Mies joka toi manhwan Suomeen

Antti Grönlundin perustama Punainen jättiläinen alkaa julkaista ensi kesänä korealaista sarjakuvaa.
Tapaan Antin heti vapun jälkeen, kun kesä tuntuu olevan vain yhden sateen päässä. Menemme Helsingin rautatieasemalla sijaitsevaan pubiin. Antti tarjoutuu kustantamaan kahvini.

– Nyt on vielä hyvä leveillä, mutta puolen vuoden kuluttua sinä saatat joutua tarjoamaan. Eihän sitä tiedä, jos kustannustoiminta ei otakaan tulta, hän vitsailee.

Punaisella plyyshi-sohvalla, minua vastapäätä, istuu kolmekymppinen mies, jolla on hersyvä nauru ja tarmokas katse. Olen tavannut hänet kerran aikaisemmin, mutta nyt ollaan tekemässä juttua. Tilanne vakavoituu hieman, kun kaivan kamerakalustoni esiin.

”Tältä se kansi suunnilleen näyttää valmiina.”

Antti Grönlund ja Minna Haverinen olivat suunnitelleet pitkään kustantamon perustamista. Antti toteaakin, että suurin kiitos tästä ideasta kuuluu Minnalle, joka rohkaisi häntä ja toimi korvaamattomana inspiraation lähteenä. Joulun jälkeen alkoi tapahtua, kun Antti päätti muuttaa puheet teoiksi. Hän ryhtyisi kustantamaan lempisarjakuvaansa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Antista tulee noin kuukauden kuluttua mies, joka toi manhwan Suomeen.

– Haluan osoittaa, että mangan – tai tässä tapauksessa manhwan – julkaiseminen ei ole niin vaikeaa kuin miltä se vaikuttaa, hän sanoo.

– On kauhean fatalistista ajatella, että olisimme isojen kustantajien armoilla, tuntuu että siellä päätöksetkin tehdään osittain jossain muualla kuin Suomessa.

– Olen miettinyt montaakin sarjaa, mutta valinta osui nyt ensimmäisenä korealaiseen Ragnarökiin. Yksi tärkeä kriteeri käännettävää sarjaa valitessani oli, että se ei saa olla liian pitkä. Tällä hetkellä Suomessa julkaistavat manga-sarjat ovat uuvuttavan pitkiä. Eihän aloittelevalla kustantajalla olisi moiseen edes taloudellisia mahdollisuuksia, hän tuskailee. Mutta Ragnarök on juuri sopivan mittainen, siinä on kymmenen osaa. Lee Myung-Jinin tekemä sarja on jo ilmestynyt kokonaisuudessaan kotimaassaan Etelä-Koreassa, Antti perustelee esikoissarjansa valintaa.

Julkaisusopimus

Bolognan Lastenkirjamessut   kuva:Antti Grönlund
Bolognan Lastenkirjamessut kuva:Antti Grönlund

Grönlund on tutustunut alan ammattimaiseen puoleen jonkin verran kääntäessään Egmontille Salapoliisi Conania ja Oh! My Goddessia. Opiskelu Tampereella, saksalaiset sukujuuret ja kiinnostus mangaa kohtaan takaavat riittävät edellytykset. Japanilaisia ja korealaisia sarjoja hän on lukenut sekä englanniksi että saksaksi. Vuoden vaihteen tietämillä hän alkoi tutkia mangan julkaisumahdollisuuksia ja perusti sitä varten kustannusyhtiön. Sähköpostiyhteyksistä alkanut tunnustelu johti messumatkaan ja korealaissarjan tekijänoikeuksia myyvän henkilön tapaamiseen. Pari viikkoa sitten Grönlund palasi oikeuksienhankintamatkalta Bolognasta, jossa järjestetään Euroopan suurimpiin kuuluvat lastenkirjamessut.

– Siellä oli mahtavat puitteet. Pirkkahallin kokoinen alue oli varattu pelkästään alan ammattilaisten tapaamiseen. Rennosti pukeutuneet portfoliotaan kanniskelevat piirtäjät erottuivat hauskasti kustantamoiden bisnestyyppien joukosta, kertoo Antti.

Korealaiset panostivat näyttelyyn

– Näyttelyalueet oli jaoteltu maittain ja kullakin kustantajalla oli oma pieni loosinsa. Japanilaisilla oli omat osastot, sen sijaan mm. korealaiset olivat tehneet yhteistyötä ja yhdistäneet loosinsa suuremmaksi kokonaisuudeksi. Heillä oli lisäksi miellyttäviä vastaanottotiskejä, joista kävijät ohjattiin kohteliaasti eteenpäin kustantamon edustajien luokse tuotevalikoimien äärelle. Itse neuvotteluja varten piti varata aika ja suosituimpien kustantajien puheille oli vaikea päästä. Sopimuksia hiottiin ja kauhisteltiin loosien välissä juustojen ja viinien kera.

Grönlundille oli kaupattu myös pitkää manga-sarjaa, mutta ainakin toistaiseksi hän oli onnistunut välttämään kiusauksen.

– Katsotaan nyt. Jos tämä ensimmäinen menee hyvin, niin sittenhän sitä voisi tehdä vaikka mitä. On minulla pari aika varteenotettavaa ajatusta siitä, mitä jatkossa voisi kustantaa. Suunnitelmat ovat suuret, vaikka vielä ei ole yhtään pokkaria ulkona, hän naureskelee.

Käytännössä julkaisun valmistelu on edennyt melko ripeästi. Suomeen palattuaan Grönlund sai agenttina toimivalta Nam Ho Kimiltä postissa allekirjoitetut sopimukset ja painomateriaalinkin pitäisi jo olla matkalla tänne.

”Äänitehosteet tulevat jäämään koreaksi.”

Tärkeät kumppanit

Egmontin kontaktien kautta Grönlund löysi graafikon taittamaan pokkarit ja tekemään muuta graafista suunnittelua sekä luomaan Punaisen jättiläisen verkkosivut. Myös kustantajan luottopaino sijaitsee entisessä kotikaupungissa, Tampereella. Minna Haverinen on edelleen tiukasti mukana kuvioissa, mutta pysyttelee poissa valokeilasta.

– Olen onnekas, kun olen löytänyt niin hyviä yhteistyökumppaneita ja tekijöitä. Yritän panostaa kaikessa laatuun ja siihen, että asiat tehdään viimeisen päälle. Silloin kaikkien, jotka ovat mukana tekemässä, täytyy ymmärtää tämä tavoite ja sitoutua siihen. Viimeksi olen neuvotellut mobiili-systeemien toteuttamisesta, ja kaikki tapaamani ihmiset ovat, kummallista kyllä, suhtautuneet tähän hankkeeseen innostuneesti ja kiinnostuneesti, Antti kertoo.

Keskustelu rönsyilee aiheesta toiseen. Kun tulemme yhteen sarjakuvakustantamisen suurimmista ongelmista eli jakeluun, löytyy Antilta siihenkin omaperäisiä ja rohkeita ratkaisuja.

– Ainakin aluksi Ragnarökiä levitetään pääasiassa postimyyntinä. Haluan tarjota ihmisille myös mahdollisuuden hankkia kirjoja ainakin Akateemisesta, Suomalaisesta ja muutamasta muusta kirjakaupasta. Lisäksi pokkareita on mahdollista tilata tekstarilla. Kustantamon kotisivut avautuvat piakkoin ja niiden kautta esittelemme sarjaa ja otamme tilauksia vastaan. Ne markkinointitoimet, joihin tässä vaiheessa on varaa, on jo aloitettu.

Hittiainesta?

Kysyn Antilta Ragnarökin kansainvälisestä menestyksestä.

– Saksankielisellä alueella on kuulemma myyty noin 2 miljoonaa kirjaa! USA:n tilanteesta en tiedä, mutta kyllä tämä yksi maailman menestyneimmistä manhwoista on. Sarja on sentään myyty noin 30 maahan. Pohjoismaissa Ragnarökiä ei ole ennen Suomea julkaistu, vaikka se perustuu löyhästi skandinaaviseen mytologiaan.

Antilta löytyy luonnollisesti hyviä perusteluja sille, miksi Ragnarök on lukijan (ja kustantajan) kannalta niin oivallinen valinta.

– No ensinnäkin se sopii molemmille sukupuolille. Siinä on voimakkaita nais- ja mieshahmoja sekä hyvä tarina, joka ei jatku loputtomiin. Mukana on sopivasti toimintaa ja rauhallisempaa kehittelyä. Piirrostyylikin on mielestäni aivan mahtava! Uskon, että se uppoaa manga-faneihin, vaikkei tämä mangaa olekaan.

– Mangaan verrattuna manhwan etuna on myös se, että heillä sarjakuvan lukusuunta on sama kuin meillä.

– Toivon, että lukijat arvostavat sitä, että tarjoan heille tätä mahdollisuutta. Sarjan kustantamisesta tuskin kertyy minulle voittoa, tavoitteena olisi päästä omilleen ja saada sitten vielä ehkä seuraavakin projekti käyntiin.

Antti tuntuu todellakin itse olevan kustannettavaksi valitsemansa sarjan suurimpia faneja. Lähikuukaudet näyttävät mistä löytyy tarpeeksi muita ostajaia tarinalle, jonka alustava julkaisuaikataulu ulottuu kokonaisuudessaan ensi kevääseen.

4 Replies to “Mies joka toi manhwan Suomeen”

  1. OK. Luottamusta manhwaan löytyy, eikä syyttä, olen lukenut saman kustantamon PRIESTiä, ja ainakin se oli varsin iskevää kamaa.

  2. Hienoa! Olenkin ostanut muita Manhwa sarjoja englanniksi ja tervetullut on tuokin.

  3. Mielenkiintoista! Etelä-korealaiset ovat kolmen viime vuoden aikana kovasti panostaneet sarjakuviensa markkinointiin kaikilla isommilla sarjakuva- ja kirjamessuilla Keski-Euroopassa. Varmaankin heitä tuo mangan ylivalta hieman rassaa. Komeita esittelykirjoja olivat sarjakuvavalikoimitaan tehneet ja kyllä sitä pippuri-kiinankaalisoppaakin söi, mutta…

  4. Eiköhän tätäkin tule ostettua, jenkkijulkaisua kun olin jo vähän sillä silmällä katsellut.

    Nyt kun vielä joku julkaisisi kiinalaistakin. Feng Yun (Stormriders, Idän soturit) voisi olla hyvä valinta, TV-sarja ja leffa on jo täällä nähtykin.

Kommentit on suljettu.