Rip Kirby jatkaa seikkailujaan

Rip Kirbyn seikkailujen ykkösosan ensimmäinen painos myytiin loppuun heti syksyllä 2010. Nyt on vuorossa Rip Kirbyn seikkailuja 2. Kirja sisältää kuusi peräkkäistä seikkailua vuosilta 1950-52.

Rip Kirbyn seikkailuja 2
Tekijä: Alex Raymond

Kustantaja: Helsingin Sanomat / HS Kirjat
ISBN: 978-952-5557-45-9
Ulkoasu: Sidottu
Sivumäärä: 170
Hinta: 24 €

Kirjan kuusi seikkailua ovat keskenään sopivan erilaisia. Mukana on pienimuotoinen tarina iskelmätähtösen katoamisesta, joka tapahtuu oikeastaan yhdessä ainoassa talossa. Toisessa tarinassa etsiessään kadonnutta lehtikuvaajaa Rip tempautuu mukaan Pohjois-Afrikkalaisen beduiinivaltion vallankaappauksen pyörteisiin. Yksi tarina on kipeää teiniangstia. Peräti kahdessa tarinassa käydään eksoottisessa Euroopassa. Rakkausteemaa sivutaan lähes joka seikkailussa. Sarjan moraalikäsitykset tuntuvat nykylukijasta hieman vieraalta. 1950-luvun Yhdysvallat oli kovin erilainen maa kuin 2010-luvun Suomi..

Tarinat on hyvin rakennettu, kun ottaa päivittäisen sanomalehtistrippiformaatin rajoitukset huomioon. Jokaisen stripin ensimmäinen ruutu pitäisi jollain tavalla palauttaa mieliin edellisen päivän cliffhangerin ja muun kahden ruudun viedä tarinaa mahdollisimman paljon eteen päin. Tarinointi ei siis voi olla mitään salamannopeaa tykitystä.

Näin yhteen pötköönkin luettuna juonenkuljetus on sujuvaa, vain muutamassa kohdassa jahkaillaan liikaa. Ilahduttavasti tarinoiden konnistakin löytyy sävykkyyttä, edes FBI:n mieliharmi numero yksi, Joe Seven, ei ole läpeensä paha. Mangler tosin on tietysti aina Mangler, maailman vaarallisin rikollinen!

Siirtymät miljööstä toiseen ovat paikoitellen hiukan kökköjä. Esim. vaikkapa sivulla 15, kun strippi loppuu Atlantilla seilaavan laivan kannella paistattelevaan Honey Dorianiin, seuraava strippi alkaa Napolin katuja käyskentelevällä Rip Kirbyllä. Jos tämä siirtymä olisi suunniteltu alunperin luettavaksi saman päivän aikana, Napolista olisi esitelty laajempi panoraamatyylinen näkymä, jotta kontrasti edelliseen laivankannella- ruutuun olisi ollut suurempi. Koska kyseiset stripit kuitenkin luettiin alunperin eri päivinä, moinen ei haitannut aikalaislukijoita lainkaan.

Alex Raymondin piirustustaidossa ja työmoraalissa ei ole todellakaan valittamista. Ihmisten asennot, anatomia ja vaatteiden laskokset on piirretty täydellisesti. Yöllisten näkymien silhuetit on sommiteltu nautittavasti lähes viivattomista mustista ja valkoisista pinnoista.

Kateellinen piirtäjänalku voisi melkeinpä luulla, että kaikki ihmiset on piirretty läpi valokuvista. Näin ei kuitenkaan liene asiain laita. Olemme häikäisevän taituruuden äärellä.

Siksi onkin todella harmi, että Rip Kirbyn seikkailuja 2:n kuvien laatu on huono. Ohuet viivat ovat paksuuntuneet ja/tai pikselöityneet, ihmisten silmät ja suut ovat mustia aukkoja, suorat viivat kammottavaa vänkyrää sahalaitaa. Eikö näistä piirrostaiteen helmistä ole todellakaan enää saatavilla parempilaatuisia paino-originaaleja?

Kuva Raymondin originaalista, ebay.com.
Kuva Raymondin originaalista, ebay.com.
Sama strippi tässä kirjassa.
Sama strippi tässä kirjassa.