Keltaiset neekerit Yvan Alagbé

”Mä oon tosi kiltti, että mä annan sulle töitä, vaikka sulla ei ole papereita!”

Yvan Alagbé on ranskalaisen taidesarjakuvan kärkinimiä. Omanlainen ajattelu sarjakuvan luonteesta tekee Alagbèn sarjakuvista poikkeavan radikaaleja. Suomeksi Alagbélta on käännetty aikaisemmin yksittäisiä novelleja Johanna Rojolan toimittamassa ”Kani, hevonen ja shakaali” -antologiassa (jossa katkelma Keltaiset neekerit tarinasta) (1996), Ubu 2:ssa ”Ainoa rakkaus”(1998) ja Kuti-lehdessä ”The Killing Book” syksyllä 2007.

Etukansi
Etukansi

Keltaiset neekerit
Yvan Alagbè
suomen kielinen/finnish text
käännös: Kaisa Kukkola
mustavalkoinen
80 sivua/pages
17,6 x 23,6 cm
14 e
ISBN: 978-952-99201-6-7

”Beninistä? Entisestä Dahomesta? Minä olin siellä kenraalin kanssa, vuonna 1953.”

Vastavuoroinen kiinnostus Frémokin ja Daada Booksin välillä on mahdollistanut Keltaisten neekerien julkaisun suomeksi. Alagbén Fremók -kustantamo on kustantanut aikasemmin Marko Turusen sarjakuvia ranskaksi ja nyt Marko Turusen kustantamo Daada Books on tehnyt kulttuuriteon julkaisemalla Keltaiset neekerit suomeksi.

Novelleista eroten Keltaiset neekerit -albumi muistuttaa ulkoisesti enemmän perinteistä sarjakuvakerrontaa.
Albumiin on koottu tarinat Keltaiset neekerit (1995) ja Dyaa (1997). Tarinan kuljetusta ei voi pitää tarkoituksellisen vaikeaselkoisena. Tulkitsevalla lukemisella tarinan merkitykset avautuvat.
Alagbèn sarjakuvallinen ilmaisu on kaikessa viitteellisyydessään ilmavaa. Kuvissa raskaiden mustien pintojen kanssa vuorottelevat ohuet viivat ja pelkistykset.

ruutuja tarinasta Keltaset neekerit
ruutuja tarinasta Keltaset neekerit

Keltaiset neekerit sijoittuu lähihistoriaan, 1990-luvun Pariisin lähiöihin.
Tarinan taustalla kummittelee Ranskan siirtomaahistoria, ajanjakso ja tapahtumat, joista ranskalainen kollektiivimuisti on pyrkinyt häivyttämään ongelmalliset kohdat pois.

Alagbèn sarjakuvassa eletään 1990-lukua, mutta tarinan henki tuo mieliin helposti Pariisin viimeaikaiset lähiömellakat.

ruutuja tarinasta Keltaset neekerit
ruutuja tarinasta Keltaset neekerit

”Tule takaisin! Minä anna sinut ilmi! Minä…Minä anna sinulle rahaa…”

Albumi kertoo tarinaa siirtolaisuudesta Ranskassa ja miten se suhteutuu ihmisissä.
Tuntuuu kuin Alagbèn henkilöhahmot olisivat symboleja tai karaktäärejä. Ihmisten piirteet ovat myös yksilöllisiä, voimakkaasti piirrettyjä. Kukaan hahmoista ei tunnu lausuvan turhaan repliikkejään. Minimaalisessa tilassa albumin henkilökaartin luonteenlaadut tulevat selkeästi esiin.

ruutuja tarinasta Keltaset neekerit
ruutuja tarinasta Keltaset neekerit

Haastattelussa Alagbè on todennut yksikantaisesti olevansa juuri poliittinen taiteilija. Poliittisuutta hän ei kuitenkaan määrittele vain kantaaottavuutena ja aiheenvalintana, vaan myös siten, että hänen sarjakuvansa eivät ole kaupallisille markkinoille suunniteltuja.

”Uskoit saavasi rauhan, uskoit ettei sinuun enää satu.”

sivu tarinasta Dyaa
sivu tarinasta Dyaa


Dyaan tarina on kuvitukseltaan viitteellisempi, tarinassa ei ole puhekuplia vaan tarinaa kuljetetaan vaihtuvilla kertojanäänillä. Kuva ja teksti sulautuvat tarinaksi, joka ei olen niin intensiivinen kuin Keltaiset neekerit, mutta oivaltava asetelma siirtolaisuuden ristiriidoista.

Poliittinen manifestointi ei ole kuitenkaan Keltaiset neekerit -albumin sävy. Tarinan tulkinta ja sijoittaminen historialliseen ja maantieteelliseen perspektiiviin luovat ymmärryksen.

Ranskalaisen yhteiskunnan asennoituminen siirtolaisuuteen ja entisiin alusmaihinsa on jo ajatuksena houkutteleva konteksti tarinalle. Alagbén näkemys ei kuitenkaan ole perinteinen juonisarjakuva. Mikrotason ihmissuhdetarinoissa piirtyy vahvasti taustalle siirtolaisuus ja identiteetti. Albumin lopussa on pieni katsaus Ransakan siirtolaishistoriaan.

takakansi
takakansi

Yvan Alagbè vieraili Helsingin sarjauvafestivaaleilla syyskuussa 2007

Keskustelua Keltaiset neekerit -albumista Kvaakissa

www.sarjakuvafestivaalit.fi
Frémokin nettisivut

www.daadabooks.com