Anna ja Maggy yhteen sopii

Nyt on tarjolla fiiniä konjakkia ja kelpo hanaolutta. Naiset, Anna ja Maggy, selvittävät konnantöitä ja nauttivat hyviä juomia. Vaikka naiset ovatkin kuin eri puusta, asenne molemmilla sama: rikokset ratkotaan ja periksi ei anneta.

“Kuvat Copyright © Editions Delcourt ja Dupuis”

Cognac 2 – Vainaja areenalla
(Zoom Teufel 2018, alk. Un mort dans l’arène)
Teksti: Jean-Charles Chapuzet
Taide: Luc Brahy
Väritys: Aurore Folny
Suomennos: Anssi Rauhala
Sid., 220 x 300 mm, 4-v., 48.ss.
ISBN: 978-952-5754-66-7
19,90 €

Kolmiosaisen Cocgnac-sarjan toisessa osassa Anna jatkaa salaperäisen kuolemantapauksen selvittelyä, ja kuolema korjaa satoa koko ajan lisää. Samalla maistellaan, nuuhkitaan ja pyöritellään suussa toisenlaistakin satoa, hienoja vuosikertakonjakkeja; jalojuomien graalinmaljana siintää ennen 1800-luvun viinikirvatuhoja valmistettu pre-phylloxera-konjakki.

On jotenkin erittäin mieluisaa lukea sarjakuvaa, joka on hiukan sivussa tutuista lajityypeistä – toki tarina on dekkari, mutta enemmän tämä on tarinaa Cognacista ja cognacista. Jokaisesta sivusta nautiskelee: yksityiskohtien finesseistä ja nerokkaasti rakennetuista tunnelmavaihteluista.

Kullanruskeaan sävytetty väritys on harvinaisen taitavaa ja tarinan mukaan viritettyä.

Brahyn viivassakin on ensimmäiseen osaan verrattuna tullut hitusen lisää eloisuutta, Annan otsatukkakin hapsottaa rennommin. Chapuzet ei kiirehdi tarinaa vaan kirittää rauhassa loppukäännettä, joka on hätkähdyttävä ja jättää jännittämään trilogian viimeistä osaa.


Maggy Garrisson 2 – Mies, joka löytyi vuoteestani
(Sininen Jänis 2018, alk. L’Homme qui est entré dans mon lit)
Teksti: Lewis Trondheim
Taide: Stéphane Oiry
Suomennos: Anssi Rauhala
Sidl., 207 x 303 mm, 4-v., 48 ss.
ISBN: 978-952-7265-04-8
19,90 €

Maggy Garrison, yksityisetsivä vailla virallista lupaa, löytää miehen vuoteestaan, piilottelee rahojaan ja heittää pientä keikkaa. Lontoon sivukulmilla kuljetaan, mistä kiitos tekijöille, kliseisiä nähtävyyksiä vältellään visusti. Pitkät tovit istuskellaan pubissa olutta juomassa.

Maggy on itsenäinen ja itsepäinen nainen, mutta voiko hän luottaa edes lähipiiriinsä, ystäviinsä? Rikoksen selvittäminen ja tekeminen sekoittuvat toisiinsa.

Maggyn elämä tuntuu aidosti arjelta, vaikka siinä välillä onkin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Trondheimin käsikirjoituksen erikoisefekti on se, että muuten normaalisti edistyvässä tarinassa aina välillä hidastetaan aikaa. Temppu tehdään niin, että ruutujen taustat ovat toistensa kopioita, joskus jopa koko sivun verran, ja vain hahmojen asennot hivenen muuttuvat. Oiryn piirrostyyli on selkeä ja yksityiskohtainen. Väripaletti on rajoitettu enimmäkseen tummiin sävyihin.

Maggy Garrison on virkistävä tapaus, suorasukaista, aidosti elämänmakuista sarjakuvaa.