Suomalaista ankkaa kovissa kansissa

© Disney
© Disney

Kari Korhonen (s. 1973) on laatinut Disney-sarjakuvia vuodesta 1993, lähinnä Aku Ankkaa. Aluksi Korhonen piirsi kansia ja piirsi yksisivuisia sarjakuvia. Näin Egmont-kustantamolla uudet taiteilijat aloittavat. Myöhemmin Kari on erikoistunut noin 10 sivun humoristisiin sarjoihin, erityisesti käsikirjoituksiin.

Myös muita Disney-hahmoja kuin ankkoja Korhonen on tehnyt, niitä ei tässä ole mukana. Mutta tämä onkin Ankantekijät-sarjaa. Ehkä joskus alkaa Hiirentekijöille oma sarjansa. Tai susien, kanien ja lelueläinten tekijöille. Ankkoihin Karin työt ovat kuitenkin painottuneet. Muuta kuin Disney-kuvitusta on ilmestynyt mm. Iltasanomissa, Suomen Madissa ja Väiski Vemmelsääressä.

Kaikkia kirjoittamiaan sarjoja hän ei kuvita itse, vaan osa menee muiden piirrettäväksi. Tässä muina piirtäjinä ovat jo edesmennyt Daniel Branca, monien lukijoiden suosikkipiirtäjä Vicar sekä Esteban. Kaikki jo ennen Karia aloittaneita. Nykyisin Kari toimii yhteistyössä espanjalaisen Ferran Rodriguezin kanssa, joka tussaa puhtaaksi Korhosen ja monien muidenkin lyijykynäpiirrokset.

Nimenomaan käsikirjoittajana Korhonen on parhaimmillaan, ja aivan kärkipäässä nykyisistä tarinaniskijöistä. Piirrosten puolesta työ on “vain” hyvää keskitasoa. Mutta Aku Ankan kaltaisessa massatuotteessa julkaisija antaa harvoin mahdollisuuksia omaperäisyyteen.

Korhosen omakuva
Korhosen omakuva

Muunlaiseenkin piirrostyyliin Korhonen kykenee, näytteenä esipuheen yhteydessä onkin näytteenä kuva vuoden 1993 Iltasanomien Dick Tracyn linjoilla kulkeneesta kesädekkarisarjakuvasta. On tämänkin kirjan sarjoissa havaittavissa tyylin muutoksia. Vuosina 2000-2001 hahmot kävelivät vähän hassusti. Jalka nousi reippaan korkealle. Aikoinaan ihmettelin että onko Kari tahtonut kuvata ankkain vaappumista, mutta muutkin hahmot liikkuivat samalla lailla. Uudemmissa sarjoissa tuo on jätetty pois ja parempi niin.

Suomalaisuutta sarjoista ei löydä hakemallakaan, kansainvälisiähän näiden pitää olla koska niitä julkaistaan kaikkialla missä yleensä Disney-sarjakuvia julkaistaankin. Poikkeuksena on sentään yksi sivun mittainen sarja luotu juuri aiheesta nimenomaan tähän kirjaan. Aku ehtii sivun mittaan saunaan moneen kertaan. Jostain syystä sivu on unohdettu sisällysluettelosta eikä Kari ole siihen laatinut kommenttiakaan kuten muihin sarjoihin. Lisäksi kirjassa on neljä pidempää sarjaa joita ei ole suomeksi aikaisemmin julkaistu.

Olisihan Korhosella olisi ollut ainakin yksi vähän suomalaisaiheisempi sarja, jossa Aku toimi jääkiekkoselostajana. Sitä ei ole otettu tähän mukaan, mutta se tuli mieleen kirjan hauskimmasta sarjasta Jonoa pankissa, jossa Aku on myös urheiluhullun roolissa. Farssin puolelle mennään oikein reippaasti ja lystiä piisaa. Tässä ja seuraavassa tarinassa Oma kolo kullan kallis nähdään Korhosen taskukirjamaisempaa kuvitusta, joka sopii hyvin ainakin ensinmainittuun. Flemming Andersenia ja Giorgio Cavazzanoa muistuttava tyyli oli vallalla vielä 2003-2004 kun Kari vielä itse tussasi työnsä.

© Disney
© Disney

Kirjan tuoreimmassa sarjassa, kirjan nimitarinassa Naurettavat naapurit palataan perinteisempään ilmaisuun, mukana tietysti Teppo Tulppu Akua vastassa. Hauska ja onnistunut ratkaisu on ollut tehdä tarina luontodokumentin muotoon. Ja mukana Sudenpennut jotka ehkä ovat hiukan yliedustettuina tässä kirjassa.

Hupia tosin piisaa myös tilaustyönä laaditussa Sudenpentutarinassa Mitalimies, jossa Kari repii huumoria Sudenpentujen mitalivillityksestä ja hillittömistä arvonimistä. Mukana myös sarjakuvahullu taiteilija Ari K. Orho. Kuulostaa jotenkin tutulta nimeltä. Kolmas kirjan sudenpentuaiheinen sarja Siivouspäivä taas on tylsä ja liian tavanomainen ollakseen kiinnostava. Se onkin mukana lähinnä näytteenä Karin varhaisemmista sarjoista. Karikaan ei keksi oikein mitään kommentoitavaa siitä.

Tilaustyö oli myös kirjan Iines-tarina Lemmen huumaa. Kari valittaa että Iines on vaikea hahmo kirjoittaa. Hahmo on Kari mukaan yksinään kun Aku rusetti päässä ja Akun kanssa taas vastapainona. Tämä sarja on siitä mielenkiintoinen että sarjan ihmissuhdekiemurat olivat liian aikuisia sensuuriherkille norjalaisille, joiden vuoksi tarina jäi julkaisematta läntisissä kuningaskunnissa. Mutta Karihan oli vain ylpeä, koska pitäähän Disney-taitelijalla olla sensuroitujakin sarjoja CV:ssään. Hannu Hanhi jää tässä statistiksi, mutta voittaapahan lopuksi palkinnon tapansa mukaan.

Yksi seikkailullinenkin sarja on mukana: Kuun pojat, jossa Tupu, Hupu ja Lupu seikkailevat Etelä-Amerikassa. Sarja ei ole kovin onnistunut, eikä ole ihme ettei vastaavia ole tullut. Hassun virheenkin löysin lopun koulukohtauksessa: Ei piirtoheittimen valkokangasta vedetä alhaalta ylös. Kuvassa on kangas koukulla kiinni katossa. Toinen fantasian puolelle menevä sarja on Brancan piirtämä Uudelleen ja uudelleen. Tässäkään ei ole omaperäinen idea, ja vaikutteet onkin tunnustettu. Kummassakin loppuratkaisu perustuu samaan kliseeseen jota en nyt paljasta ettei jännitys mene. Toisessa Brancan piirtämässä tarinassa Karhukopla epäonistuu taas. Kaukana parhaista Karhukopla-tarinoista joita kyllä on. Kari ei tunnu innostuneelta koplasta.

Tieteistarinan puolelle mennään taas Vicarin piirtämässä Harhasen retkissä. Vaikka arkikommellusten ohella Korhosen käsikirjoituksissa onkin avaruusolentoja ja mystisiä tapahtumia, ovat nämäkin selvästi lähempänä perinteisiä arkihumoristisia ankkasarjoja. Kuten ennenjulkaisemattomassa Milla Magia -tarinassa Vuoroin vieraissa, jossa Roope ja Milla vaihtavat olomuotoja keskenään. Ja sitähän on myös luolatyttö Unan tarinassa. Kari on keksinyt tuoda mukaan lisäksi luolamiehiä Unan ajoista ja kommelluksia syntyy. Una itse jääkin statistisempaan osaan. Eipä tuo kovin kiinnostava hahmo ole ollutkaan.

Kari Korhonen jakamassa nimikirjoituksia. Kuva: Timo Ronkainen
Kari Korhonen jakamassa nimikirjoituksia. Kuva: Timo Ronkainen

Korhonen on kirjoittanut useita Pikku-Akun edesottamuksista kertovia sarjoja, jotka on annettu bibliografian mukaan muiden piirrettäviksi. Pikku-Aku on siis Aku Ankka lapsena, ja ainoa mualta tuttu sivuhenkilö on Mummo Ankka. Tätä Estebanin ihan mukavasti piirtämää sarjaa Painajainen maatilalla ei ole ennen julkaistu suomeksi. Pikku-Akustakaan Kari ei tunnu hirveän innoissaan olevan. Ehkä sarjoja pitäisi kirjoittaa asiasta innostuneempi henkilö. Italialaisten keksintöhän Pikku-Aku on ja saapasmaassa rasavillillä on jopa oma lehtikin. Sikäläisiäkin sarjoja olisi mukava nähdä suomeksi.

Sitä Suurta Seikkailua Karilta vielä joudumme odottamaan. Eli aarretta etsimään eksoottisiin maisemiin. Totuuden nimissä täytyy sanoa että Ankantekijät-sarjassa on aikaisemmin julkaistu sen verran koville tekijöille (jotka ovat olleet alalla paljon kauemmin) omistettuja kirjoja että Karin kanssa olisi voinut vielä vähän odottaa.

Timo Ronkaisen esipuhe on varsin kiinnostava. Painoasu on erinomaista kautta linjan.

Ankantekjät 6: Naurettavat naapurit
Kirjoittanut Kari Korhonen, piirtäneet Kari Korhonen, Daniel Branca, Vicar ja Esteban
Toimitus Kirsi Fugazzotto, Jenni Kovanen, Lille Lehtonen, Riku Perälä ja Kati Valli
Kannen ja toimituksellisten sivujen ulkoaus ja taitto Raimo Hyvönen
Esipuhe ja bibliografia Timo Ronkainen
Sarjakuvien esittelyt Kari Korhonen
Suomennokset Aino Tuomikoski ja Aku Ankan toimitus
Kustantaja Sanoma Magazines Finland Oy, lasten ja nuorten julkaisut
Painopaikka Arti Grafiche SpA, Italia, 2006
ISBN 951-32-2042-7

Ovh 36 €

Keskustelua Kari Korhosesta Kvaakissa

Kuvat saat klikkaamalla näkyviin suuremmassa koossa.