Vaeltava aave täyttää 80

Mustanaamio– eli Fantom-sarjakuva (The Phantom) täyttää tänään 80 vuotta. Vaeltava aave alkoi seikkailla amerikkalaisissa sanomalehdissä 17. helmikuuta 1936, ja jatkaa edelleen seikkailujaan. Suomeenkin sarja rantautui jo 1940-luvun alussa.

Mustanaamio on ollut hyvin merkittävä sarja. Naamioitunut ja trikooasuinen oikeuden taistelija edelsi supersankareita ja vaikutti niihin. Hahmon taustatarina, jossa viidakossa asuva suku on luonut illuusion kuolemattomasta miehestä vuosisatojen ajan, on poikkeava ja kiehtova. Toisinaan Mustanaamio myös poistuu viidakosta ja ratkoo arvoituksia ja rikoksia ympäri maailman.

Sankarin syntytarina kerrataan seikkailun alussa. Sy Barry 1980, Seura 4/1982.
Sankarin syntytarina kerrataan seikkailun alussa. Sy Barry 1980, Seura 4/1982.

Pohjoismaissa Mustanaamio on tuttu käytännössä kaikille ja on osa yleistä populaarikulttuuria. Kukapa Suomessa ei tuntisi “Mustiksen” pukua, sukuvelvoitetta, pääkallomerkkiä, Pääkalloluolaa, viidakon sanontoja, Hero-hevosta, Devil-sutta ja Diana-vaimoa? Ikävä kyllä 2000-luvulla Mustanaamio ei tunnettuudestaan huolimatta ole enää Pohjoismaissakaan kovin luettu sarjakuva.

Ajan hidas kuluminen
Aika kuluu Mustanaamio-sarjakuvassa “hieman” hitaammin kuin oikeassa elämässä. Nykyinen 21. Mustanaamio oli työn touhussa eli konnia jahtaamassa jo sarjan alussa vuonna 1936. Hän seurusteli Dianan kanssa meidän aikaamme kymmeniä vuosia, kunnes meni naimisiin tämän kanssa vuonna 1978. Pariskunnan kaksoset Heloise ja Kit syntyivät suhteellisen pian vuonna 1979. Kaksoset täyttivät sarjassa äskettäin 15 vuotta. Meidän ajanlaskullamme laskettuna siis vähintään satavuotias Mustis ei ole sarjassa lähelläkään kiikkutuoli-ikää, vaan vasta varhaiskeski-iässä. Myös Hero ja Devil vaikuttavat edelleen yhtä vetreiltä kuin ennen.

Salaperäiset oikeat “isät”
Mustanaamion oikeista “isistä”, käsikirjoittaja Lee Falkista ja piirtäjä Ray Mooresta, on tiedetty ihmisinä hämmästyttävän vähän. Falkhan keksi toisenkin kuuluisan sanomalehtisarjan, Taika-Jimin eli Mandraken (Mandrake the Magician; ilmestyi 1934–2013). Tiedetään toki, että Falk oli ennen mainostoimittaja ja myöhemmin tuottelias teatterimies. Mutta hän levitti omasta elämästään tarkoituksella väritettyä, ristiriitaista ja väärää tietoa, mikä on nähtävissä vanhoista artikkeleista ja tietosanakirjoista. Oikea Lee Falk peittyi hänen kertomustensa taakse. Vasta hänen kuoltuaan vuonna 1999 selvisi mm. hänen ristimänimensä Leon Gross ja oikea syntymävuotensa 1911.

Mustanaamio ja Diana sarjan ensimmäiseltä vuodelta. Ray Moore 1936, Mustanaamio 26/2006.
Mustanaamio ja Diana sarjan ensimmäiseltä vuodelta. Ray Moore 1936, Mustanaamio 26/2006.

Ensimmäinen piirtäjä Ray Moore jäi tietojen puutteen takia niin mysteeriksi, että vielä 1980-luvun artikkeleissa hänen sanotaan kuolleen 1940-luvun lopussa. Todellisuudessa hän kuoli kaikessa hiljaisuudessa vasta vuonna 1984. Mooren taide oli alussa loistokasta, mutta sodassa lentokoneonnettomuudessa saatu vamma vaurioitti häneltä piirroskyvyn ja pakotti hänet varhaiseläkkeelle jo vuonna 1948. Parhaimmillaan hänen tyylinsä ilmaisi hienosti Falkin senaikaisia kovaksikeitettyjä, eksoottisia ja mystisiä tarinoita.

Viidakossa syntyy monenlaisia ongelmia. Wilson McCoy 1952, Ilta-Sanomat 14.9.2012.
Viidakossa syntyy monenlaisia ongelmia. Wilson McCoy 1952, Ilta-Sanomat 14.9.2012.

Viattomuudesta nykyaikaan
Mooren jälkeen Wilson McCoy vastasi sanomalehtisarjan kuvista kuolemaansa, vuoteen 1961 saakka. Hän oli tuurannut Moorea jo sodan aikana. McCoyn piirrostyyli oli lapsellinen, mutta monille 1950-luvun kasvateille hän tuo yhä tunteen siitä “oikeasta Fantom-piirtäjästä”. Lee Falk myös kirjoitti tähän aikaan viattomia, lempeitä ja poikamaisia tarinoita, erilaisia kuin Mooren varhaiskautena. Mustanaamio muuttui viidakon tuntemattomasta ja pelottavasta valtiaasta viidakon asukkaiden läheiseksi ystäväksi.

Sy Barry (s. 1928) uudisti sarjan ulkoasun radikaalisti pitkällä kaudellaan 1961–94. Mustanaamio sai enemmän lihaksia, ja kaikki ihmiset näyttivät paljon elävämmiltä ja todellisemmilta. Yhtäkkiä seikkailuissa myös oli pikkutarkkoja realistisia näkymiä niin viidakosta kuin suurkaupungista. Tyylinvaihdos innosti myös Falkin modernisoimaan sarjan Bangallaa eli Bengalia luomalla sinne mm. mustan presidentin Lamanda Luagan, mustan Viidakkopartion johtajan eversti Worubun, Mustanaamiolle ottopoika Rexin ja Dianalle kunnollisen ammatin YK:hon (ensin sairaanhoitajaksi, sitten lähettilääksi). Seikkailujen aiheiksi tuli myös päivänpolttavia ongelmia kuten kylmä sota, kansainvälinen huumekauppa ja terrorismi.

Mustanaamion voima ja ikä herättävät hämmästystä. Sy Barry 1964, Ilta-Sanomat 9.6.2011.
Mustanaamion voima ja ikä herättävät hämmästystä. Sy Barry 1964, Ilta-Sanomat 9.6.2011.

Kaksosten synnyttyä perhe-elämäkin tuli kertomuksiin vahvasti mukaan. Valitettavasti leppoisa perheenisä-Mustis poisti salaperäisyyttä hahmon ympäriltä.

Sy Barryn lopettamisen jälkeen Mustanaamion sanomalehtisarja on ollut heitteillä. Piirtäjiä on tullut ja mennyt, mutta yhtä kaikki jälki ei ole enää näyttänyt hyvältä. Falkin poismenon jälkeen tarinatkin ja dialogi ovat olleet usein sekavia ja päämäärättömiä ja hahmon mystisyys on lähes unohdettu. Isona linjana Heloisesta ja Kitistä ollaan hitaasti, mutta varmasti tekemässä seuraavia Mustanamioita. Nykyään päiväsarjaa piirtää Paul Ryan ja sunnuntaisarjaa Terry Beatty, ja kummankin kirjoittajana toimii Tony DePaul.

Falkin ja Barryn perintö elää paremmin Egmont-kustantamon ruotsalaisessa Fantomen-sarjakuvalehdessä. Se tarjoaa kansainvälisen tiimin, muun muassa suomalaisen piirtäjän Kari T. Leppäsen, tekemiä seikkailuja. Leppänen on kuvittanut Vaeltavalle aaveelle jopa yli sata tarinaa. Ruotsalaiset ovat omissa tarinoissaan hyödyntäneet mm. sarjan historiallisia mahdollisuuksia ja Mustanaamion perivihollisia Singh-merirosvoja sekä painottaneet sankarin sosiaalista oikeudentuntoa.

Tuntematon tulevaisuus
Ennen lukijat jännittivät sitä, säilyykö Mustanaamio seikkailuissa hengissä taikka jatkuuko naimattoman Mustiksen suku. 2000-luvulla lukijat ovat jännittäneet eniten sitä, säilyykö painettu Mustanaamio-sarjakuva enää hengissä. Tunnetustihan painettu media on vaikeuksissa maailmanlaajuisesti. Lisäksi Mustanaamion maanläheinen seikkailu ei ole lainkaan sarjakuvien nykymuodin – huumoristripit, manga ja fantasia – mukainen. Seikkailusarjakuvia lopetetaan kaikkialla koko ajan, ja toinen tunnettu viidakkosankari Tarzan lopetti huutonsa jo ajat sitten.

Tänä päivänä Mustanaamio on harvoja yhä julkaistavia jatkuvajuonisia strippisarjoja ja amerikkalaisen King Features -syndikaatin vanhin realistisesti piirretty sarja. Yhdysvalloissa ilmestyy eri kustantajilta silloin tällöin jokin Mustanaamio-sarjakuvalehti, mutta ne ovat lyhytikäisiä ja niiden painokset ovat pieniä. Hermes Press -kustantamo julkaisee sekä sanomalehtisarjojen että sarjakuvalehtien uusintoja kokoelmissaan.

Suomessa Mustanaamio ilmestyy strippeinä yhä noin kymmenessä sanomalehdessä – luku lienee vain kolmasosa 1960- ja 70-lukujen huippuvuosista. Mustanaamion oma sarjakuvalehti (1966–2010) ja sitä seurannut spesiaali lopetettiin Suomessa kannattamattomina, mutta Egmont julkaisee vielä vanhojen lehtien näköispainoksia suomeksi.

Viidakon valtias, Itäisen pimeyden vartija ja Mies, joka ei voi kuolla!
Viidakon valtias, Itäisen pimeyden vartija ja Mies, joka ei voi kuolla!

Mustanaamion hahmoa, trikooasuista valkoista miestä asumassa tutkimattomassa viidakossa ja ratkomassa ongelmia nyrkein, on hyvin helppo kritisoida. Jotkut ovat siksi kaivanneet sarjaan perinpohjaista päivitystä. Ehkä Mustanaamio kuitenkin voi menestyä vanhalla konseptilla sekä painettuna että digitaalisena sarjakuvana, kunhan tekijät vain säilyttävät hahmon salaperäisyyden. Luonnollisimmin se toteutuisi historiallisissa ympäristöissä aiempien Mustanaamioiden seikkailuissa. Ei näin jännittävää ja monia mahdollisuuksia tarjoavaa sarjakuvaa kannata lopettaa. Kauan eläköön Mustanaamio!

Kuvat © King Features Syndicate

Keskustele Mustanaamiosta Kvaakissa