Kun mieli hajoaa

Pasi Pikkarainen valottaa omakustannesarjakuvillaan ”Niitty” ja ”Hajoaminen” ihmismielen pimeämpää puolta.

Niitty

Pasi Pikkarainen
46 s, A4, kopiokone mv
4,50 euroa + postikulut

Hihittelevä, kitukasvuinen Mukava-mies, joka asuu välikatolla; saatanallis-eroottisia rituaaleja ja sukurutsausta harrastava mummo; naapurissa majaileva epämääräinen uskonlahko. Pasi Pikkarainen on luonut ”Niitty” –teokseensa varsin eriskummallisia henkilöhahmoja.

Tekijän omien sanojen mukaan ”Niitty” on komedia vakavista asioista ja siitä, ettei elämä aina mene niin kuin pitäisi. Onhan tarinassa tosiaan vakavia asioita, kuten muun muassa pienen tytön kidnappaus, pedofiliaa ja ampumisvälikohtauksia, ja kaikki tämä toki esitetään osin humoristisessa valossa. Mutta unenomainen takautumia, nykyhetkeä ja kuvitelmaa sekoittava kerrontatyyli tekee tarinasta myös hieman sekavanoloisen. Tapahtumat versovat villisti ympäriinsä, mutta linkittyvät lopulta tavalla tai toisella toisiinsa.

Pikkaraisen piirrosjälki on periaatteessa perin mielenkiintoista. Hahmot ovat persoonallisen näköisiä ja liikettä on kuvattu hyvin. Samalla piirrosjälki on kuitenkin hyvin haurasta, mikä tietysti paikoin toimii hyvänä tehokeinona, mutta koko albumillisena se tekee lukemisesta melko raskasta. Kuvakerronta pohjaa paljolti

pelkästään ihmisiin ja heidän ilmeisiinsä, sillä maisemia ruuduissa on kovin vähän.

Puhekuplien tekstaukseen olisi mielestäni voinut kiinnittää myös enemmän huomiota. Albumissa on kuitenkin melko paljon tekstiä, minkä lukemista tekstauksen epätasaisuus hankaloittaa.

Mielenkiintoinen ja persoonallinen lukukokemus kuitenkin.

Hajoaminen

Pasi Pikkarainen
48 s, A4, kopiokone mv
3,50 euroa + postikulut

”Hajoaminen” taas on kertomus mielen hajoamisesta. Tekijä on saatesanojensa mukaan pyrkinyt porautumaan pintaa syvemmälle ihmisten pahojen tekojen syihin ja aiheuttajiin: miksi me näitä tekoja teemme ja mikä tässä maailmassa on vikana, että meidän täytyy näitä tekoja tehdä?

Tarina lähtee liikkeelle ylikomisario Jarkko Miettisen elottoman ruumiin löytymisestä. Jutun päätutkijaksi määrätään kokenut ja karski komisario Jyrki Kuosmanen, joka lupaa selvittää kollegansa salaperäisen kuoleman.
Albumin toisessa osiossa valotetaan tarinaa tappajan kannalta ja vastataan kysymyksiin miksi hänen mielensä pirstoutui, ja miksi hän tappoi ylikomisario Miettisen.

Tarinaa kuljetetaan eteenpäin perinteisten puhekuplien ja ajatusten lisäksi sekä ulkopuolisen kertojan kommentein että komisario Kuosmasen raportoinneilla. Tyyli toimii hyvin ja vahvistaa kertomuksen ’dekkarimaista’ tunnelmaa.

Myös piirustuksellisesti ”Hajoaminen” on mielestäni vahvempi näyttö Pikkaraisen osaamisesta. Kuvat on alun perin maalattu vesivärein, ja kopioitu lopulliseen albumiin mustavalkoisina. Tämä tuo kuviin jo heti paljon enemmän syvyyttä ja tunnelmaa; hahmot ja taustat vaikuttavat elävämmiltä.

”Hajoaminen” on kolmeosaisen sarjan ensimmäinen osa. Seuraava osa ilmestyy joulukuussa 2005 ja kolmas maaliskuussa 2006. Kukin osa valaisee teemaa osaltaan enemmän, mutta jokaista opusta voi kuulemma lukea myös itsenäisenä teoksena.

Albumeita voi tilata suoraan tekijältä osoitteesta: pasipikkarainen(at)netti.fi