Unikuvia

Vuoden 2007 Toiseksi Taivaallisin Pienlehti kertoo Olli Hietalan pienistä unista.

Olli Hietala: Pieniä unia
Omakustanne 2007
21 x 11 cm, niittiselkä, 16 s, mv

Olli Hietalan Pieniä unia sijoittui Vuoden Toiseksi Taivaallisimmaksi Pienlehdeksi Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2007. Arvosteluraadin mukaan ”lupaavan nuoren tekijän lehti on välitön. Genre on monesti käytetty, mutta tekijä osaa tiivistää olennaisen. Absurdi huumori viehätti.”

Pienissä unissaan Hietala toimii muun muassa Dr. Philin mainoskuvaajana, osallistuu Idols-kisaan sekä tapaa itsensä joulupukin. Yöllisissä uinailuissa myös Damien Rice tekee Hietalasta laulun ja Jeffrey Brown sarjakuvan. Ja löytyyhän opuksesta myös se klassinen lentämisunikin, ainakin melkein.

Osa Hietalan unista on tosiaankin vain ja ainoastaan absurdeja mielleyhtymiä, jokseenkin hymähdyttäviä toteamuksia. Toiset haavekuvista taas ovat hyvinkin mielenkiintoisia, hauskoja ja oivaltavia. Unien selostuksessa on aina myös se vaara, että ne ovat hauskoja ja mielenkiintoisia vain kertojalle itselleen, mutta kolmen ruudun strippiformaatti pitää turhan unettavuuden poissa ja kokoaa kertomuksiin vain sen tärkeimmän.

Olli Hietalan piirrosjälki on rennon ja vaivattoman oloista, mutta samalla kynänpiirtojen huolettomuus saattanee karkoittaa lukijoita. Itse ainakin tarvitsin muutamankin lukukerran ennen kuin totuin tekijän kädenjälkeen.

Siinä missä Pieniä unia tiivistää kerrontansa kolmeen ruutuun, tekijän blogi kertoo tarinoitaan väljemmässä ja rönsyilevämmässä muodossa. Omasta mielestäni jälkimmäinen tapa tukee Hietalan tyyliä paremmin; tarinat ovat monimuotoisempia, syvempiä ja mietteliäämpiä saadessaan enemmän elintilaa.

Yhtä kaikki, Pieniä unia kannattaa nähdä omin silmin.

Keskustele Pienistä unista Kvaakissa.
Olli Hietalan blogi.