Darth Vader ja poika

Kun Anakin Skywalkerista tuli Darth Vader, hänen jälkikasvunsa piilotettiin nerokkaasti. Leia kapinamyönteisen poliitikon hoteisiin Alderaaniin, Luke Anakinin velipuolen Owen Larsin kotitilalle Tatooinen hiekka-aavikolla. Mutta mitä jos näin ei olisi käynytkään? Mitä jos Darth Vader olisi kasvattanut oman poikansa kaikella sillä pieteetillä ja huolenpidolla, mitä toimivaan isä-poika-suhteeseen kuuluu?

Vastauksen antaa Jeffrey Brown kirjassaan Darth Vader ja poika. Jokainen sivu on oma kokonaisuutensa ja esittää jonkin tutun arkisen tilanteen, kuten kuurupiilon, aamiaisen tai leluostokset. Luke on tavallinen nelivuotias pikkupoika ja Darth Vader, tietenkin, korkeassa asemassa galaktisessa Imperiumissa ja vahva Voimassa. Mutta Voimakaan ei auta, kun jalkapallo osuu arkaan paikkaan.

Onko edes hampaat harjattu?
Onko edes hampaat harjattu?

Vitsit toimivat hyvin, vaikka oma popkulttuuritietotaso riittäisi juuri ja juuri tunnistamaan Luken ja tämän mustanpuhuvan isän, mutta jos edes perustrilogian kuuluisimmat repliikit on hallussa, huumori aukeaa aivan uudella tasolla. Ehdottomana vahvuutena on sarjakuvan lämminhenkisyys, sillä vaikka Vader onkin Sithin musta lordi, pojalleen hän on pitkämielinen ja ymmärtävä huoltaja.

Darth Vader ja poika on paitsi nerokkaan tuore näkemys monen humoristin kaluamaan aiheeseen myös paras vanhemmuuden oppikirja, minkä olen koskaan nähnyt.

Darth Vader ja poika
Jeffrey Brown
Atena, 2012