Soile Kaukoranta on poissa

Yksi suomalaisen sarjakuvamaun tärkeimmistä muokkaajista, satojen klassikkoteosten suomentaja Soile Kaukoranta kuoli tiistaina 14. joulukuuta.

Soile Kaukoranta vuonna 1999
Soile Kaukoranta vuonna 1999

Yli 30 vuotta suomentajana toiminut Kaukoranta vaikutti monella tavoin sarjakuvan kustannuspolitiikkaan Suomessa. Yhdessä Heikki Kaukorannan kanssa käännetyt Tintit, Corto Malteset, ym. ym. ohjasivat ja kasvattivat innokkaita ruutuviihteen ystäviä kaikissa ikäluokissa. Samoin Ruutu- ja NonStop-lehdet sekä Tapiiri synnyttivät kokonaisia suomalaisia sarjakuvantekijäkoulukuntia esittelemällä erinomaisesti käännettyä eurooppalaista huippusarjakuvaa. Useita kieliä hallinnut Soile Kaukoranta arvioi kääntäneensä kaikkiaan noin 500 teosta, sarjakuvia, kirjoja ja ennakkoluulottomasti kaikkea mahdollista mitä moniulotteinen kääntäjä tehtäväkseen saakaan. Elämäntyöstään Kaukoranta ansaitsee vähintäänkin suomalaisen sarjakuvan Kummitädin arvonimen.

Soile Kaukoranta siunattiin keskiviikkona 29.12.2004 Honkanummen isossa kappelissa.

Tarmo Koivisto, Heikki Kaukoranta ja Pekka Tuliara muistelivat Soilea
Tarmo Koivisto, Heikki Kaukoranta ja Pekka Tuliara muistelivat Soilea

Muistotilaisuudessa kerrattiin tapauksia Soilen elämän varrelta. Heikki Kaukoranta kertoi, että Soile ehti vaikuttaa myös elokuvasuomentajana. Uuden aallon läpimurtoteoksen, Jean-Luc Godardin A bout de Souffle / Viimeiseen hengenvetoon suomennos oli Soilen käsialaa, ja hänen käännöstään käytetään tiettävästi vieläkin. Kaikista muista hänen suomentamistaan elokuvista ei ole tullut aivan yhtä suuria klassikoita, vaikka saksalainen merkkiteos ”Naistenlääkäri Dr. Sibelius” olisi varmasti elämyksellinen katsottava sekin. Soile Kaukoranta luki runsaasti myös vapaa-ajallaan, tällöin hänen suosikkejaan olivat dekkarit ja scifikirjat. Kaikkein rakkain jännäri hänelle oli kuitenkin sanojen mysteeri. Hän saattoi etsiä oikeanlaista käännöstä tietylle sanalle jopa kahden viikon ajan. Yksi tämänkaltainen dilemma syntyi esi-internettisenä aikana, jolloin työn alla oli teos Corto Maltese Sveitsissä. Thüringenin ruusun tarina ei tuolloin täysin avautunut uutterasta selvitystyöstä huolimatta.

Juhani Tolvanen, Tarmo Koivisto, Jussi Karjalainen sr. ja Heikki Kaukoranta
Juhani Tolvanen, Tarmo Koivisto, Jussi Karjalainen sr. ja Heikki Kaukoranta

Samanlaisella pieteetillä Soile Kaukoranta huolehti myös lukijoistaan, Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jyrki Jantunen sekä Jussi Karjalainen sr. muistelivat Soilelta saamiaan perinpohjaisia vastauksia sarjakuvakysymyksiin. Kaukoranta ei koskaan väsynyt kuulemaan ja antamaan palautetta, Suomen Sarjakuvaseuran olemassaolokin on paljolti Kaukorantojen aktiivisuuden ansiota.

Kirjatyö-lehden haastattelu

12 Replies to “Soile Kaukoranta on poissa”

  1. Syvin osanottoni läheisille eräältä jonka sarjakuvamakuun Soile vaikutti suuresti.

  2. Osanottoni!

    Tuli nuorena poikana vierailtua Soilen luona Nonarin toimituksessa. Muistan sen kuin eilisen.

    Ei tässä keksi mitään sanottavaa…

  3. Voi kun joskus omalla elämäntyöllä olisi noin suuret ja kauaskantoiset vaikutukset!

  4. Osanottoni omasta ja samoin Egmont Kustannuksen puolesta. Yksi suomalaisen sarjakuvan tärkeimmistä vaikuttajista on poissa.

  5. Välitän teidän kaikkien myötätuntoiset terveiset Kristiina ja Samuli Kaukorannalle. * Kiitokset * Heikki K.

  6. Kuten tertsi, vierailin 1976 silloisen Ruudun toimituksessa. Mukava muisto ajoilta, ”kun sarjakuvaa Suomeen tuotiin”.

    En osaa kappalemääräisesti arvioida kuinka paljon Soilen kääntämää sarjakuvaa kotoani löytyy (Ruudut, Non Stopit, Tintit, Turha Joukko jne jne), mutta paljon niitä on.

    Osanottoni sarjakuvalehtien/-albumien ”äidin” omaisille.

    Rainer

  7. Osanottoni Soile Kaukorannan läheisille. Sarjakuvan Kummitädin muistoa kunnioittaen
    Rami Nummi

  8. Syvät osanottoni.

    En keksi mitään fiksua sanottavaa… Mutta kiitos Soile Kaukorannalle elämäntyöstään! Uskompa, että suomalainen sarjakuvakulttuuri olisi ollut paljon köyhempää ilman S. Kaukorannan tärkeää työtä. Melko varmasti voin sanoa, että ainakin minun elämäni olisi ollut.

Kommentit on suljettu.