oikein menossa, kun enää ei uskalla ostaa mitään varteenotettavia sarjakuvia vierailla kielillä, kun kohta ne kuitenkin julkaistaan suomeksi? Olisikohan siitä jopa kuukausi, kun ostin Pyongyangin englanninkielisen version. Olisi pitänyt aavistaa tämä ja valita Pyongyangin sijasta se Thomas Ottin kirja, jota jo pyörittelin käsissäni. Eihän tuota suomiversiota voi jättää hankkimattakaan, sillä aina pitää tukea laatusarjakuvan julkaisua pienessä kotimaassamme.

[Lurker]

Joillakin kustantajilla on veppisivuillaan tiedotteita, joissa kerrotaan kevään ja syksyn uutuuksista - joillakin ei... ihan puskasta näitä tulee. Mikäpäs siinä!

[Jukka Laine]

Sarjakuvalla menee nyt lujaa, kuten olemme lehdistä saaneet lukea. Toivottavasti tämä ei jää tilapäiseksi muoti-ilmiöksi.

[Aura]

WSOY julkaisee lisää Delisleä. Pjongjang on näköjään tulossa ulos kesällä.

Itseltäkin löytyy tuo jo englanniksi, mutt taidanpa ostaa silti suomenkielisen. Häiritsi hieman että (pehmeäkantisen) enkkupainoksen julkaisukoko tuntui piirun verran liian pieneltä, ei niin että se haittaisi merkittävästi, mutta niin että sen huomaa.

[Lurker]

Esa Mäkinen arvosteli viime sunnuntain Hesarissa Pjongjangin.

"Delisle ei piirrä erityisen pikkutarkkaa jälkeä, vaan luonnoksia ja vaikutelmia. Ihmiset ovat hänen alaansa, eivät niinkään jyhkeät arkkitehtoniset visiot. Tosin välillä onnistaa. Vaikuttavin kohtaus on ihmisistä: eliittikoulun tytöistä, jotka irvistävä hymy naamallaan yrittävät olla taiturimaisia soittajia. Mitään suurta synteesiä Delisle ei lopulta tarjoa, vaan lähinnä välähdyksiä. Miten lähelle ne osuivat totuutta, paljastuu ehkä sitten kun suljettu maa joskus avautuu tai muuttuu."

Kesällä ilmestyy paljon sarjakuvaa.

[tolppis]

Nyt kun Delislen reportaasisarjista julkaistaan näinkin tiuhaan tahtiin (Burmahan vasta vähän aikaa sitten tuli myös ulos) niin missäs se "jatko" Joe Saccon Palestiinalle viipyy vai olenko missannut jotain?

[Lurker]

Nyt kun Delislen reportaasisarjista julkaistaan näinkin tiuhaan tahtiin (Burmahan vasta vähän aikaa sitten tuli myös ulos) niin missäs se "jatko" Joe Saccon Palestiinalle viipyy vai olenko missannut jotain?

Sinun kannattanee kysyä Palestiinasta kustantajalta.

Ilmeisesti eka Delisle meni aika hyvin, joten mukavahan se on, kun saadaan tämmöistäkin sarjakuvan lajia suomeksi.

[tolppis]

Hmmm. Niinpä kai. Se Delislen Burma vaan oli pahemmanlaatuinen pettymys itselleni...

[Sanjo]

WSOY julkaisee lisää Delisleä. Pjongjang on näköjään tulossa ulos kesällä.

Puffi:
Guy Delisle on matkustanut Pohjois-Korean pääkaupunkiin työskennelläkseen paikallisella animaatioelokuvastudiolla. Tässä albumissa hän kertoo lukijoille arjestaan yhdessä maailman salamyhkäisimmistä ja tyrannimaisimmin hallituista maista. Propagandaa, automatisoituneesti käyttäytyviä ihmisiä, putipuhtaita, typötyhjiä katuja - kalseaan hotellihuoneeseen majoitettu Delisle löytää pian ympäriltään kaikki totalitaarisen hallinnon elementit. Piirtäjää seuraa jatkuvasti tulkki, joka ei saa päästää häntä hetkeksikään silmistään ja joka kertoo hänelle, ettei maassa ole lainkaan vammaisia. Vaikka Delislen ironinen ote saa lukijansa nauramaan, myös hänen tuntemansa paha olo välittyy tehokkaasti ruutujen välistä. Diktaattori Kim il-Sungista, rakastetusta johtajasta, tulee albumin sivuilla yhtä hallitseva kuin pohjois-korealaisten rakennusten seinillä. Delislen analyyttisyys ja kyky tehdä tarkkoja huomioita tekevät hänestä mestarillisen omaelämäkerrankirjoittajan. WSOY on julkaissut häneltä aiemmin albumin Merkintöjä Burmasta (2008), jossa hän raportoi kokemuksistaan toisessa diktatuurissa.

Södikalle hurraahuutoja!!

Ostin ja luin tällä viikolla, on ensimmäinen miehen teos johon olen tutustunut. Hymähtelin useasti ja naureskelin parissa kohdassa, suuresti vetosi tämä hänen kerrontansa.