Ovatko Osmo ja Sulo sittenkään Epäilyttäviä poikia?

Vuoden epäilyttävin albumi!

Osmo ja Sulo ovat ihan tavallisia alakoulun oppilaita. Aikuisista sen sijaan ei voi sanoa samaa: opettaja juopottelee, koulutaksinkuljettaja sekakäyttää, rehtori pyrkii pukille eikä talonmies ymmärrä heteroita.

Tähän albumiin on koottu Osmon ja Sulon epäilyttävimmät stripit. Mitä tapahtuu, kun opettaja sammuu koulun vessaan, pojat pestaavat talonmies Sutkin bändiinsä ja Osmon isä paistaa lettuja?

Epäilyttävät pojat – The Best of Boys
Epäilyttävästi kirjoitti ja piirsi Petri Hannini
Ulkoasu ja taitto Timo Ronkainen
Nid., mv, pk, B5 poikittain, 48 sivua
Kustantaja Zum Teufel!
Painotyö Painosalama Oy, Turku 2008
ISBN 978-952-99699-7-5
Hinta 10 euroa
© Petri Hannini

Petri Hannini (s. 1973) on toiminut työkseen sarjakuvien parissa yli kymmenen vuotta tehden omia sarjoja ja kirjoittaen lehtiin kritiikkejä.

Epäilyttävät pojat voitti toisen palkinnon Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun strippisarjassa vuonna 2005. Sen jälkeen sarja on ilmestynyt Aviisissa vuosina 2005-2006 sekä Myrkyssä vuodesta 2005 eteenpäin. Muita Hanninin sarjakuvia on julkaistu mm. Turun Ylioppilaslehdessä, Vihreässä Langassa, Like-uutisissa ja Muumissa. Myös lasten ja nuorten kirjoja on tullut tehtyä. Tiedä sitten, ovatko ne yhtä epäilyttäviä.

Myrkkyä en lue, ja Aviisin seuraaminen on hieman hankalaa, nettisivuilta löytyy muutama näyte. Ensimmäistä kertaa luin enemmän Epäilyttäviä poikia vasta nyt, enkä muista milloin viimeksi olisin nauranut näin paljon. Ja hävettikin että nauranpa näin infantiilille alapäähuumorille. Vaikka rivot jutut ovatkin usein rasittavia, varsinkin suurina annoksina (siksi en lue Myrkkyä), niin tämä jostain kumman syystä onnistuu huvittamaan loppuun saakka. Ja eihän kenenkään ole pakko tätä kerralla ahmia. Ensimmäisen kerran jälkeen ainakaan. Eihän sarjan räävittömyyttä viitsi edes paheksua kun sai nauraa niin paljon. Ei kuitenkaan uskalla suositella lapsille, vaikka huumori onkin paljolti pikkupoikien huumorintajuun iskevää…

Raisa Cacciatorelle voisi tulla huonot housuun, kun lasten silmin seurataan huonosti käyttäytyviä pervoaikuisia, lasten kanssa töitä tekeviä sellaisia. Ehkä Raisa ymmärtää ettei tämä ole lapsille tarkoitettu. Niin toivomme.

Nimihahmoista Osmo hoitaa puhumisen, ja Sulo pysyy mykkänä. Vaikka pojat ovatkin aivan kunnon sarjakuvien kauhukakaroita, eivät HE nyt niin epäilyttäviä ole. Aikuiset tässä niitä epäilyttäviä perverssejä ovat, vaikka he näkyvätkin vain osittain. Rehtorista näkyy vain kädet pöydällä tms. Naisopettajaa, jota rehtori himoitsee, näytetään vain vyötäröstä alaspäin, taksisuhari Santasesta vain oikea käsi ratissa, transvestiitti-talkkarista vain karvaiset sääret korkokengissä. Silti nämä hyypiöt ovat albumin pääasia. Osmo on lähinnä kommentoija ja Sulo vain on. Osmon isästä olisin ollut kiinnostunut. Samoin poliisi.

Petri Hannini kertoo, että Epäilyttävät pojat on normeja rikkovaa. Tosin nämä normit on rikottu ennenkin, että ei tämä niin järin omaperäistä ole. Kaikki varmasti huomaavat, että suuri esikuva on South Park -tv-sarja, sekä hahmoiltaan, tarkoituksellisen (?) rujoilla piirroksiltaan että huumoriltaan. Hannini itse huomasi sen ensimmäisenä ja päätti tehdä sarjan (s. 14) jossa Osmo ja Sulo esittävät South Park -näytelmän. Juoni mies tuo Petri, kukaan ei kehtaa huomauttaa plagioinnista, kun tekee sisäänrakennetun parodian. Mutta vitsejä ei ole nyysitty. Ne ovat ehtaa visvaista perversioiden riemujuhlaa.

Ja Tenavat kummittelevat taustalla, mutta niin ne tekevät South Parkissakin. Kaikki sarjakuvien ja animaatioiden pallopäämuksut ovat olemassa vain Tenavien takia, oli ne suunnattu lapsille tai ei.

Hannini toivoisi rakentavaa palautetta, hän on kuulemma kyllästynyt pelkkiin kehuihin. No ei piirrosasua voi mitenkään kehua, vaikka monien mielestä rankka huumori vaatii rupisen piirrosasun. Monilla muilla Hanninin kirjoittamilla sarjakuvilla onkin eri piirtäjät. Aviisin lukijat osannevat arvostaa räväkämpää ja ravistelevaa sarjakuvaa, ja Myrkky perustuukin sellaisille. Jos tätä julkaistaisiin Helsingin Sanomissa, Fingerpori olisi rinnalla se kiltti ja leppoisa sarjis. Ryydy, Rivo-Riitta! Itse asiassa Hesarihan voisi tämän ottaa seuraavaksi sarjakuvasivuilleen, tai ehkä siellä rankkuusasteen nostoa tehdään pienemmin askelin. Kaikille ruokottomuudet eivät ole mieleen, se on selvä.

Epäilyttävät pojat -albumin painoasu on asiallisen laadukas. Onneksi tästä ei sentään kovakantista tehty kuten nykyisin on tapana.

Keskustele Epäilyttävistä pojista Kvaakissa