Kovakantisessa Ankalliskirjasto-kirjasarjassa on esitelty Barksin ankkatarinoiden parhaimmistoa teemoittain. Nyt on mukana huimimmat kaukomatka-seikkailut jääkentillä, korkeilla vuorilla, pohjoisten havumetsien keskellä.
 |
Carl Barks: Ankalliskirjasto 3, Sinne, tänne ja takaisin Sanoma Magazines 2003
Kirjasarjan tärkein tehtävä on kuitenkin ollut aiemmin puutteellisina tai muuten vääristeltyinä suomeksi ilmestyneiden Barks-klassikoiden uudelleen julkaiseminen mahdollisimman paljon alkuperäistä kunnioittavassa muodossa. Tähänkin kirjaan on saatu paitsi monta jättikirjoissa runneltuina nähtyä seikkailua, myös yksi Aku Ankka-lehdessä jonkin sortin sensuurin kynsiin joutunut sarja.
Ankistipiireissä surullisen kuuluisa ja ehkä tunnetuin tapaus on tämä Kapteeni Kyrmyn salaperäinen laiva (Captain Bligh’s Mystery Ship) vuodelta 1964. Kuuluisan kuplan tekstihän “Viva the revolution!” käännettin ilmeisen poliittisista syistä muotoon “Sammuttakaa valot!”. Muutenkin sarja viittailee jonnekin Etelä-Amerikan tai ehkä Kuubankin suuntaan ja koko Kyrmyn laiva on kuin vertauskuva totalitaarisesta valtiosta hirmuhallintoineen. Rotatkaan eivät pääse sieltä pakoon. Ainoa poistumistie on lankulle kävely.
Uudet ajat tuovat kuitenkin uutta “oikaistavaa”. Jäämaan aarteen nimellä aiemmin julkaistussa tarinassa Kylmää kultaa puhutaan nyt eskimoiden sijaan “arktisen alueen alkuperäiskansoista” (sarjan viimeinen sivu). Siinä mielessä ollaan menty jo korjailemaan Barksinkin alkuperäistekstiä, vaikka muuten ollaan kautta linjan melko uskollisia englanninkielisille alkuteoksille. Napa-Nassen nimen olisi voinut ihan hyvin pitää Klondike-Joena.
Toinen kylmä juttu, Alaskan armoilla tunnettiin aiemmin nimellä Aku Ankka Grönlannissa sen vuoksi, että sarja käännettiin tanskalaisesta versiosta. Siinä tapahtumia oli kotiutettu Tanskan omaan alusmaahan. Alaska ja Grönlanti ovat kuvastoltaan kuitenkin niin lähellä, ettei sitä osaa huomata. Eskimoitahan, tai siis inuiitteja asustaa niin Grönlannissa kuin Kanadassa tai Alaskassakin.
Ihka oikean seikkailijan Veikka Gustafssonin kommentteja Akun seikkailuista kirjan esipuheessa oli oikein mielenkiintoista lukea. Gustafsson osoittaa että epäonnisena tunnetulla Ankalla onkin ollut muassaan mahdottoman hyvä onni. Barksin seikkailutarinoiden miljöökuvausta suomalainen seikkailija kehuu, vaikka löytää myös moitittavaakin. Muutamissa kohdissa on National Geographicin valokuvien varassa toiminut Barks erehtynytkin, mutta eivät virheet autenttisuuden illuusiota silti riko.
Olisi kuitenkin mielenkiintoista lukea eri alojen asiantuntijoiden kommentteja Barksin tarinoista, vaikkapa sarjasta Toteemien maassa. Tarina sijoittunee jonnekin Brittiläisen Kolumbian, Montanan ja Washingtonin osavaltion tienoille. Intiaaniasiantuntija voisi sanoa jotain näin maallikon silmiin uskottavilta näyttävistä toteemipaaluista ja intiaanien asusteista. Todennäköisesti hänellä olisi yleisluontoisesti vain hyvää sanottavaa.
Niin kuin minulla tästä koko kokoelmasta.