Suomen Puolustajien Liittouma 1/07

Johannes Mäkinen, JHO, Miika Ruoho: Suomen Puolustajien Liittouma 1/2007
Kustantaja: MKK Entertainment/omakustanne
ISSN: 1796-8690
Painopaikka ja -vuosi: Domus offset, 2007
Mustavalkoinen, värikannet, A5, 40 s., ovh. 4e

Suomen Puolustajien Liittouman ensiesiintyminen oli vuonna 2005, mutta nykyisen muotonsa se löysi vasta MKKPictures-lehden numerossa 1/2006. Ryhmä kokoaa Johannes Mäkisen kaksi soolosankaria, Finlanderin ja Lumiukkomiehen, ryhmään, joka tässä lehdessä kasvaa viisijäseniseksi. Tässä meillä on siis suomalainen supersankariryhmä, joka siirtyy mielestäni aika sujuvasti omaan lehteensä, nyt kun MKKPictures muuttuu vaihtelevia sarjoja esitteleväksi lehdeksi.

JHOn kuvitusta.
JHOn kuvitusta.

Debyyttinumero koostuu kolmesta tarinasta. Kaksi ensimmäistä muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa aluksi kerrotaan nopeasti ryhmän historia ja sitten syöksytään seikkailuun. Kolmas tarina on lyhyt tunnelmapala, joka sopivasti tasapainottaa toimintaa. Hahmojen keksijä ja tekijä, Johannes, on tässä numerossa jättäytynyt käsikirjoittajaksi. On hän toki piirtänyt hienon, Aapo Pihkalan värittämän kannen, joka esittelee ryhmän. Tarinoiden piirtäjiksi Johannes on löytänyt kaksi kotomaan toivoa. JHO kuvittaa päätarinan ja Miika Ruoho on piirtänyt tunnelmapalan. Näiden lisäksi löytyy hahmoista myös esittelyt.

Johanneksen vahvuus on ollut aivan alusta asti tarina. Hän osaa viedä kertomusta hienosti vakavan ja parodian välimaastossa sortumatta kuitenkaan yliampumiseen. Tämä tasapainottelu johtaa siihen, että Lumiukkomiehen ja Finlanderin kaltaiset hahmot on melko helppo omaksua seikkailujen päähenkilöiksi. Missään vaiheessa ei tule sellaista vaivautunutta tunnelmaa, mikä helposti tulee, kun tämän kaltaista sarjakuvaa yrittää tehdä hieman liian vakavasti. MKK-supersankariuniversumi on aito ja luonnollinen, se ei vain ole meidän universumimme.

Miika  Ruohon kuvitusta.
Miika Ruohon kuvitusta.

Lehden esittelytarinassa käydään nopeasti läpi parin viime numeron tapahtumat. Hyvä juttu, sillä näin uudet lukijat pääsevät helposti mukaan. Kuvitusta ei esittelytarinassa ole jaettu ruutuihin, vaan sivut muodostuvat toisiinsa sulautuvista piirroksista, joiden välissä on selittävää tekstiä laatikoissaan. Tämä onkin hyvä ratkaisu ja se luo kivan ”tapahtui viime numerossa” -tyylin. Toivon mukaan tätä käytetään tulevissakin numeroissa edes jossakin määrin, vaikka ihan yhtä laajaa kertausta ei joka kerta välttämättä tarvita.
Esittelyn jälkeen alkaakin sitten tapahtua nopeassa tahdissa. Aluksi kohdataan mystinen säätä hallitseva mies, joka kutsuu itseään Ilmariseksi, ja myöhemmin ryhmä saa vastaansa sähköisen naisen. JHOn kuvitus sopii sarjaan erinomaisesti. Viivavarjostus tuo tunnelmaa ja muutenkin piirros on omanlaistaan, eikä siitä paista liiemmin läpi supersankarisarjakuvan vaikutus. Lukiessa ei siis tule ihan ensimmäiseksi mieleen, että tässä yritetään vain matkia jotakin ”oikeaa” supersankarisarjakuvaa. Tarina ja hahmot seisovat ihan omillaan ja pärjäävät aika hyvin.
Lopun tunnelmapalassa ryhmään liittynyt Ilmarinen kokeilee voimiaan. Miika piirtää hyvin luontoa ja Johanneksen tarina jättää tilaa kuville, niin että turhia selittelyjä ei ole. Kokonaisuutena Suomen Puolustajien Liittouma 1/07 todistaa, että suomalaista supersankarisarjakuvaa voi tehdä hyvin. Toki vielä on paljon korjattavaa ja paranneltavaa, jos vertaa amerikkalaisiin ”isoveljiin”, mutta omasta mielestäni tämä on toistaiseksi parasta vakavammin tehtyä supersankarisarjakuvaa Suomessa. Onhan täällä tehty jo vuosia suhteellisen tasokkaita parodioita, mutta ehkä ei ole uskallettu koettaa viedä sitä sen pidemmälle. Mielenkiintoista on sekin, miten paljon viime vuosina on Suomessa alkanut ilmestyä kotimaista sarjakuvaa, joka tavalla tai toisella ammentaa supersankarisarjoista.
Vaikka ehkä olen hieman jäävi omien supersankarisarjojeni vuoksi, toivotan SPL:lle ja Johanneksen muillekin julkaisuille valoisaa tulevaisuutta.
Keskustelua Kvaakissa