Daniel Clowes: Ghost World

Jo viime joulukuussa julkaistu, mutta varsinaiseen kirjakauppajakeluun vasta alkuvuodesta 2003 tiensä löytänyt Daniel Clowesin Ghost World jättää allekirjoittaneen lukijan hieman hiljaiseksi. Niin hyvä ja pelottavan tarkkanäköinen tuo tyttöjen kasvutarina on.

Daniel Clowes:
Ghost World
BV2 Produktions

Daniel Clowesia pidetään yhtenä 1990-luvun amerikkalaisen sarjakuvan suurimmista mestareista. Eikäpä tuo ole ihme, viimeistään Ghost Worldin luettuaan voi ymmärtää perustelut.

Ghost World koostuu kahdeksasta sinällään erillisestä, mutta toisiaan täydentävistä luvuista, jotka kuvaavat kahden teinitytön, Enidin ja Rebeccan, kivuliastakin aikuistumista. Juuri high schoolinsa päättäneet tytöt hakevat erilaisuutta ja erottumista, mutta lopultakin itsensä etsiminen tuo eteen vain yhä uusia kysymyksiä ja ahdistavaa epävarmuutta. Todellista tunteiden sekavuutta, muutosten pelkoa ja puhdasta teiniangstia – sitä siis pitää sisällään Ghost World.

Vaikka tyttöjen iänikuinen coolia shokeeraavuuttakin hakeva keskustelu paikoitellen ärsyttää, alustaa se lopun surullisen kauniin koskettavuuden varsin loistavasti. Juuri tarinan kaari kokonaisuudessaan, haettuine ärsyttävyyksineen päivineen, saa lukijan kertomuksen loputtua melankolisenkin mietteliääksi. Juuri noinhan nuoruuden ystävyyssuhteissa – ikävä kyllä – useimmiten käy.

Kuvasommittelut vievät osaltaan tarinaa varsin oivasti ja sulavasti eteenpäin. Eikähän kokonaisuus myöskään olisi täydellinen ilman Clowesin kauniin herkkää piirrosjälkeä, ja nimeen loistavasti soveltuvaa kaksiväripainatusjaottelua.

Käännössarjakuvan laman kouriin jumittunut albumi sai uuden julkaisijan hieman yllättävältä suunnalta, BV2 Produktionsista, joka tunnetaan lähinnä indie-levy-yhtiö Bad Vugumin jatkeena. Hyvää on kannattanut kuitenkin näemmä odottaa, Kari Heikosen käännös ja tekstaus nimittäin saavat Enidin ja Rebeccan puhumaan naimisesta, täydellisestä tyylistä ja tottakai kundeista sikacoolisti myös suomeksi.

Maailmalla huomattavia kehuja ja Oscar-ehdokkuudenkin kerännyt Terry Zwigoffin elokuvaversio Ghost Worldistä sai Suomen ensi-iltansa Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla, mutta ei suureksi harmiksi päätynyt sen laajempaan levitykseen. Onneksi video- ja DVD-tallenteet sentään päätyivät markkinoille jo jouluksi, mielenkiinnolla kun tyttöjen sanailua ja elehdintää seuraa myös elävän kuvan voimalla.

Nuoruuden vaikeutta ja kasvukipujen haikeaa raastavuutta kuvaava Ghost World on lajissaan yksinkertaisesti loistava. Tarinaa ei pysty ohittamaan pelkällä kirjan sulkemisella, vaan kertomus jää pyörimään päähän ja kuljettaa lukijan myös tämän oman nuoruuteen ja matkan varrelle jääneiden ystävien luo.

6 Replies to “Daniel Clowes: Ghost World”

  1. Olenkohan ainoa sarjakuvia harrastava joka pettyi tähän. Alkuperäinen sarjakuva vaikutti kovin vaisulta mainion elokuvaversion rinnalla, elokuvassa oli potkua joka sarjakuvasta puuttui. En päässyt yhtään ”sisään” sarjakuvan maailmaan. Olenkohan ”väärää” sukupuolta? Onko minussa jotain vikaa? Miksi maailma on niin paha paikka…? Köh, joo. Siis.

  2. Mulla meni pitkälle yli puolen välin ennenkuin sarjisversiolle täysillä lämpenin… mut sitten olinkin lähes yhtä myytyä miestä kuin Clowesin uudempiakin töitä lukiessani. Loppupuoli onnistui minusta koskettamaan paljonkin elokuvaa paremmin. Tyttöjen välirikko sekä niihin liittyvät tunteet oli sarjakuvassa mielestäni paljon paremmin ja uskottavammin kuvattu. Mielestäni on itseasiassa hiukan epäreilua verrata elokuvaa ja sarjakuvaa toisiinsa. Elokuvissa on muutenkin ”potkua” enemmän. Onhan kerrontaa mm. musiikki ryydittämässä ja tässä nimenomaisessa tapauksessa Clowesin hiukan jäykkä tyylikin voi olla omiaan pitämään lukijan ja teoksen välillä pientä etäisyyttä. Sekin pitää ottaa huomioon että sarjakuva on tehty pienissä pätkissä ja Clowesilla on tuskin alussa ollut kovinkaan selkeää kuvaa siitä mihin hän on juttuansa viemässä.
    Minusta molemmissa versioissa on puolensa ja olen hyvin iloinen että olen niihin saanut tutustua. Harvinaislaatuisia teoksia jotka saavat elämän tuntumaan kauniilta ja elämisen arvoiselta.

  3. Loistava sarjis, joka ehkä avautuu hitaasti—mutta varmasti.
    Kiva lukea sarjista joka esittää arjen pienenä seikkailuna ja jossa ihmiset ovat vain ihmisiä!
    Plussaa saa suomennoksen toimivuudesta.

  4. minua ottaa aivan törkeästi takaraivoon se, kun asun mukamas liian pienellä paikkakunnalla ja minulla ei ole mahdollisuuksia saada sarjakuvaa kirjastosta tai kaupungin kaupoista.
    prkl.

  5. Todellakin säväyttävä sarjakuva. Tartuin sarjakuvaan varsin varauksellisesti kaiken sen hypen jälkeen mutta havaitsinkin lukevani yhtä niistä teoksista, jotka todellakin nousevat massasta upean elämänmakuisuutensa ansiosta. Myös kuvallinen kerronta tukee tarinaa erinomaisesti. Tällaista kun saisi lukea säännöllisesti. Elokuvaa en ole vieläkään nähnyt.

Kommentit on suljettu.