 |
teksti ja kuvitus Juho Sihvonen
painopaikka Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Outokumpu
ISBN 978-952-92-5478-1
32 sivua, mv/2-väri, 25 X 26 cm, nid., pahvikotelo
hinta 8 euroa
© Juho Sihvonen 2009
Juho Sihvosen viimeisin omakustanne kertoo tarinan muusikosta alkaen 60-luvulta ja päättyen tarkemmin määrittelemättömään aikaan.
Albumi on pakattu pahvikoteloon, joka on noin suunnilleen 10-tuumaisen älppärin kokoinen, ja itse albumissa on A- ja B-puolet. Eli puolivälissä on käännettävä läpyskä ympäri ja jatkettava B-puolelta. Omaperäinen ja huomion herättävä ratkaisu.
Johnny Cashin oikea nimi oli J.R. Cash (kirjaimet eivät tarkoittaneet mitään), ja
 |
Sihvonen kertookin Cashin olleen yhtenä hahmon esikuvana. Kuten myös Woody Guthrie, Bob Dylan ja Tapio Rautavaarakin. Miljöö on vain urbaani ja amerikkalainen.
J.R on ollut työn alla pari vuotta, ja tämä on Juho Sihvosen opinnäytetyö. Albumista on otettu 300 kappaleen painos.
Ulkoista tyyliä sarjakuvassa on, jota omakustanteissa valitettavasti kovin harvoin tapaa, tunnelmallisuutta, unenomaisuutta. Sisältö jää hieman ohueksi, hahmoa olisi kannattanut kehittää eteenpäin ja tehdä polveilevampi teos. Laajempi katsaus J.R:n elämään olisi voinut toimia paremmin.
 |
Osiot ovat kovin irtonaisia, sivun mittaisia tunnelmapaloja. Aforismejakin heitellään. Aloitetetaan tähdeksi pyrkivän alkutaipaleesta, jatketaan tähteydellä joka ei tuo onnea ja päädytään elämän päättymiseen. Surullinen ja alakuloinen kertomus, joka ei oikeastaan ole kertomus.
Sihvonen on harrastanut 50/60-lukujen sanoma- ja aikakauslehtien kuvituksen ja sarjakuvien tutkintaa, ja kokee saaneensa sieltä vaikutteita. Ainakin tyylillä toteutettu paikoittainen kaksivärisyys tuo mainitut vuosikymmenet mieleen, ja näin on toteutettu kustanteen surrealistisin osuus. Albumin alkuosa, joka sijoittuu näihin aikoihin, toimiikin paremmin. Nuorena päähenkilö ei olevaisuuttaan jätä, ikä näkyy vähin erin, vähäeleisin keinoin. Onni elämään tuntuu jäävän löytämättä.
 |
Minä olen huomaavinani Will Eisnerin vaikutuksen. Mikäs siinä, ei paljon parempaa esikuvaa voi ollakaan. Juho ei ymmärrettävästi yllä samalle tasolle. Ruutujen taustoja enemmän täyttämällä, varsinkin kaupunkikuvissa, oltaisiin päästy askel lähemmäksi. George Herrimanin, Krazy Katin tekijän, Juho katsoo esikuvakseen taiteilijana, ehkä taustojen askeettinen niukkuus tulee sitten sieltä.
Sarjakuvantekijänä Juho Sihvonen on kehittynyt huomattavasti, eikä ole mitään syytä epäillä etteikö kehittyisi vielä lisääkin. Painakaa nimi mieleenne.
Albumia saa Zum Teufelin nettikaupasta, ja joistakin muista erikoisliikkeistä. Juho päivittää tietoja Kvaakin foorumille myöhemmin.
Keskustele J.R:stä Kvaakin foorumilla