Jalkapallomestareiden kohellusta

Urheilusta ja erityisesti jalkapallosta on tehty sarjakuvia jo vuosikymmeniä. Viimeisin tulokas Suomen sarjakuvamarkkinoille on The Champions – Jalkapallomestarit.

1970-luvun sarjakuvafanit sekä silloin nuoret urheilijanalut muistavat Semic Pressin julkaiseman Buster-lehden. Lehden sarjakuvien aiheina oli muutakin urheilua kuin jalkapalloa, mutta selvästi jalkapallo oli eniten esillä. Roy of the Rovers, Benny Kultajalka, Pantteri-Peter, Danne Dynamiitti, Super-Mac ja pari muuta edustivat brittiläisen futissarjakuvan pitkää perinnettä. Ruotsalaiseen nuorisoromaanisarjaan perustuvaa Harjumäen Sisua piirsi suomalainen Reijo Piippo. Romaanit tulivat suomeksi Harjuvaara-nimisinä, joten sekaannuksen vaara on olemassa.

Kokonaan kotimainen vaihtoehto tuli vasta 1990-luvulla Pauli Kallion ja Pentti Otsamon FC Palloseuran muodossa ja sitä on ilmestynyt tähän mennessä kolme albumia.

Busterin sarjat eivät pyörineet pelkästään jalkapallon ympärillä. Brittisankarit ottivat pelien välillä usein myös rikollisia kiinni. Harjumäen sisussa ja FC Palloseurassa käsitellään taas pelaajien arkea ohessa, tosin jalkapallon vahvasti värittämänä.

Nämä aiheena olevat, Belgiassa vuodesta 1988 asuneen turkkilaisen piirtäjän Gürcan Gürselin vitsisarjat tapahtuvat aina ja poikkeuksetta kentällä pelin tiimellyksessä. Vitsiä revitään maalinteon vaikeudesta, yhteenotoista kentällä ja yleisön sekaantumisesta peliin. Pari kertaa myös pelaajat vaihtavat lajia kesken matsin, maali syntyy heti kun sen tekee karateka. Mutta noiden lisäksi muut vitsin aiheet ovat harvoja poikkeuksia, mutta ne ovat yleensä hauskimpia. Jo siksi että ne erottuvat massasta. Eivät muutkaan vitsit varsinaisesti toista itseään, onhan hauska nähdä miten noista aiheista onnistuu koko albumin verran repimään huumoria.

Vuorosanoja sarjassa ei ole, joten kääntäjää ei ole tarvittu. Puhekuplat sisältävät örinää, tuuletusta ja tuskanhuutoja. Keskusteluissa käytetään kuvasymboleita. Onhan se näyte sarjakuvan mahdollisuuksista, mutta yllekirjoittaneen näkemyksen mukaan sarjakuvan pitäisi olla kuvan ja tekstin yhdistelmä. No, onhan tekstittömiä sarjakuvia ennenkin nähty, eikä tässäkään metsään mennä.

Piirrostyö on keskitasoa, perinteistä ranskalaisbelgialaista isoja neniä. Taustan pysyminen kokoajan samanlaisena (kenttää ja katsomoa) puuduttaa. Värityksessä on käytetty tietokonetta, kuten nykyisin käytäntö on. Valkoisen viivan eri puolilla kasvaa hieman erisävyinen nurmikko. Painojälki on erinomaista ja albumi on painettu laadukkaalle paperille.

Kustantaja Perhemediat Oy on julkaissut aikaisemminkin samalta tekijältä talviurheiluaiheisen albumin. Kuuleman mukaan samanlaista huumoria. Mutta olisikohan ollut järkevämpää aloittaa tämänkaltainen sarja vasta vuoden päästä kun pelataan jalkapallon MM-kisat. Itselläni oli viime kisojen aikana pöydällä koko ajan FC Palloseuran albumi jota selasin tauoilla.

Ei siis mikään hirveän laadukas kokonaisuus. Kustantajalle tiedoksi, että parempaakin sarjakuvaa on olemassa. Esimerkiksi Kvaakin keskusteluja seuraamalla saa varmasti hyviä vinkkejä. Nämä sarjat ovat ilmestyneet belgialaisessa viikkolehdessä. Tämä on suunnattu selvästi enemmän jalkapallon kuin sarjakuvan harrastajille, eikä siinä sinänsä mitään vikaa ole.

Albumeja on takakannen mukaan tulossa ainakin neljä lisää, seuraava jo heinäkuussa 2005.

The Champions – Jalkapallomestarit 1
Kustannusosakeyhtiö Perhemediat Oy, © 2005 Helsinki
Kuvittanut G. Gürtel
284 x 216 mm, 48 sivua
ISBN 952-210-066-8
Pehmeäkantinen, 8.90 euroa
© 2004 Gürsel/De Boemerang

http://www.perhemediat.fi

Albumi on arvosteltu myös Sarjainfo 1/2005:ssä

5 Replies to “Jalkapallomestareiden kohellusta”

  1. Veli-Pekka Alaren Nuhju oli aika lähellä tätä niin huumoriltaan kuin piirroksiltaankin. …Alaren vaikutteet tulivat kaiketi enimmäkseen Tenavista ja Asterixista. Sarja ilmestyi kaupunkilehti Tamperelaisessa 70-74 ja Ari Kutila jatkoi sitä 80-luvun alussa jonkin aikaa. Nuhju pelasi kesällä jalkapalloa ja talvella jääkiekkoa. Vielä siitä ei kuitenkaan ole ollut saatavissa ”albumimaistiaisia”. Mutta jos AB vaikka sitten ensi kesänä….

  2. Hiukan liian kallis minun laiselle nuukalle ihmiselle, mutta ostinpa kuitenkin.19-sivun ”vitsi” menee kyllä liian pitkälle ,mutta jos sitä ei lue niin muuten tosi hyvä kokonaisuus.

  3. Näemmä kustantajan nettisivulla oli piirtäjän sukunimi väärin. Kirjassa itsessään oikein.

    Gürsel on siis oikein, eikä Gürtel.

  4. Juu, pissahuumori ei oikein huvita. Mutta ei jalkapallo muutenkaan. Jos ja kun ostan vain yhden jalkapallo-aiheisen sarjakuva-albun tänä vuonna, se on Palloseura 3 (www.sammakko.com)
    Siinä on ihanatasta Radiopuhelimet-yhtyeestä tuttu Raatikainen ja kaikkee!

  5. Onko se RP:n Raatikainen? Ilmettelinkin miten tuo on lähes ainoa nimi joka ei liity lajiin. Kulmala, Tolppanen, Rajala, Nurkkala ja erityismaininnan ansaitseva maalivahti Liimatainen ovat osuvia nimiä. Samoin kuin juoksua harrastava avopuoliso Taipale.

Kommentit on suljettu.