Dialogia Freiren kanssa

Kuvaamataidonopettajaksi valmistuva Lissu Lehtimaja teki taideakasvatuksen seminaarityönsä tavallisesta poikkeavaan muotoon. Lehtimaja sukeltaa brasilialaisen kasvatusfilosofin ja pedagogin Paulo Freiren (1921–1997) ajatusmaailmaan. Miten sarjakuva toimii opinnäytetyönä?

Lissu Lehtimaja: Freiren kyydissä
A4 64 s. m/v, sh 13€, ISBN 952-471-878-2
Rauhanpuolustajat & Like – Pystykorvajulkaisu 2006

Köyhissä oloissa varttunut Freire päätti jo varhain taistella kurjuutta vastaan ja opiskeli lakitiedettä. Juristina hän ei tuntenut kuitenkaan pystyvänsä auttamaan kaikkein vähäosaisimpia. Freire suuntautui sen sijaan kasvatustieteisiin, filosofiaan ja kielipsykologiaan ja tutustui kommunikaatioteorioihin. Niiden pohjalle hän rakensi omaa kasvatusmetodiaan.

Dialogia Freiren kanssa
Dialogia Freiren kanssa

Suurin osa Brasilian köyhistä olivat luku- ja kirjoitustaidottomia. Lukutaitokampanjan aikana 1950-luvulla Freire opetti aikuisia lukemaan, se oli tuolloin edellytys äänioikeuden saamiseksi. Kokemukset valaisivat Freirelle kasvatustoiminnan poliittisia ulottuvuuksia. Hän oivalsi että lukemisen opettamiseen oli liitettävä tiedostamista. Freire pyrki vastustamaan yksilöitä sopeuttavaa ja passivoivaa kasvatusta, lukemaansa oli pyrittävä ymmärtämään ja tarkastelemaan kriittisesti. Tiedostamisen myötä ihminen herää muuttamaan omia elinolosuhteitaan.

Hyvin tärkeänä Freire piti opiskelijoiden motivointia. Se tapahtui opettajan ja oppilasryhmän välillä ns. autenttisessa dialogissa, jossa jokainen opettaa itseään vuorovaikutuksessa muitten kanssa. Lehtimajan kirjan yhtenä keskeisenä kysymyksenä toimii, kuinka Freiren dialogista pedagogiikkaa voi soveltaa taidekasvatukseen?

Freiren tarkoittama lukutaito ei tarkoita yksinomaan aakkosten osaamista. Freire: “Teknisesti se, mitä kutsun maailman lukemiseksi tai todellisuuden lukemiseksi ei välttämättä tarvitse olla juuri kirjoitetun sanan kautta”. Taidekasvatus kaipaa kuvan ja medioiden lukutaitoa. Valtaapitävät ovat aina hallinneet massoja visuaalisten keinojen avulla, muistuttaa Lehtimaja Freireä mukaillen.

Lehtimaja törmäsi Freireen opiskelujensa aikana oppikirjojen alaviitteissä ja maininnoissa ja kiinnostui tästä. Opinnäytetyön aiheeksi Freire tuli hieman salavihkaa. Lehtimaja päätti tehdä tutkimuksensa sarjakuvana, koska koki akateemisen tekstin kuivana ja vastenmielisenä. Haastattelujen ja sitaattien pohjalta Lehtimaja on tehnyt kirjaansa dialogisen rakenteen, kuten sopivaa onkin. Omakohtainen ja persoonallinen lähestymistapa toimii mainiosti, lukija oivaltaa ja löytää asioita samalla kun sarjakuvahahmo-Lissun tietoisuus freireläisestä pedagogiikasta syvenee. Freiren kyydissä ei ole tylsää.

Sarjakuvamuodon valinta on hyvä oivallus. Lineaarisena ja kertovana se voi esitellä laajoja kaaria, mutta nimenomaan visuaalisena se tuo aiheen lähemmäksi taidekasvatuksen aihepiiriä. Akateeminen tutkimus on Lehtimajan mukaan usein synteesi aiemmin esitetyistä asioista, koostetta muiden sanomisista. Sarjakuva on välineenä sopivasti etäännyttävä. Puhekuplien avulla voi muistuttaa että kerrottu asia on jonkun sanomaa, eikä useinkaan kiistatonta faktaa. Sanojen taakse katsotaan ja kerrottu on helppo ottaa haltuun. Aika freireläistä.

Freiren kyydissä muistuttaa tunnettua eri-asioita-aloittelijoille -kirjasarjaa, mutta on useimpia niitä huomattavasti toimivampi, sarjakuvallisempi ja selkeämpi. Kerronta imaisee mukaansa, eikä lukijaa missään vaiheessa uuvuteta ylimitoitetuilla tekstimassoilla tai nippelifaktojen tiputtelulla.

Lopussa kosketetaan vielä vähän itse sarjakuviakin, muistutetaan sarjakuvanlukutaidosta. Lähdeluettelossa onkin mielenkiintoiselta vaikuttava brasilialainen oppikirja sarjakuvankäytöstä opetustyössä. Portugalin kieltä taitava Lehtimaja on löytänyt suomen kielelle kääntämätöntä lähdeaineistoa etenkin Freire -instituutissa Brasiliassa käydessään. Epäilemättä kirjassa on paljon aiemmin suomeksi kääntämätöntä Freiren tekstiä mukana.

Kirja sopii muillekin kuin vain kasvatuksen tai taidealan parissa työskenteleville. Siitä voi saada aineksia vaikka itseopiskelun höysteeksi, kirjassa riittää pureksittavaa muutamallekin lukukerralle ja se voi innostaa syventämään tietojaan.

Lähde ja lisää:
Lehtimajan haastattelu Voima -lehdessä

www.like.fi

Keskustelua Freiren kyydissä-albumista Kvaakissa